Aluevaaleissa päätetään myös lapsiperheiden hyvinvoinnista

Äänestäminen on tärkeää, jotta uusien hyvinvointialueiden valtuustoissa olisi myös lasten, nuorten ja perheiden puolestapuhujia.

Ensi tammikuussa suomalaiset valitsevat ensimmäistä kertaa edustajansa aluevaltuustoihin. Ne päättävät sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta, joiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 21 hyvinvointialueelle vuoteen 2023 mennessä.

Vain Helsingissä päätäntävalta säilyy vastaisuudessakin kuntavaaleissa valitulla kaupunginvaltuustolla.

Ensimmäiset aluevaalit ovat monin tavoin poikkeukselliset jo siksi, että ne järjestetään varsin nopealla aikataululla. Vuosia kestäneen poliittisen väännön jälkeen eduskunta hyväksyi lopullisesti niin sanotun sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden perustamisen vasta viime kesänä.

Samaan aikaan kohta kaksi vuotta jatkunut koronaviruspandemia on vienyt lähes kaiken mediatilan Suomessakin, joten uudistuksen sisältö, hyvinvointialueiden tehtävät ja aluevaltuustojen toimenkuva ovat jääneet isolle osalle kansalaisista varsin epäselviksi.

Siksi viimeistään nyt äänestäjiä tulisi valistaa siitä, mistä aluevaaleissa on kyse ja miksi niihin kannattaa osallistua, sanoo väitöskirjatutkija Theodora Järvi Helsingin yliopistosta.

– Äänestäjien tulisi ymmärtää, mistä asioista aluevaltuusto päättää. Puolueiden olisi myös kerrottava selkeästi kantansa kunkin alueen erityisiin kysymyksiin. Alueet ovat keskenään erilaisia, ja alueiden sisällä eri kuntien tarpeet ja palvelut poikkeavat toisistaan.

Uudistuksen tavoite on turvata etenkin ikääntyvien ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialla Suomessa, joten ainakin julkisessa puheessa lasten, nuorten ja perheiden näkökulma on jäänyt paitsioon.

Lisäksi tutkimusten mukaan yli 50-vuotiaat äänestävät kaikissa vaaleissa innokkaammin kuin nuoremmat ikäpolvet, jolloin politiikan agenda täyttyy lähinnä työssäkäyviä ja eläkeläisiä kiinnostavista kysymyksistä.

Theodora Järven mielestä olisikin erityisen tärkeää innostaa ja kannustaa lasten ja nuorten vanhempia äänestämään aluevaaleissa, koska hyvinvointialueiden valtuustoissa päätetään myös perheiden hyvinvointipalveluista, kuten neuvolapalveluista ja perhepalveluista.

Tässä auttaisi puolueiden ja valitsijayhdistysten laaja ja monipuolinen ehdokasasettelu.

– Pääsääntöisesti yksi ehdokas ajaa yhden äänestäjäryhmän asiaa, joten tarvitaan ehdokkaita ajamaan lasten, nuorten ja perheiden asiaa. Yhdessä eri ikäiset ja elämänvaiheiset ihmiset synnyttävät keskustelua ja lisäävät äänestäjien valinnanvaraa.

Vastaavasti ehdokkaita – ja siten valtuutettuja – on hyvä olla laajalti eri puolilta hyvinvointialuetta, myös kaikkein vähäväkisimmiltä paikkakunnilta.

– Kunta- ja aluevaaleissa omalla äänellä on vahvempi merkitys kuin suurten vaalipiirien eduskuntavaaleissa, Järvi sanoo.

Kunnan- ja aluevaltuustoissa päätetään konkreettisista kansalaisten arkea ohjaavista asioista. Siksi äänestäjän tulee tietää, mitä oma edustaja näistä kysymyksistä ajattelee, ja toisin päin.

Theodora Järvi korostaa toimivaa viestintää. Poliitikkojen on osattava kommunikoida oikealla tavalla kullekin äänestäjäryhmälle ja muistaa, että eri alueilla kiinnostavat eri puheenaiheet. Hänen on kuunneltava herkällä korvalla, mikä ihmisiä liikuttaa.

– Pienten lasten vanhemmat tuskin ehtivät vaalitoreille keskustelemaan ehdokkaiden kanssa, joten on kehitettävä muitakin tapoja kohdata äänestäjiä kasvokkain. Toisaalta nuoret perheet liikkuvat sosiaalisessa mediassa, jossa on matala kynnys keskustella paikallisista kysymyksistä.

Järvi kuitenkin huomauttaa, että sosiaalisessa mediassa eri alustojen keskustelukulttuurit poikkeavat toisistaan, mikä poliitikkojen olisi hyvä tunnistaa.

Erityisen tärkeää oikeanlainen viestintä on nuorille, joiden heikosta äänestysinnosta on kannettu huolta jo vuosia.

– Nuoret äänestävät, jos heille puhutaan heidän tavallaan ja heidän foorumeillaan. He tarvitsevat myös itseään kiinnostavia ehdokkaita, Järvi sanoo.

Koti voi antaa mallia äänestämiseen, samoin kaveripiiri. Samaan aikaan monia nuoria kiinnostaa perinteisen poliittisen vaikuttamisen rinnalla tai sen sijaan suora osallistuminen esimerkiksi ilmastokriisin taltuttamiseen.

– Nuorille tärkeää on yhteisöllisyys ja tunne, että voi konkreettisesti vaikuttaa asioihin, Järvi sanoo.

• Aluevaalit järjestetään sunnuntaina 23. tammikuuta 2022.
• Ennakkoäänestys kotimaassa 12.–18.1.2022.
• Vastaisuudessa kunta- ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti neljän vuoden välein.
• Aluevaaleissa voivat äänestää kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät henkilöt samoin ehdoin kuin kuntavaalissa.
• Aluevaltuustoihin valitaan 59–89 valtuutettua hyvinvointialueen asukasluvun perusteella.
• Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1. maaliskuuta 2022.
• Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäviksi 1. tammikuuta 2023.
• Hyvinvointialueiden järjestämiä palveluita ovat muun muassa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, hammashoito, äitiys- ja lastenneuvolat, mielenterveyspalvelut, lastensuojelu ja vammaispalvelut.
• Kuntien vastuulle jäävät esimerkiksi varhaiskasvatus, leikkipuistot, peruskoulut, toisen asteen opetus, nuorisotyö, kirjastot ja muu vapaa-ajan toiminta, kuten liikunta ja kulttuuri.

Lasten ja nuorten palvelut ovat olleet varsin vähän esillä sote-uudistusta ja hyvinvointialueita koskevassa keskustelussa. Vaikka MLL ja muut lapsi- ja perhejärjestöt ovat koko sote-uudistuksen valmistelun ajan tuoneet esiin lapsille, nuorille ja perheille tärkeitä asioita, julkisen keskustelun huomio on ollut pääosin muualla.

Väestön ikääntymisen myötä suuremman huomion on saanut ikääntyneen väestön palveluiden järjestäminen. Poliitikot suuntaavat helposti päähuomionsa sinne, missä on paljon ääniä saatavilla. Tämä tarkoittaa sitä, että monet äärimmäisen tärkeätkin asiat, kuten lasten ja nuorten hyvinvointi, ovat jääneet vähälle huomiolle sote-uudistusta koskevassa poliittisessa keskustelussa.

Parhaillaan on meneillään kiivas hyvinvointialueiden rakentamisen vaihe. Tammikuussa valittavat hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat työnsä maaliskuussa. Tätä ennen hyvinvointialueiden perustamista valmistelevat väliaikaiset valmistelutoimielimet.

Hyvinvointialueiden rakentamisen aika on poikkeuksellisen tärkeä vaihe. Nyt luodaan ne rakenteet ja toimintamallit, jotka ohjaavat hyvinvointialueiden päätöksentekoa pitkälle tulevaisuuteen. Samoin nyt muodostuu se toimintakulttuuri, johon myöhempinä vuosina hyvinvointialueella nojaudutaan. Talovertausta käyttäen voisi sanoa, että nyt rakennetaan talo ja myöhempinä vuosina tehtävät korjaukset ovat pintaremonttia.

On välttämätöntä, että lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuinen merkitys ymmärretään jokaisen hyvinvointialueen valmistelussa ja päätöksenteossa. Lapsuuden ja nuoruuden aikaa ja kehitystä ei ole palautettavissa myöhemmissä elämänvaiheissa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat koko elämän hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin rakentumisessa ja hyvinvoinnin haasteiden voittamisessa hyvinvointialueella on merkittävä rooli. Lapset ja nuoret on tehtävä näkyviksi hyvinvointialueiden rakenteissa, kuten hyvinvointialuestrategiassa, alusta lähtien. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi on otettava osaksi jokaisen hyvinvointialueen toimintaa ja että lapsia ja nuorten kuulemiselle hyvinvointialueen asukkaina ja palveluiden käyttäjinä luodaan rakenteet ja toimintamallit.

Muista äänestää aluevaaleissa! Ne ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnille tärkeät vaalit.

Juttu on julkaistu Lapsemme 4/2021 -lehdessä Lasten asialla -palstalla.

Tiina Kirkas

Kirjoittaja

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Antti Yrjölä

Kuvittaja