Äidin ja tyttären tärkeä suhde

Hyvä suhde äitiin helpottaa tytön kasvua omaksi itsekseen ja vahvistaa mielen hyvinvointia. Tyttö olet helmi! -toiminta vahvistaa tyttöjen ja heidän äitiensä vuorovaikutusta ja tunnetaitoja murrosiän nivelvaiheessa.

Jalat venyvät, rinnat paisuvat, lantio levenee. Iho kukkii, ja kuukautisetkin alkavat. Murrosiässä tytöstä kasvaa nainen, ja hänen kehonsa muuttuu peruuttamattomasti. Sopeutuminen uuteen olemukseen vaatii aikaa ja voimia.

– Kyse on valtavasta kehityskaaresta, jota voi kuvata muodonmuutokseksi toukasta perhoseksi, sanoo psykologi, psykoterapeutti Leea Mattila.

Hämmennystä lisää, jos tyttö kehittyy naiseksi aikaisemmin tai myöhemmin kuin läheiset ikätoverit.

Hormonien lisäksi murrosikäisen tytön mieltä myllertävät monet muutkin asiat. Yläkoulussa hänen on valittava, suuntaako hän lukioon vai ammattikouluun, ja mitä hän näissä opinahjoissa haluaa opiskella. Samaan aikaan tyttö alkaa ottaa etäisyyttä omiin vanhempiinsa ja kiinnittyä ikätovereihinsa.

– Joukkoon kuuluminen on tärkeää. Pelko tai tunne ulkopuolelle jäämisestä on murrosiässä erittäin haavoittavaa, Mattila sanoo.

Vanhemmista irtautumiseen kuuluu myös halu kasvaa omanlaiseksi ihmiseksi, jolla on omat ajatukset ja mielipiteet.

– Tyttö etsii ja kokeilee erilaisia identiteettejä. Hän pohtii, mikä hänelle sopii ja mistä hän pitää. Hiusten väri, ruokavalio ja musiikkigenret vaihtuvat nopeasti, Mattila kuvaa.

Kaikki tämä paineistaa tytön ja hänen vanhempiensa suhdetta. Osa vanhemmista pitää hanakasti kiinni tyttärestään, osa sysää hänet liiankin varhain omilleen.

Erityisen hankalaa tytön voi olla irtautua äidistään – ja äidin tyttärestään.

– Äiti on usein tytölle tärkeä roolimalli, johon hän lapsuutensa aikana samaistuu. Voidakseen kasvaa omaksi itsekseen tytön tulee jollain tapaa irtaantua äidistä, sanoo Nina Mellenius, Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluiden kehitysjohtaja ja väitöskirjatutkija Turun yliopistosta.

Rajukin irtiotto omista vanhemmista kuuluu normaaliin kehitykseen, ja se on vain hyväksyttävä osana nuoren tytön kasvua ja itsenäistymistä.

Sitä vastoin useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa ja kyselyissä raportoitu tyttöjen ahdistuneisuus ja masentuneisuus huolettavat. Usein tyttöjen pahaa oloa on läheistenkin vaikea havaita, koska se saattaa peittyä esimerkiksi tunnolliseen ja täydellisyyttä tavoittelevaan koulusuoriutumiseen.

Tyttöjen ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta selittävät koulun suorituspaineiden lisäksi muun muassa sosiaalisen median luomat kauneusihanteet ja vertailu, kuormittava perhetilanne, itsetunto-ongelmat, kiusaamiskokemukset sekä myös ilmastokriisiin ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa liittyvät huolet.

Koronapandemian aikaiset rajoitustoimet koulussa ja harrastuksissa kärjistivät tyttöjen kokemaa pahaa oloa entisestään.

Tutkimusten mukaan nuoruusvaiheessa nimenomaan tytöillä näyttäisi yleistyvän ahdistukseen ja masentuneisuuteen liittyvä oireilu, kun taas lapsuusaikana sukupuolten välinen erovaisuus tämän kaltaisessa oireilussa on vähäisempää, Nina Mellenius kertoo.

– Tytöt kehittyvät poikia nopeammin niin fyysisesti kuin kielellisesti ja tunnesäätelytaidoiltaankin. Siksi heillä saattaa olla parempi kyky ymmärtää sosiaalisia suhteita ja kokea empatiaa. Tämä taas voi suojata heitä pojille tyypilliseltä ulospäin suuntautuvalta käytökseltä mutta myös altistaa sisäänpäin kääntyvälle oireilulle.

Tutkimustiedon mukaan tytöt ovat myös herkkiä ympäristön vaikutuksille, kuten äidin mielenterveysongelmille, Mellenius sanoo.

– Perinteisessä kasvatuskulttuurissa tyttöjä myös kannustetaan sopeutumaan ja käyttäytymään hyvin. Pojille taas sallitaan enemmän kiukun ja tottelemattomuuden ilmaisua.

Nina Mellenius havahtui tyttöjen mielenterveyteen liittyvään oireiluun muutama vuosi sitten työssään psykososiaalisen perhekuntoutuksen parissa. Vanhemmat saattoivat perhekeskusteluissa tuoda toistuvasti esiin huoltaan nuoren tytön vaativuudesta itseään kohtaan ja pitkään jatkuneesta stressistä.

Perhekuntoutuksessa käytetyssä videoavusteisessa vuorovaikutuksen ohjauksessa (VIG) havaittiin, että nuorilla tytöillä oli paljon tärkeää sanottavaa, kun heidän kanssaan ryhdyttiin pohtimaan vuorovaikutusta.

– Huomasimme, että tyttöjen itsenäistymistä voidaan hiukan paradoksaalisesti tukea vahvistamalla hänen suhdettaan äitiinsä. Tytön täytyy olla ensin riittävän lähellä, jotta hän voi turvallisesti irtaantua. Murrosiässä tarvitaan kokemuksia hyvästä vuorovaikutuksesta ja keskustelua yhteisesti jaetuista kokemuksista, Mellenius kertoo.

Tähän perustuu myös vuonna 2019 kehittämishankkeena alkanut Tyttö olet helmi! -toiminta, joka on suunnattu yläkoululaisille tytöille ja heidän äideilleen. Toiminnan tavoite on vahvistaa tytön ja äidin välistä suhdetta, tukea tunteiden ilmaisua sekä tunnistaa mielenterveyttä edistäviä asioita ja riskitekijöitä.

Samalla pyritään vahvistamaan äidin myönteisiä vanhemmuuden taitoja sekä auttamaan tyttöä ja äitiä tunnistamaan omia voimavarojaan.

Käytännössä Tyttö olet helmi -etäohjaus tarkoittaa videokeskusteluja tytön, äidin ja työntekijän kesken sekä kotiympäristössä ja luonnossa toteutettavia toiminnallisia tehtäviä, joista keskustellaan yhteisessä Whatsapp-ryhmässä.

– Toiminnalliset tehtävät voivat liittyä esimerkiksi siihen, että tyttö ja äiti etsivät luonnosta itselleen miellyttävän paikan ja lähettävät siitä valokuvan Whatsapp-ryhmään. Vastaamalla työntekijän kysymyksiin he saavat tietoa toistensa kokemuksista, tuntemuksista ja he saattavat oppia toisistaan jotain uutta, Mellenius kertoo.

Toiminta on maksutonta ja kestää noin kolme kuukautta. Ohjaus on yksilöllisesti räätälöityä, ja se perustuu luottamuksellisuuteen. Äidin sijaan tyttö voi osallistua ohjaukseen jonkun muun läheisen aikuisen naisen, kuten äitipuolen, isoäidin, kummitädin tai sijaisäidin kanssa.

Tähän mennessä toimintaan on osallistunut noin 200 tyttöä ja äitiä, Mellenius kertoo.

– Valtaosa etäohjaukseen osallistuneista tytöistä kertoo oppineensa tunnistamaan omassa mielialassaan tapahtuvia muutoksia. Myös vuorovaikutus äidin kanssa on parantunut. Äitien mukaan he ovat saaneet tukea vanhemmuuteensa ja oppineet tunnistamaan aikaisempaa paremmin tyttärensä mielialaan vaikuttavia taustatekijöitä.

Tyttö olet helmi! -toiminnan ajatus pohjaa mentalisaatioteoriaan. Se on teoria siitä, miten vuorovaikutus muovaa ihmissuhteita, Leea Mattila sanoo.

– Mentalisaatio on käyttäytymisen takana olevan mielen tutkimista itsessä ja toisessa. Esimerkiksi kun nuori raivoaa, mentalisoiva vanhempi pysähtyy pohtimaan omassa mielessään, mikä raivoamisen takana on.

Mattilan mukaan on armollista, että hyvässä vuorovaikutuksessa sitä ei tarvitse tietää tai välttämättä edes saada lopullisesti selville.

– Riittää, että mieli on avoin ja pohtiva. Silloin vuorovaikutuksesta tulee herkemmin toiseen soinnuttuvaa, mikä tuntuu hyvälle ja luo turvallisuutta. Mentalisoiva vanhempi kykenee paremmin huomaamaan oman mielentilansa vaikutukset toiseen, mikä lisää tunnesäätelyä ja luo taas edelleen parempia kohtaamisia.

Oman nuoren kohdalla kyse on siitä, että ollaan myönteisen kiinnostuneita toisen mielestä. Samalla kuitenkin kunnioitetaan sitä, että toinen on oma persoonansa, Mattila sanoo.

– Kun nuoren mieltä pitää mielessä ja muistaa kurkistaa käyttäytymisen taa, oppii nuorikin huomioimaan omissa suhteissaan muiden mieltä.

Leea Mattila korostaa turvallisuuden tunnetta, jota yhteisöön kuuluminen vahvistaa. Se on edellytys sille, että mieli syttyy oman ja muiden mielen äärelle. Turvattomuudessa taas siirrytään taistele ja pakene -moodiin.

– Merkityksellisiä ovat kaikki elämän aikana koetut kohtaamiset, joissa kokee olevansa toisille arvokas tai arvoton. Ne muokkaavat sisäisiä käsityksiä siitä, onko maailmassa turvallista olla toisten kanssa vai ei, Mattila sanoo.

Nina Mellenius puolestaan muistuttaa, että murrosiässä on paljon voimaa, kun nuori tyttö ottaa elämässään askeleita eteenpäin.

– Voiman ja tunteiden näyttämisen vastakohtana on lamaantuminen ja olosuhteille antautuminen.

Äidiltä vaaditaankin rohkeutta ja avoimuutta ymmärtää, mitä on kasvaa nuorena tyttönä tässä ajassa.

– Nuorta tyttöä voisi auttaa, jos hän saisi meiltä aikuisilta viestin siitä, että virheiden tekeminen ei ole niin vaarallista. Olemme kaikki tehneet joskus huonoja valintoja ja jotenkin niistä selvinneet, Mellenius sanoo.

Lahtelaiset Laura Nummela ja Vilma Kaasalainen lähentyivät äitinä ja tyttärenä Tyttö olet helmi! -etäohjauksessa.

Viime tammikuussa lahtelainen Laura Nummela, 40, huomasi Instagramissaan mainoksen Tyttö olet helmi! -toiminnasta ja kiinnostui. Aiemmin hänen tyttärensä Vilma Kaasalainen, 13, oli maininnut kaipaavansa keskusteluapua joko koulun tai jonkin muun tahon kautta.

– Ajattelin, että voisimme tätä kokeilla. Vilmakin näytti vihreää valoa, Laura kertoo.

Viime vuosina äidin ja tyttären elämässä oli ollut monenlaista myllerrystä, kuten sairastelua ja muuttoja. Yhteys oli heikentynyt tai kadonnut kokonaan.

– Halusin, että suhteessamme olisi jokin tarkoitus ja että olisimme muutakin kuin vain kaksi saman katon alla asuvaa ihmistä. Kyse on kuitenkin merkityksellisestä ihmissuhteesta, Laura sanoo.

Myös tytär toivoi aikaisempaa läheisempää suhdetta äitiinsä.

Tyttö olet helmi! -toimintaan oli helppo ilmoittautua. Verkossa äiti ja tytär täyttivät hakulomakkeen ja sopivat työntekijän kanssa ensimmäisestä Teams-palaverista. Siinä he tutustuivat toiminnan toimintatapoihin, kertoivat toiveistaan ja perustivat yhteisen Whatsapp-ryhmän.

– Vastaanotto oli erittäin myönteinen, ja meidät toivotettiin tervetulleeksi oikein lämpimästi, Laura muistelee.

Ensimmäisessä tehtävässään äiti ja tytär kulkivat talvimaisemissa Pikku-Vesijärven rannalla. He ottivat kuvia, joista sitten keskustelivat myöhemmin. Toinen tehtävä oli katsella vanhoja kuvia ja muistella yhteistä elämää niiden pohjalta.

– Mietimme myös, millaisia yhteisiä muistoja haluamme jatkossa luoda, Laura kertoo.

Kolmantena tehtävänä oli kuvata keskinäistä suhdetta lehdistä leikatuista kuvista kootulla kollaasilla. Laurasta tehtävä oli kiva.

– Se toi esiin meistä niin yhteisiä kuin erilaisiakin asioita.

Lauran mielestä toimintaan osallistuminen on sujunut hyvin, koska aikataulu on ollut joustava.

– On ollut hyvin aikaa suorittaa tehtäviä ja sovittaa niitä omaan arkeen.

Prosessin aikana Laura havaitsi, että heidän suhteensa on hyvällä pohjalla. Avoimuus on kuitenkin lisääntynyt.

– Tulee juteltua enemmän ja kyseltyä kuulumisia. Se on todella kiva, kun Vilma on yläasteikäinen nuori ja kaikenlaista myllerrystä tapahtuu nyt ja edessäpäin.

– Ehkä me puhumme aikaisempaa avoimemmin, Vilma lisää.

Sekä äiti että tytär suuntaavat nyt luottavaisin mielin elämässä eteenpäin.

– Asiat ovat nyt hyvin, ja pidetään siitä kiinni, Laura sanoo.

Juttu on julkaistu Lapsemme-lehdessä syksyllä 2023.