Hyvinvointialueyhteistyö

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu on 1.1.2023 alkaen 21 hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla.

Sosiaali- ja terveyspalvelut koskevat kaikkien lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkea. Käytännössä kaikki lapset ovat ainakin neuvolapalveluiden, oppilas- ja opiskelijahuollon ja perusterveydenhuollon piirissä. Erikoissairaanhoidolla, vammais- ja kuntoutuspalveluilla sekä sosiaalihuollon ja lastensuojelun palveluilla on tärkeä tehtävä hyvän lapsuuden turvaamisessa kaikille lapsille eri tilanteissa.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin rakentumisessa ja hyvinvoinnin haasteiden voittamisessa hyvinvointialueella ja sen palveluilla on merkittävä rooli.

Lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuinen merkitys tulee ymmärtää ja huomioida hyvinvointialueen strategiatyössä ja hallinnon organisoinnissa. Strategiaan tulee kirjata kuvaus alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tilasta sekä ennakoidut muutokset ja haasteet sekä toimet palveluiden kehittämiseksi ja hyvinvoinnin haasteiden voittamiseksi.

Strategian on perustuttava tietoon ja tietoa on hyvä kerätä myös lapsilta, nuorilta ja heidän vanhemmiltaan.

Lue lisää lasten ja nuorten huomioimisesta strategiatyössä

MLL on laatinut kymmenen kohdan listan toimenpiteistä lapsiystävällisen hyvinvointialueen rakentamiseksi.

Tutustu 10 kohdan listaan lapsiystävällisen hyvinvointialueen rakentamiseksi

Perhekeskuksen tavoitteena on, että perheet saavat tukea helposti ja ajoissa ja, että vanhempien keskinäinen vertaistuki vahvistuu. Perhekeskus kokoaa yhteen lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut ja toiminnot.

Perhekeskusyhteistyöstä kuntien ja kolmannen sektorin välillä on pitkä kokemus, joka antaa hyvän pohjan perhekeskustoiminnan kehittämiselle hyvinvointialueilla.

Lue lisää perhekeskusyhteistyöstä

Lapsivaikutusten arviointi on osa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arvioinnissa arvioidaan päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa on julkaistu ohjeistus tukemaan lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin toteuttamista hyvinvointialueella.

Lue lisää lapsivaikutusten arvioinnista

MLL:n mentalisaatioon perustuvista vanhempainryhmämalleista on yli kymmenen vuoden kokemus ja ryhmiä on toteutettu tuloksekkaasti ympäri Suomen. Hyvä mentalisaatiokyky, johon ryhmissä vanhempia tuetaan, auttaa vanhempaa toimimaan lapsen hyvinvointia tukevalla tavalla. Mentalisaatiokyvyllä tarkoitetaan vanhemman kykyä tunnistaa lapsen ajatuksia, tunteita, tarpeita ja vastata niihin sekä tunnistaa oman toimintansa vaikutus lapseen. Suomalainen tutkimus alleviivaa vanhempien kokemia hyötyjä mentalisaatioon perustuvista ryhmistä.

Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmä on suunnattu vauvaperheille ja Lapsi mielessä -ryhmä taapero- ja leikki-ikäisten lasten vanhemmille. MLL kouluttaa perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia ohjaajiksi vuosittain.

Lue lisää mentalisaatioon perustuvista vanhempainryhmistä