Vetoomus: Kansallisen lapsistrategian jatko on turvattava

Tällä hallituskaudella on luotu kansallinen lapsistrategia. Lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021 ja sen toimeenpanosuunnitelma lokakuussa 2021. Me allekirjoittaneet olemme saaneet olla mukana edistämässä lapsistrategian toteutumista mm. kansallisen lapsistrategian seurantatyöryhmän kautta.

On hienoa, että parlamentaarinen komitea saavutti yhteisen poliittisen tahtotilan lapsen oikeuksien edistämiseksi Suomessa. Lapsistrategian tavoitteena on luoda aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Yli hallituskausien tehtävä kansallinen lapsistrategia mahdollistaa kestävän, pitkäjänteisen ja johdonmukaisen lapsi- ja perhepolitiikan toteuttamisen Suomessa.

Jotta kansallisen lapsistrategian jatkuvuus voidaan turvata, on aivan ratkaisevan tärkeää, että Suomeen perustetaan kansallisen lapsistrategian yksikkö, joka jatkaa lapsistrategiatyötä. Tätä ovat edellyttäneet niin lapsistrategian luonut parlamentaarinen komitea kuin sen seurantaryhmäkin.

Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea varmistamaan, että se toteuttaa toimet, joilla luodaan tehokas järjestelmä lapsen oikeuksia koskevien toimintapolitiikkojen koordinoimiseksi kaikkien asianomaisten toimielinten ja laitosten välillä kaikilla tasoilla. Komitea on myös kehottanut varmistamaan, että tälle järjestelmälle annetaan tarvittavat henkilöstö- ja taloudelliset sekä tekniset resurssit kattavien, johdonmukaisten ja yhdenmukaisten lapsen oikeuksia koskevien toimintapolitiikkojen täytäntöön panemiseksi kansallisesti, alueellisesti ja kunnallisesti.

Kansallisen lapsistrategian ”kotipesä” vastaisi lapsistrategian jatkotyöstä, sen koordinaatiosta, seurannasta ja arvioinnista. Johtamisessa, koordinaatiossa, arvioinnissa ja valvonnassa oleellista on se, että niiden avulla varmistetaan lapsistrategian toimeenpanossa kaikkien hallinnonalojen ja hallinnon tasojen sitoutuminen. Kansallinen lapsistrategia koordinoi Suomessa eurooppalaista lapsitakuuta, joten myös lapsitakuun jatkuvuus ja seuranta on riippuvainen kansallisen lapsistrategian yksikön perustamisesta.

Kansallisen lapsistrategian valmisteluun ja toimeenpanoon on varattu vuosittain 2 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 eli yhteensä 6 miljoonaa euroa, joka on luonteeltaan siirtyvää määrärahaa vuoteen 2023 asti. Rahoitus tulee varmistaa seuraavalle hallituskaudelle parlamentaarisen komitean linjauksen mukaisesti sekä YK:n lapsen oikeuksien komitean vuonna 2011 antaman suosituksen mukaisesti. Marinin hallituksen on siis varmistettava riittävä rahoitus tulevissa julkisen talouden suunnitelmissa sekä budjettivalmistelussa, jotta kansallisen lapsistrategian työ jatkuu katkeamatta.

Me allekirjoittaneet pyydämme, että nyt käynnistyvissä kehysneuvotteluissa kansalliselle lapsistrategialle turvataan pysyvät ja riittävät resurssit, jotta yhdessä tehty työ ei valu hukkaan, vaan jatkuu saumattomasti seuraavalla hallituskaudella.

Riitta Särkelä
pääsihteeri,
Ensi- ja turvakotien liitto
(Kansallisen lapsistrategian seurantatyöryhmän puheenjohtaja 15.6.2020–31.12.2021)

Jouni Välijärvi
professori (emeritus),
Jyväskylän yliopisto
(Kansallisen lapsistrategian seurantatyöryhmän varapuheenjohtaja 15.6.2020–31.12.2021)

Inka Hetemäki,
vaikuttamis- ja ohjelmajohtaja,
Suomen UNICEF

Milla Kalliomaa,
pääsihteeri,
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Eija Koivuranta,
toimitusjohtaja,
Väestöliitto

Jarmo Kokkonen,
johtaja,
Kirkkohallitus

Jarkko Lahtinen,
kehittämispäällikkö,
Hyvinvointi ja sivistys -yksikkö,
Suomen Kuntaliitto ry

Johanna Lammi-Taskula,
tutkimuspäällikkö,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hanna Markkula-Kivisilta,
pääsihteeri,
Pelastakaa Lapset ry

Anneli Miettinen,
erikoistutkija,
KELA Tutkimus

Saija Ohtonen-Jones,
toiminnanjohtaja,
Suomen Vanhempainliitto

Tanja Salisma,
lakimies,
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Ulla Siimes,
toiminnanjohtaja,
Lastensuojelun Keskusliitto

Elina Stenvall,
kehittämispäällikkö,
SOS-Lapsikylä

Pia Sundell,
toiminnanjohtaja,
Barnavårdsföreningen