Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luonnos

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat on mielestämme hyvä kokonaisuus. Asiakirjassa on laajasti ja eri näkökulmista kuvattu varhaiskasvatuksen tehtävää ja sisältöä.

Varhaiskasvatus on kokonaisvaltaisin lapsille kuuluva peruspalvelu ja keskeinen osa lapsen kasvuympäristöä. Toivomme, että Mannerheimin Lastensuojeluliiton näkemykset otetaan huomioon perusteiden jatkovalmistelussa.

Varhaiskasvatus on keskeinen pienten lasten hyvinvointia, kehitystä ja oppimista edistävä palvelu ja lapsille tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö. Varhaiskasvatuksella toteutetaan lapsen ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien sopimus muodostaa lasten oikeuksien kansainvälisen perustan. Sopimusvaltion kansallisen lainsäädännön on oltava sopusoinnussa lapsen oikeuksien sopimuksen määräysten kanssa. Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.

Varhaiskasvatuksella on huomattava merkitys lasten oikeuksien kunnioittamisessa, edistämisessä ja turvaamisessa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on tärkeä normiasiakirja, jolla pannaan täytäntöön lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuja oikeuksia.

MLL toivoo, että lapsen oikeuksien sopimus mainittaisiin perusteissa vahvemmin varhaiskasvatuksen normatiivisena perustana. Sopimuksen neljä yleisperiaatetta olisi hyvä kirjata perusteasiakirjan alkuun ja ottaa koko sopimusteksti perusteasiakirjan liitteeksi.

Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet

• Syrjinnän kielto: Sopimuksessa turvatut oikeudet koskevat kaikkia lapsia. Lasta ei saa syrjiä hänen eikä hänen vanhempiensa tai huoltajiensa ominaisuuksien perusteella. (2 artikla).
• Lapsen edun ensisijaisuus: Lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (3 artikla).
• Lapsen oikeus kehittymiseen (6 artikla).
• Lapsen näkemysten kunnioittaminen: Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä ja lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti (12 artikla).

MLL pitää tärkeänä myös, että sopimuksen lisäksi perusteasiakirjassa viitattaisiin YK:n lapsen oikeuksien komitean antamiin yleiskommentteihin. Yleiskommentit ovat tärkeitä lapsen sopimuksen sisällön ymmärtämisessä ja sopimuksen täytäntöönpanossa. Varhaiskasvatuksen kannalta erityisen merkittävä on yleiskommentti lapsen oikeuksien täytäntöönpanosta varhaislapsuudessa.

Komitea on antanut yleiskommentit lisäksi muun muassa sopimuksen yleisistä täytäntöönpanotoimista, lapsen edun ensisijaisuudesta, lapsen oikeudesta tulla kuulluksi, lapsen oikeudesta lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan, kulttuurielämään ja taiteisiin, koulutuksen tavoitteista, lapsen oikeudesta parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja vammaisten lasten oikeuksista.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta todetaan sivulla 5, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta päiväkodissa vastaa lastentarhanopettaja. Tämä on selkeä ja perusteltu työnjako. Sen sijaan perhepäivähoidon osalta epäselväksi jää, mitä käytännössä tarkoittaa se, että lastentarhanopettajan asiantuntijuutta käytetään perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä. Lasten yhdenvertaisuuden kannalta olisi tärkeää, että varhaiskasvatusmuodosta riippumatta lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta vastaisi kaikissa varhaiskasvatusmuodoissa lastentarhanopettaja.

Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ja niiden käytettävissä olevia erilaisia resursseja kuvataan luvussa selkeästi. Erityisen tärkeää on painottaa palveluohjausta eli varhaiskasvatuksen toimintamuodon arviointia lapsen edun näkökulmasta. Luvussa todetaan myös hyvin, että huoltajien on saatava riittävästi tietoa eri toimintamuodoista. Luku on kirjoitettu niin, että siitä ei käy ilmi, kenen tehtävä luvussa kuvattu palveluohjaus varhaiskasvatuksessa on. Tätä kohtaa voisi mielestämme selventää edelleen.

Sivulla 11 todetaan, että perhepäivähoito on pienessä ryhmässä toteutettavaa varhaiskasvatusta. Koska toiminta perhepäivähoidossa on luonteeltaan muutenkin erilaista kuin ryhmän koon osalta, se tulisi avata.

Varhaiskasvatuslain valmistelun yhteydessä kuultiin myös lapsia ja huoltajia (Vaikuta varhaiskasvatukseen, OKM selvityksiä 2014:13). Lasten kuulemisen ja heidän tuottaman aineiston pohjalta saatiin runsaasti palautetta siitä, miten lapset kokevat oppimisympäristön tarjoamat mahdollisuudet leikkiin, liikkumiseen ja lepoon.

Luvussa mainitaan, että henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Ehdotamme lisättäväksi, että henkilöstön tehtävä on aktiivisesti selvittää lasten näkemyksiä oppimisympäristön kehittämiseksi.

Oppimisympäristöä koskevaan kohtaan olisi hyvä kirjata lapsen yksityisyyden suojan kunnioittaminen. Luvussa kuvataan leikki- ja toimintavälineitä sivulla 24 ja mainitaan, että lasten omia tieto- ja viestintäteknologisia laitteita käytetään varhaiskasvatuksen järjestäjän määrittämällä tavalla ja niiden käytöstä sovitaan huoltajien kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa tulisi mielestämme lähteä siitä, että pedagogisista laitteista ja varusteista vastaa varhaiskasvatuksen järjestäjä tai palveluntuottaja eivätkä lasten huoltajat.

Luvussa kuvataan viisi oppimisen aluetta: kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni, kasvan, liikun ja kehityn. Koska nämä alueet muodostavat toiminnan pedagogisen sisällön, varhaiskasvatuksen järjestäjää ja palveluntuottajaa koskevat velvoitteet tulisi kuvata yhtenäisesti. Ehdotamme, että jokaisen oppimisen alueen kohdalla todetaan, että kasvatus ja opetus on tavoitteellista, suunnitelmallista ja säännöllistä.

MLL kannattaa myös OAJ:n lausunnossa esitettyä lisäysehdotusta sanavaraston kartuttamisesta kohtaan kielen rikas maailma.

Helsingissä 5.9.2016
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Milla Kalliomaa
pääsihteeri

Esa Iivonen
johtava asiantuntija