Vapaaehtoistoiminta ja järjestöjen auttamistyö turvattava sote-uudistuksessa
Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittokokouksen kannanotto
Järjestöjen ennalta ehkäisevällä työllä on keskeinen merkitys hyvinvoinnin edistämisessä ja terveyserojen kaventamisessa. Terveyden ja hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa, joten erityisen tehokasta on lapsiperheille suunnattu varhainen tuki. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) vaatii järjestöjen auttamistyön edellytysten turvaamista SOTE- ja maakuntauudistuksessa.
SOTE-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien toimijoiden panosta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto katsoo, että SOTE-tavoitteita ei voida saavuttaa, ellei ennalta ehkäisevän työn resursseja ja järjestöjen auttamistyötä koko maassa varmisteta.
Järjestöjen organisoima ja ohjaama vapaaehtoistyö on erittäin kustannustehokas tapa lisätä kansalaisten hyvinvointia. Järjestöissä tehdään vuosittain miljoonia tunteja vapaaehtoistyötä, joka tarjoaa kynnyksetöntä, ongelmia ehkäisevää, varhaista tukea.
Vapaaehtoistoiminnan laatu ja jatkuvuus edellyttävät ammatillista ohjausta ja säännöllistä rahoitusta. Laadukkaan vapaaehtoistoiminnan, kuten vanhempien ohjatun vertaistuen, on huomattu vahvistavan perheiden voimavaroja ja vähentävän ammatillisen tuen tarvetta.
Monet järjestöt kuten MLL toimivat sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla. On välttämätöntä, että sekä kunnat että maakunnat tekevät yhteistyötä järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja tukevat niiden toimintaa taloudellisesti.
Kuntien ja maakuntien yhteistyö ja taloudellinen tuki järjestöille on kirjattava lakiin. Jos järjestölähtöisen auttamisen ja ehkäisevän työn asemaa ei ole turvattu lainsäädännöllä ja rahoituksella, ne jäävät korjaavien palveluiden jalkoihin. Etenkin valinnanvapausmallissa riskinä on, että edistävän ja ehkäisevän työn asema heikkenee sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Monet järjestöjen toiminnot kuten MLL:n tukihenkilö- tai lastenhoitotoiminta voivat supistua merkittävästi tai loppua kokonaan, jos maakuntien ja kuntien avustusta ei turvata.
Lapsi- ja perhepalvelujen yhteensopivuus, saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma pyrkii vahvistamaan peruspalveluja ja siirtämään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen.
Perhekeskus sovittaa yhteen maakuntien lapsiperheille tarjoamat sote-palvelut, esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvola ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut, kuntien tuottamat varhaiskasvatuspalvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien vertais- ja tukihenkilötoiminnan.
Mannerheimin lastensuojeluliitto esittää, että perhekeskusten kehittäminen, koordinaatio ja kokonaisvastuu tulee määritellä maakuntien tehtäviin.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Linnea Karlsson, linnea.karlsson(a)utu.fi, p. 040 744 744 5052
pääsihteeri Milla Kalliomaa, milla.kalliomaa(a)mll.fi, p. 040 838 6778