Tavoitteena lapsiystävällinen kunta – MLL:n kuntavaaliohjelma 2017

Varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut ovat perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöt. Ne ovat kaikki kuntapalveluita. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä lasten ja nuorten asiat korostuvat kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa. Lapsiin investoiminen on kunnille kannattavaa. Se on myös kaikkien kuntalaisten etu: lapsiystävällinen kunta on kaikille hyvä.

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat olennaisesti myös myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiempaa jakautuneempaa. Valtaosa lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin, mutta entistä suuremmalle joukolle on kasautunut ongelmia. Nämä johtavat liian usein koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolisuuteen ja eriasteiseen syrjäytymiseen yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Lasten mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukea riippuu tällä hetkellä siitä, missä kunnassa perhe asuu.

Lapset ja nuoret ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Heitä tulee kuulla kunnan palveluissa ja päätöksenteossa.

Toimenpiteet kunnassa

• Kunta investoi lasten ja nuorten kasvuympäristöihin: varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja lasten ja nuorten vapaa-ajan palveluihin.
• Lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä torjutaan aktiivisesti. Eriarvoisuuden ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen keinot kirjataan kuntastrategiaan.
• Lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistämisen ja toteutuksen keinot kirjataan kuntastrategiaan.

Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Se tukee lapsen hyvinvointia, kehitystä ja oppimista ja kaventaa lasten hyvinvointi- ja terveyseroja. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle ja sivistykselliselle tasa-arvolle. Siihen investoiminen on erityisen tehokasta hyvinvoinnin edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Varhaiskasvatuksen tärkeimmät laatutekijät ovat koulutettu ja sitoutunut henkilökunta, riittävän pienet ja pysyvät lapsiryhmät sekä hyvä yhteistyö vanhempien kanssa.

Toimenpiteet kunnassa

• Kunta varmistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen ja huolehtii, että jokaisessa lapsiryhmässä työskentelee lastentarhanopettajakoulutuksen saanut työntekijä.
• Kunta pitää päiväkotiryhmät kohtuullisen kokoisina, jotta varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa jokaisen lapsen ja lapsiryhmän osalta.
• Kunta takaa kaikille lapsille yhdenvertaisen oikeuden varhaiskasvatukseen eikä rajaa sitä.

Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet maailman huippuluokkaa, mutta viime aikoina ne ovat heikentyneet selvästi. Koulutukseen kohdistetut leikkaukset heikentävät opetuksen laatua ja koulutuksen saavutettavuutta ja uhkaavat lisätä koulutuksen keskeyttämistä. Lähes joka viidenneltä 20–24-vuotiaalta nuorelta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Koulukiusaaminen ja koulujen sisäilmaongelmat ovat merkittävä uhka lasten hyvinvoinnille ja oikeuksille.

Toimenpiteet kunnassa

• Kunta investoi laadukkaaseen esi- ja perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen sekä opiskelun tukeen, opinto-ohjaukseen ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseen.
• Maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksen tuesta huolehditaan.
• Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta huolehditaan.
• Esi- ja perusopetuksen ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen saavutettavuus turvataan.
• Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisössä vahvistetaan. Oppilaat otetaan vahvasti mukaan kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja osallistuva ihmisoikeuskasvatus ovat osa jokaisen koulun toimintakulttuuria.
• Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmista johtuviin oireisiin reagoidaan välittömillä toimenpiteillä. Oireileville ja sairastuneille lapsille etsitään opetuksen ja kasvun tuen järjestämiseksi tarvittaessa yksilöllisiä ratkaisuja, kuten etäopetusta.

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Kuntien vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille on supistettu ja eriarvoisuus vapaa-ajan toiminnoissa on kasvanut. Tämä kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa.

Toimenpiteet kunnassa

• Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus ja kohtuuhintaisuus turvataan kaikille 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille.
• Kerhotoimintaa järjestetään kaikissa peruskouluissa.
• Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus turvataan.
• Edistetään maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluita ja tuetaan vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksia.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa niiden järjestämisvastuu siirretään kunnilta maakunnille. Lasten ja nuorten kannalta on tärkeää, että kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut, kuten varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja toisen asteen koulutus sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden maakuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Tämä edellyttää toimivia yhteistyörakenteita maakunnan ja kuntien välille.

Toimenpiteet kunnassa

• Kunnan ja maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta huolehditaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöisellä tavalla.
• Kunta osallistuu aktiivisesti lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman työhön.
• Kunta osallistuu perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Perhekeskustoiminnassa palveluja kehitetään ja toteutetaan hallinto- ja sektorirajat ylittäen monitoimijaisesti sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä.

Suomessa sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot ovat suuret. Onnistuminen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa edellyttää, että erityinen huomio kiinnitetään lapsuusiän hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Eroja on mahdollista kaventaa lasten kaikissa kasvuympäristöissä, kuten varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Toimenpiteet kunnassa

• Päätöksenteossa arvioidaan vaikutukset terveys- ja hyvinvointieroihin.
• Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen otetaan keskeiseksi tavoitteeksi varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä lujitetaan.
• Lasten ja nuorten osallisuutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä vahvistetaan kaikissa lasten kasvuympäristöissä.

Asumisen hinta on noussut suurimmilla kaupunkiseuduilla lapsiperheille kohtuuttomaksi. Tärkein keino asumisen hinnan kohtuullistamiseksi on lisätä asuntorakentamiseen soveltuvien tonttien tarjontaa. Tämä edellyttää kuntien, valtiovallan ja yksityisten maanomistajien vahvaa yhteistyötä. Asuntotuotannossa on varmistettava riittävä tuotanto niin omistus-, vuokra- kuin asumisoikeusasunnoissa. Näin turvataan parhaiten asumisen kohtuuhintaisuus.

Uusien asuinalueiden suunnittelussa on otettava huomioon tarve yhteisöllisyyttä vahvistaville tiloille, jotka muodostuvat kohtaamispaikoiksi ja mahdollistavat paikallisen yhdistystoiminnan.

Toimenpiteet kunnassa

• Erityisesti kasvukunnissa vahvistetaan asunto- ja maapolitiikkaa asumiskustannusten kasvun hillitsemiseksi.
• Varmistetaan riittävä ja monipuolinen asuntotuotanto.

Vapaaehtoistoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, osallisuutta ja elämänlaatua. Kansalaisjärjestöjen vertaistoiminta tarjoaa tukea, joita julkiset ja yksityiset palvelut eivät voi tuottaa. Ihmisten keskinäinen tuki, avun antaminen ja saaminen perustuvat välittämiseen, jota ei voi siirtää viranomaisille tai yrityksille. Osallistamalla kuntalaisia itse järjestämään toimintaa, vahvistetaan samalla heidän omia voimavarojaan ja tukiverkostojaan ja lisätään yhteisöllisyyttä.

Toimenpiteet kunnassa

• Kansalaisjärjestöjen ja kunnan kumppanuutta vahvistetaan. Yhteistyömuodot kirjataan kuntastrategiaan.
• Kunta antaa avustuksia järjestöille ja antaa maksuttomasti tiloja järjestöjen kansalais- ja vertaistoiminnan käyttöön.
• Koulujen ja oppilaitosten yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa lisätään.

Vaikutusten arvioinnilla varmistetaan, että tiedetään, mitä seurauksia päätöksillä on. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsia koskevissa asioissa on ensisijaisena perusteena huomioitava lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen, jossa lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeää. Erityistä huomioita arvioinnissa on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiryhmiin, kuten vammaisiin lapsiin, maahanmuuttajataustaisiin lapsiin, kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin ja köyhissä perheissä eläviin lapsiin.

Toimenpiteet kunnassa

• Kunnan päätöksenteossa arvioidaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset.
• Lapsivaikutusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota vähemmistöryhmiin ja eri tavoin heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.
• Vaikutusten arviointiin liitetään YK:n lapsen oikeuksien komitean suosittama lapsibudjetointi, jossa kunnan talousarviota seurataan lapsen oikeuksien näkökulmasta.

Lapsen oikeuksien sopimus on myös kuntia velvoittava ihmisoikeussopimus, joten kunnan on aktiivisesti edistettävä sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutumista. Lasten etu tulee arvioida ja ottaa huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsen edulla tarkoitetaan lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien mahdollisimman täysimääräistä toteutumista.

Toimenpiteet kunnassa

• Kunta edistää päätöksenteossaan ja toiminnassaan lasten oikeuksia suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Keskeiset toimenpiteet kirjataan kuntastrategiaan.
• Varmistetaan, että lasten oikeuksien opetus on tärkeä osa varhaiskasvatuksen ja koulujen ihmisoikeuskasvatusta.
• Varmistetaan, että lasten ja nuorten kanssa työskentelevät sekä kuntien päättäjät ja viranhaltijat ovat saaneet koulutusta lasten oikeuksista.

​Kuntavaaliohjelma on hyväksytty MLL:n liittohallituksessa 13.12.2016.

johtava asiantuntija Esa Iivonen, p. 075 3245 521, esa.iivonen(a)mll.fi