Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia – 24 järjestöä jätti yhteisen raportin YK:lle lukuisista puutteista
Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS)¹ komitealle. Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon.
Monet järjestöjen nyt esiin nostamista epäkohdista ovat sellaisia, joista YK on joutunut vuodesta toiseen toistamaan. Komitea on nostanut esiin muun muassa sen, että sosiaaliturvan taso ei riitä kattamaan arjen välttämättömiä kuluja. Se on kehottanut Suomea vahvistamaan syrjinnänvastaista lainsäädäntöä ja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Suomea on myös kehotettu turvaamaan terveydenhuollon resurssit ja varmistamaan, että kaikilla on yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin. Saamelaisten oikeuksien toteutumista koskeviin puutteisiin, erityisesti tarpeeseen ratifioida pikaisesti ILO:n alkuperäiskansasopimus nro 169, on viitattu komitean suosituksissa joka kerta vuodesta 2000 lähtien.
Varjoraportti osoittaa, että toistuvista suosituksista huolimatta oikeudet eivät edelleenkään toteudu täysimääräisesti. Järjestöt vaativat, että Suomi ottaa vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt.
”Suomessa esimerkiksi terveyttä, toimeentuloa ja iäkkäiden ihmisten hoivaa ei tunnisteta ihmisoikeuskysymyksiksi. Esimerkiksi kuntien viranhaltijat tarvitsevat lisää ihmisoikeusosaamista, sillä taloudelliset ja sosiaaliset ihmisoikeudet turvataan arjessa”, sanoo varjoraporttia koordinoineen Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.
Järjestöt vaativat myös, että lastensuojelussa turvataan riittävä ja pätevä henkilöstö sekä tehostetaan sijaishuollon valvontaa yhtenäisen kansallisen ohjaus- ja valvontarakenteen avulla.
”Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niiden edistäminen vaatii valtiolta ja kunnilta aktiivisia poliittisia ja taloudellisia toimenpiteitä”, painottaa Kaari Mattila.
Valtiot raportoivat YK:lle määräajoin TSS-oikeuksien toteutumisesta. Suomen tuorein raportti on huhtikuulta 2020. Järjestöjen nyt lähettämä varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämän tiedon siitä, mitkä TSS-oikeudet eivät Suomessa toteudu.
Varjoraportissa järjestöt peräänkuuluttavat valtion vastuuta toteuttaa sille asetetut ihmisoikeusvelvoitteet. Komitea käsittelee valtion ja kansalaisyhteiskunnan raportit ja laatii sen jälkeen suosituksia siitä, miten Suomen tulisi suojella, turvata ja paremmin edistää taloudellisia ja sosiaalisia ihmisoikeuksia.
¹) Taloudellisilla, sosiaalisilla ja sivistyksellisillä oikeuksilla (TSS-oikeudet) tarkoitetaan ihmisarvoisen elämän edellyttämiä perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. TSS-oikeuksiin lukeutuvat muun muassa oikeus koulutukseen, riittävään ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon sekä sosiaaliturvaan. Kansainvälisesti näitä oikeuksia turvaa YK:n TSS-sopimus, jota valvoo ja edelleen tulkitsee TSS-komitea. Jokainen sopimukseen liittynyt valtio on sitoutunut toimimaan sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.
Lisätietoja varjoraportista:
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL, p. 075 324 5521
Heli Markkula, vaikuttamistyön päällikkö, Ihmisoikeusliitto, p. 044 738 9120
Varjoraportissa ovat mukana seuraavat järjestöt:
Ihmisoikeusliitto
Kehitysvammaliitto
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kynnys / Samat-toiminta
Lastensuojelun Keskusliitto
Lääkärin sosiaalinen vastuu
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
MIELI Suomen Mielenterveys
Muistiliitto
Naisasialiitto Unioni
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS
Pakolaisneuvonta
Pelastakaa lapset
Sámisoster
Seta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys
Suomen romaniyhdistys
Suomen sosiaalioikeudellinen seura
Unicef
Vailla vakinaista asuntoa
Vammaisfoorumi
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö
Väestöliitto