Sote-uudistuksen tuettava lapsi- ja perhepalvelujen parantamista

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) toteaa, että sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu vain rakenteita muuttamalla, vaan uudistuksen koko toteutuksen on edistettävä tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi uudistukseen liittyvä valinnanvapaus ja palvelujen tuottamisen merkittävä siirtäminen voittoa tavoitteleviin yrityksiin voi nostaa sote-palveluiden kustannuksia ja heikentää yhdenvertaisuutta. Kustannusten nousu aiheuttaisi palveluiden leikkaamispaineita ja johtaisi palveluiden saatavuuden ja laadun heikentämiseen. On myös otettava huomioon palvelujen valvonnan kehittämistarpeet ja turvattava eri palvelujentuottajien toimintojen yhteensovittaminen. Palveluiden laadun turvaamiseksi johtamiseen ja sen kehittämiseen on muutosvaiheessa kiinnitettävä erityistä huomiota.

Sote- ja maakuntauudistuksen on tuettava lapsi- ja perhepalveluiden parantamista. MLL:n pitkäaikaisena tavoitteena on ollut lapsi- ja perhelähtöiset ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lasten ja perheiden palveluissa – kuten neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa, oppilas- ja opiskeluhuollossa ja perhepalveluissa – korostuu moniammatillisen ja monitoimijaisen yhteistyön tarve.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista ja se liittyy sote- ja maakuntauudistukseen. MLL korostaa, että lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on huomioitava sote- ja maakuntauudistuksessa. Muutosohjelman tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Tarkoituksena on vahvistaa peruspalveluja ja siirtää painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen.

Hyvinvointi sekä toiminta-, opiskelu- ja työkyvyn perusta rakentuvat lapsuudessa. Lapsuuden hyvinvointi on vahvasti yhteydessä koko perheen hyvinvointiin ja terveyteen. Siksi erityisen vaikuttavaa ja kustannustehokasta on investoida lasten ja perheiden palveluihin. Erityisen kustannustehokasta on varhaislapsuuden oikea-aikainen, oikein kohdennettu ja perheen kokonaistilanteen huomioiva riittävä tuki.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa korostetaan koulun yhteisöllisen oppilashuollon merkitystä yksilötyön rinnalla. Oppilashuolto kuuluu koulun normaaliin toimintaan ja kaikille koulun aikuisille. Koulupsykologit ja -kuraattorit ovat tässä työssä keskeisiä. Oppilashuollolle on asetettu tehtäviä myös perusopetuslaissa. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa korostetaan vahvasti palvelujen integraatiota ja palvelujen viemistä lasten ja nuorten kehitysympäristöön. MLL esittää, että oppilashuolto määritellään sote-uudistuksessa osaksi kuntien järjestämisvastuulla olevia sivistyspalveluja, kuten se tällä hetkellä on useissa kunnissa toteutettu.

MLL pitää tärkeänä lasten, nuorten ja vanhempien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä sekä kunta- että maakuntatasolla. Tarvitaan nykyistä enemmän lasten, nuorten ja vanhempien kuulemista sekä perhenäkökulman erityistä huomioimista palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa. Asukkaiden ja asiakkaiden toimijuutta on tuettava. Perheiden omaehtoista aktiivisuutta avointen palvelujen, kuten perhekeskustoiminnan järjestämisessä tulee edistää ja tukea.

Sote-uudistuksessa on kyse myös perus- ja ihmisoikeuksista. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeässä roolissa perus- ja ihmisoikeuksien, kuten yhdenvertaisuuden, sosiaalisten oikeuksien, terveysoikeuksien ja lasten oikeuksien, toteutumisen edistämisessä ja turvaamisessa. Perustuslain mukaisesti julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perus- ja ihmisoikeusnäkökulma on otettava huomioon sote- ja maakuntauudistuksessa. Lasten oikeuksien turvaamisen perustana on oltava lapsen oikeuksien sopimus.

MLL toteaa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ongelmien ennaltaehkäisyä on vahvistettava, jotta sote-uudistuksen tavoitteet toteutuvat. Niihin tulee myös kohdentaa nykyistä enemmän voimavaroja. Edistävän ja ehkäisevän työn tulee olla suunnitelmallista, tavoitteellista, monialaista ja monitoimijaista. Tutkimustietoa tulee hyödyntää toimien ja voimavarojen kohdentamisessa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa painopiste on siirtynyt peruspalveluista erityispalveluihin. Edistävän ja ehkäisevän työn rapautuminen tulee sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliiksi. Kun tarvittava apu viivästyy, ongelmat kasvavat ja kasautuvat, minkä seurauksena myös kustannukset kasvavat.

Maakunnan ja kuntien palveluiden on muodostettava toimiva kokonaisuus. Huomattava osa lasten ja nuorten palveluista, kuten varhaiskasvatus, koulutus ja nuorisotyö ja muu vapaa-ajantoiminta, jää edelleen kuntien järjestämisvastuulle. Keskeistä on, miten palvelukokonaisuus tukee lasta ja koko perhettä arjessa: Miten nopeasti lapsi ja perhe saa tarvitsemaansa palvelua ja apua, miten palvelu on saavutettavissa, vastaako palvelu lapsen ja perheiden tarpeita ja miten tehokkaasti huomioidaan perheen kokonaistilanne ja mahdollinen usean perheenjäsenen samanaikaisen eri palvelujen tarve.

Palvelujen tuotannon jakautuessa usealle taholle riskinä on, että kukaan ei koordinoi asiakkaan saamia palveluita ja apua, eikä vastaa asiakkaan kokonaistilanteesta. Erityisesti moninaisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden auttamisessa tarvitaan kokonaisnäkemystä, koordinointia ja monialaisen työn yhteensovittamista. Riski on merkittävä, koska nykyisiäkin kuntapalveluja leimaa palvelujen sektoroituneisuus, pirstaleisuus ja yhteistyöpulmat. On myös erityisen tärkeää, että uudistuksessa varmistetaan kunnissa ja kuntayhtymissä käytössä olevien hyvien käytäntöjen jatkuvuus ja levittäminen. Tutkitusti tehokkaiden toimenpiteiden levittämistä ja käyttöönottoa sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden mittaamista on vahvistettava.

Lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelujen on muodostettava toimiva kokonaisuus kunnan järjestämisvastuulla olevien varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan palvelujen kanssa. Lähipalvelut ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Sote- ja maakuntauudistus tulee käytännössä keskittämään palveluja, joten lähipalveluperiaatteen korostaminen on välttämätöntä palvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Perheet, joiden kohdalle kertyy useita lapsen kehityksen riskitekijöitä, hyötyvät tutkimusten mukaan eniten toimenpiteistä, jotka kattavat laajasti elämän eri osa-alueet ja toimivat yhdensuuntaisesti lapsen kehityksen ja arkielämän tukemiseksi.

Kansalaisjärjestöjen työ ja toimintaedellytykset kuten toiminta-avustukset on turvattava uudistuksessa. Perhekeskustoiminta on hyvä esimerkki toimivasta ja kustannustehokkaasta julkisen vallan ja järjestöjen yhteistyöstä. Järjestöillä on merkittävä rooli vertaistuen toteuttamisessa ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen järjestämisessä. Kumppanuus julkisen vallan ja järjestöjen välillä tulee varmistaa valtakunnallisella, maakunnallisella ja kunnallisella tasolla. Tämä edellyttää toimivia yhteistyörakenteita.

Uudistuksessa on tarkoitus keventää viranomaisvalvontaa ja vahvistaa palvelujen tuottajien omavalvontaa. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten kodin ulkopuolelle sijoitettujen tai maahanmuuttajalasten ja -nuorten, palveluiden laadun turvaamisessa omavalvonta ei ole riittävä, vaan sen ohella tarvitaan toimivaa viranomaisvalvontaa. Valvonnan työskentelytapoja on kehitettävä vastaamaan uusien palvelurakenteiden haasteisiin.

MLL pitää tärkeänä, että sote- ja maakuntauudistusta toteutetaan pitkäjänteisesti. On varmistettava, että maakunnat myös pidemmällä aikavälillä suoriutuvat toiminnallisesti ja taloudellisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä sekä muista niille tulevien tehtävien hoitamisesta.

Sote-uudistuksen valmistelussa tarvitaan laaja-alaista ja syvällistä vaikutusten arviointia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos onkin tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta vaikutusten ennakkoarvioinnin. Uudistuksen valmistelun edetessä vaikutusten arviointia on jatkettava ja syvennettävä. Arvioinnissa on huomioitava eri päätösten ja ratkaisujen vaikutukset erityyppisissä elämäntilanteissa oleviin lapsiin ja perheisiin.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsia koskevissa toimissa, kuten uudessa lainsäädännössä, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen. Hallitusohjelmassa on luvattu ottaa käyttöön lapsi- ja perhevaikutusten arviointi, joten sote-uudistusta on arvioitava myös lasten ja perheiden näkökulmasta.

Maakuntien ja kuntien vastuut on määriteltävä selkeästi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarvittavat voimavarat ja asiantuntijuus on varmistettava sekä kunta- että maakuntatasolla. Tämä tuli vahvasti esille myös THL:n laatimassa sote-järjestämislakiluonnoksen vaikutusten arvioinnissa.

Vaikutusten arviointi ei ole itsetarkoitus vaan työkalu parempien päätösten aikaansaamiseen. Päätöksiä tehtäessä vaikutusten arvioinnin tulokset on otettava huomioon. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tehtyjä linjauksia on pystyttävä muuttamaan, jos arvioinnissa havaitaan, että uudistukselle asetetut tavoitteet, kuten esimerkiksi hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen tai yhdenvertaisuuden ja palveluiden saatavuuden parantamisen eivät toteutuisikaan uudistuksen myötä. On tärkeää turvata läpinäkyvyys palvelujen toteuttamisen ja kustannusten seurannassa kaikkien palvelujen osalta.

Erityisen ajankohtaista vaikutusten arviointi on valinnanvapautta koskevan lainsäädännön valmistelussa. Valinnanvapaus ei toimi kaikissa palveluissa, kuten oppilas- ja opiskelijahuollon palveluissa ja monissa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluissa. Valinnanvapaus voi heikentää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, ehkäisevää työtä ja heikossa asemassa olevien ihmisten palveluiden saatavuutta.

Kannanotto on hyväksytty MLL:n liittohallituksessa 24.8.2016

Lisätietoja:
Linnea Karlsson, MLL:n puheenjohtaja, dosentti, lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, gsm 040 744 5052
Milla Kalliomaa, pääsihteeri, gsm 040 838 6778, milla.kalliomaa(a)mll.fi
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, gsm 050 411 1562, esa.iivonen(a)mll.fi
Liisa Partio, viestintäjohtaja, gsm 040 580 8984, liisa.partio(a)mll.fi