Rikostaustan selvittäminen vapaaehtoistyössä on tärkeä mahdollistaa

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto

Eduskunnan lakivaliokunnalle

Kuulemistilaisuus 18.10.2013

Hallituksen esitys laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) lausuu hallituksen esityksestä laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi kohteliaimmin seuraavaa:

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on yhteisö, joka muodostuu keskusjärjestöstä, 10 piirijärjestöstä ja 565 paikallisyhdistyksestä. Henkilöjäsenet ovat jäseninä paikallisyhdistyksissä. Paikallisyhdistyksissä on jäseniä yli 93 000. Paikallisyhdistykset toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin.

MLL:n toiminnan piirissä pyydettäisiin vuosittain arviolta noin 1000 kappaletta rikosrekisteriotetta hallituksen esityksen 5 §:ssä tarkoitettuja vapaaehtoistehtäviä varten. Ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä on sekä MLL:n paikallisyhdistyksissä, piirijärjestöissä että keskusjärjestössä. Esityksen perusteella ainakin seuraavat tehtävät voisivat kuulua menettelyn piiriin: lasten hoitajat (piirijärjestöt kouluttavat ja välittävät hoitajia perheille), kerhonohjaajat (paikallisyhdistyksissä), lasten ja nuorten tukihenkilöt (piirijärjestöissä), Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjät (keskusjärjestössä).

Rikostaustan selvittämismenettelyn mahdollistaminen vapaaehtoistyössä on tärkeää, koska se edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja lasten turvallista kasvuympäristöä. Esityksen mukaan lainsäädännön tavoitteena on luoda alaikäisiä turvaava menettely, joka on oikeasuhtainen ja tarkoituksenmukainen sekä vapaaehtoistoimintaa järjestävien että Oikeusrekisterikeskuksen kannalta. Lapsen oikeuksien sopimuksen 19 artiklan mukaan sopimusvaltion tulee ryhtyä kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta väkivallalta, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö. Sopimuksen 34 artiklan mukaan sopimusvaltiot sitoutuvat suojelemaan lasten kaikilta seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön muodoilta.

MLL korostaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaisesti lapsen edun tulee olla ensisijaisena harkintakriteerinä lapsia koskevissa lainsäädäntöelinten toimissa. Lapsen etu ei saa jäädä toissijaiseksi suhteessa pyrkimykseen minimoida viranomaisten työmäärä ja kustannukset. Lisäksi MLL toteaa, että lainsäädännössä on huomioitava vapaaehtoistoiminnan suuri yhteiskunnallinen merkitys. Vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia yhteiskuntaan monella eri tavalla ja on tärkeää, että vapaaehtoistoiminnan ja siihen osallistuvien kustannuksia ei tarpeettomasti lisätä. Tämän vuoksi vapaaehtoistoimintaa varten hankittavan rikosrekisteriotteen tulisi MLL:n näkemyksen mukaan olla maksuton.

Lain tarkoituksen kannalta on erityisen tärkeää, että vapaaehtoistoiminta, johon lakia voidaan soveltaa, on määritelty mahdollisimman laajaksi. Esityksen mukaan vapaaehtoisina voidaan pitää muun muassa henkilöitä, jotka saattavat olla työsuhteessa kolmanteen mutta, jotka kuitenkin hoitavat tehtävää vapaaehtoistehtävän järjestäjän nimissä tai välittäminä. Lisäksi on hyvä, että myös puhelimen ja netin kautta tapahtuva vapaaehtoistoiminta on lain soveltamisalan piirissä.

MLL pitää erittäin tärkeänä myös ehdotetun lain 4 §:n säännöstä alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta turvaavista toimista. On tärkeää, että vapaaehtoistoiminnassa huomioidaan, että pelkkä rikosrekisteriotteen tarkistaminen ei riitä alaikäisten henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi. Tämän vuoksi esityksessä kuvatut ennaltaehkäisevät keinot ovat tarpeellisia. MLL toteaa kuitenkin, että lasten tietoisuuden lisääminen omista oikeuksistaan sekä siitä miten menetellä, jos he kohtaavat seksuaalista häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, on erityisesti julkisen vallan tehtävä. Toki vapaaehtoistoiminnan järjestäjienkin on huomioitava tämä toiminnassaan.

Lakiehdotuksen 5 §:n mukaan vapaaehtoistehtävän järjestäjällä olisi oikeus pyytää Oikeusrekisterikeskukselta rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote vapaaehtoisesta, jos vapaaehtoiselle ollaan antamassa tehtävää, johon kuuluu 1) säännöllisesti ja olennaisesti alaikäisen opetusta, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa tai muuta yhdessäoloa alaikäisen kanssa, 2) henkilökohtainen vuorovaikutus alaikäisen kanssa ja 3) hoitaminen yksin tai sellaisissa olosuhteissa, joissa alaikäisen henkilökohtaista koskemattomuutta ei 4 §:ssä tarkoitetuista toimista huolimatta voida kohtuudella turvata. Esityksen mukaan jokaisen kolmesta kohdasta tulee täyttyä, jotta rikostaustan soveltamismenettelyä voidaan soveltaa.

MLL:n mielestä edellytykset pyytää rikosrekisteriote on asetettu esityksessä liian korkealle, kun edellytyksenä on, että vapaaehtoinen toimii yksin lapsen kanssa. MLL:n mielestä rikostausta tulisi voida selvittää myös tilanteissa, joissa kaksi tai useampi vapaaehtoinen toimii lasten kanssa ilman huoltajan läsnäoloa.

MLL:n mielestä on tärkeää, että menettelytavat rikosrekisteriotteen hakemiseksi ovat joustavia mutta samalla selkeitä. Edelleen MLL pitää tärkeänä, että esityksessä on tunnistettu ja huomioitu erityisesti pienten paikallisyhdistysten voimavarat. MLL esittää, että vapaaehtoinen voisi itse hakea rikosrekisteriotteen ja esittää sen sitten vapaaehtoistoiminnan järjestäjälle. Tämä on perusteltua sekä menettelyn selkeyden että vapaaehtoisen henkilötietojen käsittelyn kannalta.

MLL esittää, että lakiin otettaisiin selvyyden vuoksi säännös otteen kelpoisuusajasta. MLL pitää perusteltuna, että esitettävä ote ei saisi olla 6 kuukautta vanhempi ja että järjestäjällä olisi oikeus pyytää vapaaehtoisen rikosrekisteriote uudelleen esimerkiksi viiden vuoden päästä ensimmäisestä otteen esittämisestä.

Rikostaustan selvittämismenettelyssä on eroavaisuuksia lasten kanssa työskentelemään valittavien rikostaustan selvittämiseen, mikä aiheuttaa joitakin rajapintaongelmia. Esimerkiksi vapaaehtoisen kerhonohjaajan rikostausta olisi jatkossa mahdollista selvittää, mutta ei lyhytaikaisessa työ- tai toimeksiantosuhteessa olevan kerhonohjaajan rikostaustaa. MLL:n mielestä myös lyhyissä työ- ja toimeksiantosuhteissa rikostausta tulisi voida tarkistaa.

MLL:n mielestä pidemmällä aikavälillä tulisi myös pyrkiä yhtenäiseen lainsäädäntöön eli samassa laissa säädettäisiin lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä kaikissa tilanteissa.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Maarit Päivike
järjestölakimies