Siirry sisältöön

Oppilaiden osallisuutta ja kiusaamisen ehkäisyä vahvistettava kouluissa

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kiittää lausuntopyynnöstä ja haluaa nostaa esiin koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta perusopetuksessa seuraavat näkökohdat: oppilaiden osallisuus, koulukiusaaminen, oppilashuollon palvelut sekä syrjimättömyys ja lapsivaikutusten arviointi.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kokemusten mukaan oppilaiden osallisuudessa on vielä paljon kehitettävää. MLL:n vuosittain Koulurauha-ohjelman pilottikouluille tekemien kyselyjen mukaan harva oppilas kokee voivansa vaikuttaa koulun asioihin ja oppilaiden osallistuminen esimerkiksi koulun järjestyssääntöjen tekemiseen on vähäistä. Kouluterveyskyselyn 2015 mukaan noin 40 prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin, 34 prosenttia kokee, että opettaja ei kehota mielipiteen ilmaisuus oppitunnilla ja viidennes ei koe tulevansa kuulluksi koulussa.

MLL:n koordinoima tukioppilastoiminta on merkittävä oppilaiden osallisuuden muoto yläkouluissa.

Suomen yläkouluissa toimii vuosittain noin 12 000 tukioppilasta ja 900 tukioppilasohjaaja. Tukioppilasohjaajat kokevat toiminnan suurimmaksi haasteeksi ajan puutteen. Tukioppilaiden kanssa jää hyvin vähän aikaa toiminnan tavoitteelliseen suunnitteluun. Lisäksi ohjaajan ja tukioppilaiden koulutus saattaa jäädä vähäiseksi. Tukioppilasohjaajat käyttävät tukioppilaiden ohjaamiseen noin tunnin viikossa, tai yksi opettaja käyttää ohjaamiseen keskimäärin 39 tuntia vuodessa. Yhteenlaskettuna Suomen tukioppilaita ohjataan vuosittain 20 henkilötyövuoden edestä. Lisäksi monet ohjaajat kertovat käyttävänsä toimintaan usein myös vapaa-aikaansa. Tukioppilaiden mukaan heillä olisi halukkuutta tehdä paljon enemmän kuin mihin koulun aikuiset antavat mahdollisuuksia. Myönteistä kuitenkin on, että oppilaiden osallisuus on kirjattu uuteen perusopetuksen ja oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmaan.

Merkittävä oppilaiden koulutukselliseen tasa-arvoon vaikuttava tekijä on kiusaamisen oppilaan hyvinvoinnille aiheuttamat haitat. Tutkimuksista tiedetään, että oppilaan psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi vaikuttaa oppimistuloksiin. Kiusaaminen vaikuttaa kiusaamisen uhrin lisäksi koko ryhmään lisäämällä kaikkien oppilaiden turvattomuutta.

MLL:n yläkoulun oppilaille 2015 tekemän kyselyn[1] mukaan kiusatuista oppilaista vain reilu kolmannes uskaltaa luokassa yrittää ja epäonnistua pelkäämättä tulevansa nolatuksi. He myös kokevat saavansa muilta oppilailta ja opettajilta selvästi harvemmin tukea kuin muut. Noin puolet kiusaamistapauksista jää piiloon aikuisilta. Suurin osa kiusaamista tai muuta loukkaavaa kohtelua kokeneista ei näe aikuisen puuttumiselle tarvetta tai ei usko että se voisi auttaa. Kuitenkin 87 % kyselyyn vastanneista koki saaneensa apua siitä, että aikuinen puuttui kiusaamiseen.

Koulukiusaamisen ehkäisyssä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota myös netissä tapahtuvaan kiusaamiseen. Vaikka nettikiusaamista on vaikea mitata ja se ei tutkimuksissa näyttäisi yleistyneen, siitä olisi tärkeä puhua koulussa, jotta oppilaat tietävät, että koulun aikuisille voi kertoa myös netissä koetusta kiusaamisesta ja huonosta kohtelusta.

MLL:n kyselyssä vain 70 % yläkoulun oppilaista tiesi, kenelle koulussa voi kertoa jos tulee kiusatuksi koulussa, mutta vain noin puolet oppilaista tiesi kenelle voi kertoa jos kokee kiusaamista tai huonoa kohtelua netissä. MLL:n Youth participation in bullying prevention -hankkeen työpajoissa oppilaat toivoivat, että koulussa käytäisiin oppilaiden kanssa selkeämmin läpi sitä, miten kiusaamistapauksia koulussa selvitellään. Oppilailla ei ollut riittävästi tietoa siitä, mitä tapahtuu jos kiusaamisesta kertoo koulun aikuiselle.

MLL:n kouluyhteistyöstä ja tukioppilastoiminnasta saamien kokemusten mukaan, oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa sen suhteen millaiset kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen käytännöt koululla on. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen, chattiin ja kirjepalveluun yhteyttä ottaneet lapset ja nuoret kertoivat tilanteista, joissa kiusaaminen oli havaittu ja siihen oli yritetty puuttua mutta tuloksetta. Joskus koulun kiusaamiseen puuttumisen tavat olivat saaneet kiusatun tuntemaan itse syyllisyyttä tapahtumista. Moni yhteydenottajista oli kokenut, että koulun aikuiset eivät olleet kiinnostuneet kiusaamisen näkemisestä tai tapausten selvittelystä. Kouluterveyskyselyssä (2015) 65 prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista koki, että kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta.

KiVa Koulu on tutkitusti toimiva malli, mutta se toimii parhaiten alakoulussa. Yläkoulussa KiVa Koulu –mallin toteuttamista hankaloittaa aineopettajajärjestelmä ja siksi siellä pitäisi panostaa erityisesti opettajien koulutukseen. Koska kiusaaminen on ryhmäilmiö, oppilaiden osallistumista kiusaamisen vastaiseen työhön tulisi vahvistaa. Ongelmana on myös, että osa KiVa Kouluksi -julistautuneista kouluista toteuttaa ohjelmaa vaillinaisesti. Ohjelma toimii vain jos sitä noudatetaan ja koulun henkilöstö koulutetaan.

MLL katsoo, että valtiovallan tulisi tukea opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella aikanaan kehitettyä KiVa Koulu -ohjelmaa, jotta ohjelman kehittäjällä, Turun yliopistolla, olisi edelleen mahdollista jatkaa koulujen kouluttamista sekä päivittää ohjelman aineistot. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi huolehtia siitä, että opettajien perus- ja täydennyskoulutus valmentaa kiusaamisen ehkäisyyn ja oppilasryhmien johtamiseen.

Vakava puute koulujen kiusaamisen puuttumisen käytännöissä on se, ettei kiusaamisen uhri saa tukea toipumiseen. Kiusaamisen loppuminen ei riitä tavoitteeksi, vaan koulujen puuttumiskäytäntöihin tulisi sisältyä uhrin jälkihoito. Kiusaamisen uhri tarvitsee tukea päästäkseen mukaan tai takaisin vertaisryhmään ja joskus myös terapeuttista apua traumaattisesta kokemuksesta selviämiseen.

Oppilas- ja opiskeluhuollolla on merkittävä tehtävä lasten ja nuorten ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja avun saamisessa. Koulun ammattilaiset ovat monesti ainoat tukipalvelut, jotka ovat helposti lapsen saatavilla, ja jotka lapset tuntevat. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen, kirjepalvelun ja chatin viestien perusteella sekä oppilashuollon palvelujen saatavuudessa että lasten ja aikuisten kohtaamisessa on puutteita. Palvelussa on usean vuoden ajan kerätty laadullista tietoa lasten ja nuorten kertomista kokemuksista ammattilaisten kanssa.

Lasten ja nuorten viestien mukaan osassa kouluja oppilashuollon työntekijöiden puheille pääseminen voi olla vaikeaa, koska työntekijät ovat vain harvoin tavattavissa. Myös työntekijöiden kiire estää avun hakemista, koska koululaiset tietävät ettei esimerkiksi terveydenhoitajilla ole aikaa. Lapset ovat kuulleet aikuisten resurssipuheen, ja saattavat Lasten ja nuorten puhelimessa pohtia onko heidän huolensa riittävän iso, jotta sillä voisi vaivata koulukuraattoria.

Lasten ja nuorten viestit osoittavat, että vaikka oppilashuoltopalveluja olisikin tarjolla, niin avun saamisen tiellä on monia esteitä. Pulmina ovat seuraavat asiat: Nuoret eivät luota aikuisiin, he eivät tiedä mitä oppilashuollon työntekijät tekevät ja mitä vaitiolovelvollisuus tarkoittaa. Yhteydenottojen perusteella nuoret eivät myöskään välttämättä tiedä kenen puoleen ja millä tavoin kääntyisivät erilaisissa ongelmissaan. Tämän vuoksi monen lapsen tai nuoren huono olo jää piiloon.

Osalla nuorista on huonoja kokemuksia kohtaamisista ammattilaisten kanssa: He kokevat etteivät ole tulleet kuulluiksi tai kohtaaminen on muuten epäonnistunut ja siksi he eivät enää hae apua. Lapset ja nuoret viestittävät myös, että heidän arvioitaan omasta voinnistaan ei oteta tosissaan. Myöskään heidän ajatuksiinsa pahan olon syistä ei keskitytä tai niitä vähätellään.

Pääviesteinä on, että työntekijöiden oman työnsä läpinäkyväksi tekemisessä ja kyvyssä lähestyä ja kohdata eri-ikäisiä lapsia ja nuoria on puutteita. Lisäksi nuoret eivät koe tulevansa kohdatuiksi ja kuulluiksi, koska aikaa yksittäisissä tapaamisissa ei ole tarpeeksi, eikä aikoja saa riittävän usein. Osa niistäkin nuorista, joilla on säännöllinen kontakti johonkin ammattilaiseen, kertoo, ettei ole uskaltanut kertoa tälle todellisista ongelmistaan.

Koululla ja oppilas- ja opiskelijahuollolla on tärkeä rooli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Koulutuksellisten oikeuksien sekä yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutuminen koulussa on olennainen tekijä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäiseminen, oppilaiden osallisuuden vahvistaminen sekä oppilaiden kohtaamisen parantaminen on tärkeää.

YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamat suositukset (2011) tulee ottaa huomioon koulutusta ja oppilas- ja opiskelijahuoltoa kehitettäessä. Komitea on mm. kehottanut Suomea tehostamaan kaikenlaisten syrjinnän muotojen torjumista, kuten vammaisiin lapsiin-, maahanmuuttaja- ja pakolaislapsiin sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuvan syrjinnän ehkäisemistä. Komitea on suositellut myös tehostamaan kiusaamisen torjumista mm. parantamalla opettajien ja muiden kouluissa työskentelevien sekä oppilaiden valmiuksia hyväksyä moninaisuutta kouluissa.

Lapsen oikeuksien komitean antamat yleiskommentit ovat tärkeitä lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanossa. Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää julkiselta vallalta myös ennakoivia toimenpiteitä sen takaamiseksi, että kaikilla lapsilla on todellisuudessa mahdollisuudet nauttia oikeuksistaan. Tämä edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta.

Lapsen etu tulee olla ensisijainen harkintaperuste lapsia koskevissa päätöksissä, kuten päätettäessä koulua tai opiskeluhuoltoa koskevista asioista. Lapsen etu tulee arvioida ja määrittää tapauskohtaisesti ottaen huomioon lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteet ja määräykset. Yksittäistä lasta koskevassa päätöksessä lapsen etu on arvioitava ja määritettävä kyseisen lapsen erityistilanteessa. Kollektiivisesti lapsia koskevissa päätöksissä lasten etu on arvioitava kyseisen lapsiryhmän ja/tai lasten yleisten olosuhteiden perusteella.

MLL korostaa lapsivaikutusten merkitystä koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen välineenä. Lapsivaikutusten arvioinnissa on tärkeää tarkastella, minkälaisia vaikutuksia valmisteilla olevalla päätöksellä on erilaisiin lapsiryhmiin, esimerkiksi eri-ikäisiin lapsiin, tyttöihin/poikiin, eri kieli- tai kulttuuritaustaisiin lapsiin, maahanmuuttaja- tai pakolaislapsiin tai vammaisiin lapsiin.

Lapsivaikutusten arviointi on sisällytettävä hallinnon kaikkien tasojen prosesseihin ja sitä on hyödynnettävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vaikutusten arvioinnin tuloksena voidaan esittää päätöksentekoa varten suosituksia muutosehdotuksiksi, vaihtoehdoiksi ja parannuksiksi. Suositukset tulee myös ottaa huomioon päätöksenteossa.

Helsingissä 18.12.2015
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Milla Kalliomaa
vt. pääsihteeri

Marie Rautava
ohjelmajohtaja

Esa Iivonen
johtava asiantuntija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös