Opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ei saa siirtää maakuntien vastuulle
Sote-uudistuksen säädöksissä ja ministeri Rehulan vastauksessa kirjalliseen kysymykseen (KKV 413/2016vp) on esitetty, että opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät maakuntiin palvelun tehostamiseksi. Rehulan mukaan opiskeluhuollon palvelujen yhteissuunnittelu sekä palvelujen edustajien yhteiset koulutukset ja yhtenäiset toimintatavat, resurssien joustava käyttö ja väestön palvelutarpeen mukainen kohdentaminen helpottuisivat ja alueelliset erot pienenisivät.
Esitys kuraattori- ja psykologipalveluiden siirtämisestä maakuntiin on ristiriidassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteiden ja säädösten, kuntalain 1 §:n sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lakiluonnoksen 7 §:n kanssa. Kuntalaki (1§) säätää kunnan tehtäväksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Luonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (7§) esittää säädettäväksi nimenomaisesti ensisijaisesti kunnan tehtäväksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.
Lasten ja nuorten viettäessä suurimman osan ajastaan koulussa ja oppilaitoksissa on oppilas- ja opiskeluhuolto keskeisessä asemassa lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kunta ei kykene lakisääteistä velvoitettaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä suunnittelemaan ja toteuttamaan, mikäli maakunta päättää tähän työhön käytettävistä resursseista. Velvoite ja resurssit sen toteuttamiseen on säädettävä yhdelle ja samalle taholle.
Kunta opetuksen ja koulutuksen järjestäjänä viime kädessä vastaa oppilaiden ja opiskelijoiden opintoedellytyksistä ja hyvinvoinnista koulussa ja oppilaitoksessa. Siksi vastuu opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisestäkin on oltava sillä sekä yksityisillä opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä. Tähän on osoitettava myös rahoitusta.
Kunnissa opiskeluhuollon palveluiden tehokkuus on varmistettu sillä, että psykologit ja kuraattorit on sijoitettu valtaosassa kuntia opetustoimeen mahdollisimman lähelle palveluiden käyttäjiä. Palveluiden siirtäminen maakuntiin lisäisi byrokratiaa, koska on rakennettava järjestelmä ja kriteerit siihen, millä perusteella opiskeluhuollon palveluja jatkossa kuntiin ja yksityisille kouluille ja oppilaitoksille ja niissä opiskeleville oppilaille ja opiskelijoille kohdennetaan. Opiskeluhuoltolaki säädettäessä jo ymmärrettiin, että opiskeluhuoltopalvelujen tarpeen arviointi onnistuu parhaiten, kun se tapahtuu opetustoimessa, kouluissa ja mahdollisimman lähellä työn kohdetta. Siksi yksityisille oppilaitoksille annettiin mahdollisuus järjestää itse omat opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut.
Esitetty siirto ei ole tuomassa opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluihin resurssilisäyksiä, päinvastoin. Vuosien 2015-2029 aikana on tarkoitus säästää kolme miljardia sote-kustannuksia eli 250 miljoonaa vuosittain. Byrokratiaa ei ole vara kasvattaa.
Opiskeluhuollossa psykologien ja kuraattoreiden työ muodostuu täysin opiskeluhuollon tehtävistä ja toiminnasta sekä tiiviistä yhteistyöstä opetushenkilöstön kanssa kouluissa ja oppilaitoksissa. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on ensisijainen opiskeluhuollon toimintamuoto ja siksi opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien toimiminen kiinteästi koulussa ja oppilaitoksissa on tärkeää. Kunta tai yksityiset koulutuksen järjestäjät eivät voi vastata yhteisöllisestä opiskeluhuollosta, mikäli heillä ei ole siihen tarkoitettua henkilöstöä eikä se voi vaikuttaa siihen kohdistettavaan resurssiin. Kuraattorin ja psykologin työstä noin puolet on yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Tämän työn ja sen resursoinnin, ohjaamisen ja kehittämisen paras asiantuntemus ja osaaminen on opetustoimessa, lähellä koulujen ja oppilaitosten arkea, ei maakuntatasolla sosiaali- tai terveystoimessa.
Opiskelijan näkökulmasta psykologi ja kuraattori ovat aikuisia, jotka tuntevat oppilaat ja opiskelijat, opiskeluympäristön ja alueen erityispiirteet ja heitä on helppo lähestyä koulupäivän aikana. Kyseessä on ongelmia ennaltaehkäisevä matalan kynnyksen palvelu. Tämä peruspiirre menetetään, jos kuraattorit ja psykologit muuttuvat maakunnasta lähetetyiksi keikkatyöläisiksi.
Sote-uudistuksessa ei pidä siirtää opetustoimen alaisuuteen kuuluvia henkilöitä maakuntiin. Jos opetustoimen kuraattorit ja psykologit sijoitettaisiin maakuntien työntekijöiksi, vaarana tällöin on:
- Maakunnan päättäessä kuraattorien ja psykologien määrän, resurssit ja työn toimintatavat on tämä täysin irrallaan kouluista ja oppilaitoksista, jolloin palvelutarpeen mukainen kohdentaminen olisi mahdotonta ja lisäisi byrokratiaa.
- Toimintatapojaan ei pystytä rakentamaan maakunnissa koulujen ja oppilaitosten tarpeiden mukaisesti, mikä on opiskeluhuoltolain lähtökohta.
- Kuraattorien ja psykologien työssä korostuisi korjaava yksilöllinen opiskeluhuolto ja vastaanottotyö, vaikka oppilas- ja opiskelijahuoltolaki korostaa nimenomaan yhteisöllisen opiskeluhuollon merkitystä.
- Oppilaan ja opiskelijan näkökulmasta ei kyse olisi enää oppilaitosten omista tutuista ja pysyvistä psykologeista ja kuraattoreista, vaan ulkoapäin lähetetyistä, vaihtuvista resurssipsykologeista ja -kuraattoreista, joiden suhde oppilaisiin ja opiskelijoihin sekä heidän arkeensa olisi etäinen ja byrokraattinen.
- Rehtorin tehtävänä on johtaa koulun opiskeluhuoltoa. Joissakin tilanteissa voisi syntyä ristiriitatilanteita rehtorin opiskeluhuollon johtamistehtävän ja maakunnasta käsin tapahtuvan opiskeluhuollon johtamisen kesken.
Me allekirjoittaneet vaadimme, että jatkossakin
- Opiskeluhuollon koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut kuuluvat kunnan järjestämisvastuulle, jolle on kohdennettava rahoitus näiden järjestämiseen, eikä niitä tule siirtää maakunnille.
- Yksityisellä opetuksen tai koulutuksen järjestäjällä on valinnanvapaus päättää, tuottaako palvelut itse vai ostaako ne muilta toimijoilta vastaavalla tavalla kuin asia on jo säädetty voimassaolevassa laissa.
Tämä johdosta on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä esitetyn lain 7 §:ään, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa, lisättävä kolme uuta momenttia:
Osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävää koulun ja oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.
Koulun ja oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoilleen yhdenvertaisesti myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä omille opiskelijoilleen.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä rahoitetaan kunnan peruspalveluiden valtionosuuden kautta.
Olli Luukkainen
Puheenjohtaja
opetusalan ammattijärjestö OAJ
Hanna Gråsten-Salonen
Puheenjohtaja
Koulukuraattorit ry
Annarilla Ahtola
Puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto
Milla Kalliomaa
pääsihteeri
Mannerheimin Lastensuojeluliitto