MLL:n liittovaltuuston kannanotto: Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi

Jokaisen lapsen oikeus tulla kuulluksi ja otetuksi vakavasti kuuluu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perusarvoihin. YK:n lapsen oikeuksien komitea on määritellyt lapsen oikeuden tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunnioittamisen yhdeksi sopimuksen yleisperiaatteeksi. Muut yleisperiaatteet ovat oikeus syrjimättömyyteen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen edun ensisijaisuus.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla takaa jokaiselle lapselle, joka kykenee muodostamaan näkemyksensä, oikeuden ilmaista ne vapaasti kaikissa häntä koskevissa asioissa ja oikeuden saada omat näkemyksensä huomioon otetuksi. Tämä koskee niin yksittäistä lasta kuin lapsiryhmiä, kuten tietyn koulun oppilaita tai tietyn kunnan lapsia. Lasten kuuleminen on syytä tehdä riittävän varhaisessa vaiheessa. Se on myös dokumentoitava, jotta kuulemisella olisi aito merkitys.

Lapsen oikeuksien komitean mukaan sopimuksen 12 artiklassa on sisällöllisesti kysymys osallistumisen oikeudesta. Osallistuminen tarkoittaa myös sitä, että aikuisten tulisi ottaa huomioon lasten mielipiteet päätöksenteossa, politiikan ja yhteiskunnallisten toimenpiteiden suunnittelussa sekä lainsäädännössä. Osallistuminen on ymmärrettävä lapsen ja aikuisen väliseksi vuoropuheluksi, eikä vain hetkelliseksi teoksi, jotta menettelytapoja ja toimenpiteitä lasta koskevissa asioissa voitaisiin kehittää kaikilla lasten elämän kannalta keskeisillä aloilla. Lapsen oikeus osallistua on kiinteästi yhteydessä lapsen etuun: lapsen etua ei voida luotettavasti arvioida ilman lapsen näkemysten selvittämistä.

Lasten kuulemisen edistämiseksi MLL esittää seuraavia toimia toteutettavaksi:

• Valmisteilla olevaan kansalliseen lapsistrategiaan kirjataan konkreettiset toimet lasten ja nuorten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanteeseen.
• Varmistetaan, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lasten mielipiteet ja toivomukset selvitetään ja otetaan huomioon heidän ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla.
• Varmistetaan, että peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa kaikkien oppilaiden osallisuutta edistetään ja huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen.
• Lasten ja nuorten osallisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistetaan varmistamalla, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö turvaa kaikkien lasten yhdenvertaisen osallisuuden ja vaikutusmahdollisuudet koskien sekä omaa asiakkuutta että mahdollisuuksia vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
• Varmistetaan, että lapsen vastuusosiaalityöntekijä kuulee jokaista kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta hänen hyvinvointinsa ja oikeuksiensa toteutumisen varmistamiseksi vähintään kerran vuodessa. Huolehditaan lastensuojelun sosiaalityön riittävistä henkilöstövoimavaroista.
• Kirjataan kuntien ja maakuntien asukkaiden osallisuutta koskeviin lainsäännöksiin, että erityistä huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumiseen. Vahvistetaan erityisesti heikossa asemassa olevien lasten ja nuorten osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia. Varmistetaan, että kaikissa kunnissa ja maakunnissa toimii nuorisovaltuusto ja että niissä on laaja ja monipuolinen edustus eri lapsiryhmistä.
• Varmistetaan, että lapsilta ja nuorilta kerätään kaikissa kunnissa tietoa päätöksenteon ja palveluiden kehittämisen tueksi. Varmistetaan erityisesti, että THL:n Kouluterveyskysely (4.-5.-luokkalaiset, 8.-9.-luokkalaisen ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat) ja Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut -tutkimus (3-4-kk vauvat ja heidän perheensä ja 4-vuotiaat lapset ja heidän perheensä) ulotetaan kaikkiin kuntiin. Turvataan tiedonkeruiden tarvitsema rahoitus pitkäjänteisellä tavalla.
• Huolehditaan tämän lisäksi siitä, että haavoittuvassa asemassa olevilta lapsilta ja nuorilta kerätään erillisselvityksin ja -tutkimuksin tietoa heidän hyvinvoinnistaan ja oikeuksiensa toteutumisesta. Haavoittuvassa asemassa olevia lapsiryhmiä ovat muun muassa vammaiset lapset, kielelliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvat lapset, maahanmuuttajataustaiset lapset, pakolaislapset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset. Lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huolenaan, että Suomessa haavoittuvassa asemassa olevien lasten, kuten köyhien, vammaisten, vähemmistö- tai maahanmuuttajataustaisten ja sijaishuollossa olevien lasten elinoloista ei ole käytettävissä riittävästi tietoja.
• Huolehditaan, että lapsivaikutusten arviointi otetaan käyttöön valtionhallinnossa ja kaikissa kunnissa ja maakunnissa. Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arvioinnissa tulee kerätä tietoa myös lapsilta ja nuorilta itseltään. Varmistetaan lasten kuulemisten lapsilähtöisyys.
• Varmistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon riittävät voimavarat, jotta lasten ja nuorten kohtaamista ja kuulemista parannetaan. Koulupsykologi ja koulukuraattori ovat lasten ja nuorten kannalta avaintoimijoita varhaiselle tuelle ja avulle ongelmatilanteissa. Monet MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen soittaneet kokevat ongelmiensa kuvaamisen ammattilaisille vaikeaksi. Yhteen tapaamiseen varattu aika on lapsen tai nuoren kannalta liian lyhyt.
• Varmistetaan, että lasten kanssa työskentelevät ja lapsia tai lasten palveluja koskevia päätöksiä valmistelevat ja tekevät osallistuvat lasten oikeuksia koskevaan koulutukseen.