MLL:n lausunto varhaiskasvatuslaista
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle
Lakiluonnoksen 1 §:ssä varhaiskasvatuksen toimintamuodoiksi määritellään päiväkotitoiminnan, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan. MLL esittää, että avoin varhaiskasvatus ja sen tavoitteet ja toimintamuodot määritellään laissa. Avoin varhaiskasvatus on lapsille suunnattua ja suunniteltua pedagogisesti ohjattua leikkiin perustuvaa toimintaa, joka tukee lapsen hyvinvointia, oppimista ja kehitystä.
4 § Lapsen edun ensisijaisuus. MLL pitää erittäin hyvänä, että lapsen edun ensisijaisuus sisällytetään nimenomaisena säännöksenä varhaiskasvatuslakiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikessa lapsiin liittyvässä päätöksenteossa ja toiminnassa on asetettava lapsen etu ensisijalle. Lapsen edun mukaisten ratkaisujen tulee olla lähtökohta sekä varhaiskasvatusta koskevissa päätöksenteossa että varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Lapsen edun sisällön lähtökohtana ovat lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Varhaiskasvatuksen tavoitteissa koskevassa 3 §:ssä tulee hyvin esiin lapsen oikeuksien sopimuksen keskeiset lähtökohdat varhaiskasvatuksessa.
Lapsen etu määritetään yksittäisen lapsen osalta lapsen edun arvioinnilla ja lapsiryhmän (esim. päiväkodin lapset tai kunnan varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset) lapsivaikutusten arvioinnilla. Lapsen edun periaate edellyttää aktiivista soveltamista. Lapsen edun ensisijaisuuden toteutumisen varmistamiseksi käytännössä MLL esittää, että 4 §:ään lisätään säännös lapsen edun ja lapsivaikutusten arvioinnista. Varhaiskasvatusta koskevassa päätöksenteossa sekä varhaiskasvatuksen toteuttamisessa on arvioitava, miten päätökset ja ratkaisut vaikuttavat lapsen etuun ja varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut yleiskommentin lapsen edun ensisijaisuudesta (yleiskommentti nro 14). Yleiskommentti olisi hyvä mainita lain yksityiskohtaisissa perusteluissa 4 §:n kohdalla. Lapsen oikeuksien komitea on antanut myös varhaislapsuutta koskevan yleiskommentin (nro 7), joka olisi myös hyvä tuoda lain perusteluissa esiin.
MLL pitää erittäin hyvänä lähipalveluperiaatteen kirjaamista lakiin (5 §). Säännös on yleisesti toimintaa ohjaava, joten sen täytäntöönpanoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaarana on, että säännöksen tehokkuus jää heikoksi. Jollei lähipalveluperiaatetta korosteta kunnan varhaiskasvatusta koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa, lain yleinen säännös voi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi. Varhaiskasvatuksen lähipalveluperiaatteen kirjaaminen kunnan suunnitelmiin ja strategioihin on lähtökohtana periaatteen toteutumiselle.
MLL pitää hyvänä, että laissa täsmennettäisiin kunnan velvoitetta järjestää varhaiskasvatusta muullekin kunnassa olevalle lapselle (kuin kotipaikan kunnassa omaaville). Esimerkiksi lapsi, jonka turvapaikkaprosessi on kesken, voi nykyisin jäädä varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Ehdotettu 6 §:n 3 momentin mukainen säännös on kuitenkin tulkinnanvarhainen ja se voi edelleen asettaa varsin korkean kynnyksen (…”jos tähän on erityisiä syitä”) varhaiskasvatuksen järjestämiselle näissä tapauksissa. MLL pitää tärkeänä jokaisen lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen.
Monialaisen yhteistyön tarve korostuu varhaiskasvatuksessa kaikilla tasoilla (lakiluonnoksen 7 §). Sote- ja maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnalta maakunnan järjestämisvastuulle. Lasten ja perheiden palveluiden tulee muodostaa lapsi- ja perhelähtöinen kokonaisuus. Tämä edellyttää monialaisen yhteistyön varmistamista toimivilla rakenteilla ja käytännöillä.
MLL pitää hyvänä, että varhaiskasvatuksen kieltä koskevassa säännöksessä (8 §) ehdotetaan viittausta saamen kielilakiin, jotta kolme eri saamen kieltä tulvat esille.
MLL erittäin hyvänä, että varhaiskasvatusympäristöä koskevaan 10 §:ään esitetään sisällytettäväksi nimenomaista säännöstä velvoitetta suojella lasta väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. MLL esittää, että varhaiskasvatuksen järjestäjälle säädetään velvoite suunnitelman laatimiseen lasten suojelemiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Tehokas kiusaamisen ehkäisy edellyttää, että yhteisössä on yhteinen käsitys ilmiöstä, yhdessä sovittu suunnitelma sekä ehkäisevät toimenpiteet ryhmä- ja yksilötasolla. Lapset tulee ottaa mukaan suunnitelman valmisteluun ja seurantaan. Ennen kouluikää on paras aika vaikuttaa siihen, että lapsi oppii olemaan vertaistensa seurassa kiusaamatta toisia. Lapsen on voitava saada tuntea olonsa varhaiskasvatuksessa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseksi. Varhaiskasvatuksessa tulee vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja edistää myönteisten sosiaalisten suhteiden syntymistä vertaisten kanssa.
MLL pitää erittäin hyvänä ravintoa ja ruokailua koskevaan pykäläehdotukseen (11 §) sisältyvää säännöstä siitä, että ruokailu varhaiskasvatuksessa järjestetään ohjatusti kaikille läsnä oleville lapsille. Nykyisen lain aikana on ollut tilanteita, joissa osa-aikaisesti varhaiskasvatuksessa oleva lapsi on jätetty ruokailun ulkopuolelle.
MLL pitää lakiluonnoksen merkittävänä puutteena sitä, ettei siinä korjata varhaiskasvatukseen viime vuosina tehtyjä heikennyksiä: varhaiskasvatusoikeuden rajausta, varhaiskasvatushenkilöstön määrän vähentämistä suhteessa lasten määrään ja ryhmäkokojen suurentamista.
Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on heikentänyt lasten yhdenvertaista mahdollisuutta saada laadukasta varhaiskasvatusta. Laadukkailla varhaiskasvatuspalveluilla on keskeinen merkitys lasten yhdenvertaisuuden edistäjänä ja kasvuympäristöstä johtuvien erojen tasoittajana. Erityisesti on huolehdittava niiden lasten kehityksellisistä tarpeista, joilla suojaavia tekijöitä on vähemmän. Tehokkainta olisi turvata kaikille lapsille joustavalla tavalla varhaiskasvatus, jossa on riittävä määrä pedagogisesti koulutettua henkilökuntaa.
Varhaiskasvatusoikeuden rajaus on tuonut perheille kynnyksen hakea lapselle kokopäiväistä paikkaa, vaikka lapsi hyötyisi osa-aikaista laajemmasta varhaiskasvatuksesta. Muutos on lisännyt lasten keskinäistä eriarvoisuutta ja kärsijöinä ovat erityisesti heikommassa asemassa olevat lapset, kuten työttömien vanhempien ja maahanmuuttajataustaisten vanhempien lapset. MLL esittääkin, että varhaiskasvatus-oikeuden rajaus perutaan. Lastensuojelun Keskusliitto on tehnyt kantelun Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta.
Varhaiskasvatusoikeuden rajaus on suurentanut päiväkotien ryhmäkokoja ja lisännyt levottomuutta päiväkotiryhmissä, kun lapsia tulee ja menee päivän aikana koko ajan. Osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa henkilöstömitoitus on huomattavasti pienempi kuin kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa. Hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö 13 osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden, kun kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstömitoitus yksi työntekijä kahdeksaa lasta kohden. MLL ei pidä perusteltuna osa-aikaisen varhaiskasvatuksen vähäisempää henkilöstömitoitusta, koska riittävä henkilöstön määrä ja riittävän pieni ryhmäkoko ovat keskeisiä varhaiskasvatuksen laatutekijöitä.
MLL pitää hyvänä, että lakiluonnoksessa vuorohoidosta on nimenomainen säännös (13 §).
MLL pitää erittäin hyvänä, että ohjaus ja neuvonta on sisällytetty lakiluonnokseen nimenomaisena säännöksenä (16 §). Neuvonnassa ja ohjauksessa on mahdollista antaa tietoa vanhemmille varhaiskasvatuksesta ja sen toimintamuodoista. Neuvonta ja ohjaus ovat tärkeä osa hyvää hallintoa.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman (23 §) laatimisesta lakiluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi, että suunnitelman laatimisesta päiväkodissa vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Tämä on perusteltua, koska pedagoginen osaaminen on keskeisessä roolissa varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa. Luonnollisesti myös päiväkodin muun henkilöstön osaamista tulee hyödyntää suunnitelman laatimisessa.
Varhaiskasvatuksen arvioinnissa (25 §) lasten ja heidän vanhempiensa näkemysten kuuleminen on keskeisessä roolissa.
MLL kannattaa esitettyjä säännöksiä varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Koulutettu ja osaava henkilökunta on keskeinen varhaiskasvatuksen laatutekijä. Lakiluonnoksen säännökset henkilöstöstä ja sen kelpoisuusvaatimuksista selkeyttävät nykyistä tilannetta. Varhaiskasvatuksessa tarvitaan moniammatillista osaamista ja esitetyt säännökset tukevat tätä. Esitykset mahdollistavat monipuolisen henkilöstörakenteen ja osaamisen varhaiskasvatuksessa. MLL kiinnittää huomiota siihen, että lakiluonnoksessa siirtymäajat ovat erittäin pitkiä (vuoden 2030 alkuun asti).
MLL korostaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuksen riittävyydestä tulee huolehtia. On myös tärkeää mahdollistaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien jatkokouluttautuminen.
MLL kannattaa esitettyjä päiväkodin henkilöstön rakenteesta. Esitys tukee varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Varhaiskasvatuksen laatua heikennetiin, kun hallitus päätti 22.10.2015 päivähoitoasetuksen muutoksesta, joka mahdollisti kasvattajien määrän vähentämisen päiväkodeissa (kasvattajien ja lasten suhdeluku 1/7 muutettiin 1/8:ksi kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta). Muutos suurensi päiväkotien ryhmäkokoja. Yli 3-vuotiaiden ryhmässä voi olla aiemman 21 lapsen sijaan 24 lasta. Jos päiväkotiryhmässä on osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia, ryhmäkoko voi olla vielä tätä paljon suurempi, koska osa-aikaisen varhaiskasvatuksen osalta suhdeluku on 1/13. Näin ollen päiväkotiryhmässä, jossa on vain osa-aikaisia lapsia, voi olla peräti 39 lasta.
Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen suuresi päiväkotien ryhmäkokoja entisestään, kun osapäivätoiminnassa olevien lasten määrää kasvaa. MLL ei pidä perusteltuna osa-aikaisen varhaiskasvatuksen vähäisempää henkilöstömitoitusta, koska riittävä henkilöstön määrä ja riittävän pieni ryhmäkoko ovat keskeisiä varhaiskasvatuksen laatutekijöitä.
Suuremmassa ryhmässä kullekin lapselle on vähemmän aikaa. Lasten määrän kasvu lisää merkittävästi lasten vuorovaikutussuhteiden määrää ryhmässä. Suuremmassa ryhmässä on vähemmän mahdollisuuksia jokaisen lapsen yksilölliseen ja lapsiryhmän tarpeiden mukaiseen kohtaamiseen, huomioimiseen, havainnoimiseen sekä lapsen kehityksen ja oppimisen tukemiseen.
MLL esittää, että henkilöstömitoituksen suhdeluku palautetaan aiemman sääntelyn mukaiseksi eli 1 työntekijä 7 lasta kohden. MLL esittää myös, että osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa säädettäisiin samasta suhdeluvusta kuin kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa.
MLL pitää merkittävänä puutteena, ettei lakiluonnos sisällä tarkempia säännöksiä (erityistä) tukea tarvitsevien lasten tuen järjestämisestä. MLL pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuslakiin sisällytetään lapsen tarvitseman (erityisen) tuen järjestämistä koskevat säännökset. Valmistelun lähtökohtana voi olla perusopetuslain mukainen kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityisen tuki) sovellettuna varhaiskasvatusympäristöön. Tärkeintä on, että lapsen tarvitsema tuki järjestetään joustavasti, varhaisessa vaiheessa ja riittävässä laajuudessa.
MLL esittää, että varhaiskasvatuslakiin kirjataan myös varhaiskasvatuksen konsultoivat psykologipalvelut. Varhaiskasvatuksen psykologipalvelut tukisivat varhaiskasvatuksen valmiuksia vastata lasten kehityksellisiin tarpeisiin ja erityisen tuen tarpeisiin. Konsultoivien psykologipalvelujen avulla vahvistettaisiin kykyä havaita lasten kehityksessä ja vanhemmuudessa ilmenevää tuen tarvetta. Palvelujen avulla voidaan suunnitella ja tarjota tukea lapsille ja vanhemmuuteen.
Tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa sovelletaan sosiaalihuollon asiakaslain salassapitoa ja tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä. Koska varhaiskasvatus ei ole enää sosiaalipalvelu, on perustelua, että varhaiskasvatuslakiin sisällytetään salassapitoa ja tietojen luovuttamista koskevat säännökset.
Valtiolla on velvollisuus varmistaa, että myös yksityiset palveluntuottajat toimivat lapsen oikeuksien sopimuksen ja muiden ihmisoikeussopimusten määräysten mukaisesti. Lainsäädännöllä, sopimusohjauksella, koulutuksella ja valvonnalla on varmistettava, että lasten oikeuksia kunnioitetaan ja edistetään kaikkien lapsille palveluita tuottavien tahojen toiminnassa.
MLL pitää tärkeänä, että lapsen tarvitsema yksilöllinen tuki toteutuu myös yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa. Tällä hetkellä tuen saatavuudessa on puutteita eikä lakiluonnos tuo tähän parannusta.
MLL pitää välttämättömänä, että varhaiskasvatuslakiin lisätään säännöksen erityisen tuen järjestämisestä varhaiskasvatuksessa. Näiden säännösten tulee koskea myös yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita.
Hallintoa ja valvontaa koskevat säännökset ovat tärkeitä lapsen oikeuksien turvaamiseksi varhaiskasvatuksessa. Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että valtiolla on oltava valtuudet vaatia lapsen oikeuksien sopimuksen täysimääräistä noudattamista hajautetulta hallinnolta sekä alueellista ja paikallisilta viranomaisilta ja perustettava pysyviä valvontajärjestelmiä sen varmistamiseksi, että sopimusta kunnioitetaan ja sovelletaan kaikkiin niiden lainkäyttövallan alaisiin lapsiin ilman syrjintää. Lisäksi käytössä on oltava takeet, joilla varmistetaan, ettei hajautettu hallinto johda syrjintään siinä, miten eri alueilla asuvat lapset voivat nauttia oikeuksistaan. MLL pitää lakiluonnoksessa esitettyjä säännöksiä kannatettavina.
Säännökset vastaavat sisällöltään voimassa olevaa lainsäädäntöä. Säännöksiin ei ole huomautettavaa.
MLL kannattaa ja pitää erittäin tärkeänä oikeusturvakeinoja ja muutoksenhakua koskevien säännösten selkeyttämistä. Epäselvä lainsäädäntö johtaa oikeusturvan vaarantumiseen. Oikeusturvakeinojen olemassaolon lisäksi tarvitaan niitä koskevaa tiedotusta, ohjeistusta ja neuvontaa.
Lakiluonnoksessa ehdotetaan varhaiskasvatuksen sähköisen tietovarannon perustamista. Tietovarantoon tallennettuja tietoja käytettäisiin eri viranomaisten laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseen sekä varhaiskasvatuksen yleisessä ja alueellisessa järjestämisessä, suunnittelussa, ohjauksessa, seurannassa ja valvonnassa. Tietoja voitaisiin käyttää myös varhaiskasvatuksen arvioinnissa ja tilastoinnissa. Opetushallitus toimisi tietovarannon teknisenä ylläpitäjänä ja kunta, kuntayhtymä tai yksityinen varhaiskasvatuksen palveluntuottaja rekisterinpitäjänä.
MLL pitää ehdotusta varhaiskasvatuksen tietovarannon perustamisesta kannatettavana. Tietovaranto edistää viranomaisten monialaista yhteistyötä sekä edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja toiminnan järjestämistä varhaiskasvatuksessa. Se parantaa mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen järjestämisen ohjaukseen, seurantaan, valvontaan ja arviointiin.
Laki sisältää pitkän, aina vuoden 2030 alkuun kestävän siirtymäajan varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin ja päiväkodin henkilöstön koulutusrakenteeseen. Tämä mahdollistaa varhaiskasvatuksen järjestäjien varautumisen uusiin säännöksiin.
MLL pitää tärkeänä, että nykyisen varhaiskasvatushenkilöstön asema turvataan laissa luonnoksessa esitetyllä tavalla.
Ei kommentteja.
MLL pitää tärkeänä, että hallituksen esitysluonnoksessa on tarkastelu lakiehdotuksen lapsivaikutuksia. MLL yhtyy pääosin esitettyihin vaikutusarviointeihin. Arvioinnissa olisi kuitenkin ollut hyvä tarkastella myös sen vaikutuksia, ettei hallituksen esitysluonnoksessa esitetä palauttavaksi subjektiivista oikeutta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen eikä korjattavaksi päiväkodin henkilöstönmitoitukseen tehtyjä heikennyksiä. Myös osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokoaikaista huomattavasti pienemmän henkilöstömitoituksen kielteisiä lapsivaikutuksia olisi hyvä tarkastella tässä yhteydessä.
Varhaiskasvatus on keskeinen pienten lasten hyvinvointia, kehitystä ja oppimista edistävä palvelu ja lapsille tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö. Laadukas varhaiskasvatus on tärkeässä roolissa lapsen ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteuttamisessa.
Oikeuksia, joita laadukkaalla varhaiskasvatuksella toteutetaan, ovat muun muassa lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kehityksen tukeminen, lapsen oppimisen ja kouluvalmiuksien tukeminen sekä perheen ja vanhempien tukeminen. Varhaiskasvatuksella toteutetaan lapsen oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan ja kulttuuriin. Varhaiskasvatuksella edistetään lasten yhdenvertaisuutta, lasten osallisuutta ja lapsen etua. Lapsen edulla tarkoitetaan lapsen oikeuksien kokonaisvaltaista huomioon ottamista.
Tutkimus korostaa yhä vahvemmin varhaislapsuuden ja laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä. Lapsen oikeuksien komitea toteaakin, että lapsen oikeuksien täytäntöönpano varhaislapsuudessa on tehokas keino ehkäistä myöhempiä vaikeuksia. Lasten oikeuksien tarkoituksena ei ole kuitenkaan vain turvata lasten kehitystä kohti aikuisuutta. Lasten oikeuksissa on kysymys myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämistä lapsen nykyistä elämää varten. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen.
Varhaislapsuus on ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutumisen kaikkein kriittisin aika. Silloin ihmisen omat mahdollisuudet oikeuksien puolustamiseen ovat heikoimmat ja oikeuksien toteutumatta jättäminen johtaa suurimpiin menetyksiin, koska myöhempi kehitys ja hyvinvointi pohjautuvat varhaislapsuuden olosuhteisiin. Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen oikeuksien sopimusta on sovellettava kokonaisvaltaisesti varhaislapsuuteen. Oikeuksien soveltamisessa on otettava huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallinen, jakamaton ja toisistaan riippuva luonne. Lapsen oikeuksien sopimus on kokonaisuus ja siinä turvatut oikeudet liittyvät toisiinsa ja täydentävät toisiaan. Erityisen tärkeä merkitys on sopimuksen neljällä yleisperiaatteella (syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, oikeus kehittymiseen ja lapsen näkemysten kunnioittaminen).
Lapsen oikeuksien komitea korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä lasten hyvinvoinnille, kehittymiselle ja oppimiselle sekä vanhempien tukemiselle ja lasten yhdenvertaisuuden edistämiselle. Varhaislapsuutta koskevan tutkimustiedon hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa ja sen kehittämisessä on tärkeää. Lapsen oikeuksien komitea korostaakin varhaislapsuutta koskevan tutkimuksen merkitystä lasten oikeuksien toteuttamisessa. Varhaislapsuutta ja varhaiskasvatusta koskeva tutkimustieto on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi. Tätä tutkimustietoa on hyödynnettävä varhaiskasvatusta koskevassa päätöksenteossa ja varhaiskasvatuksen toteuttamisessa.
Lapsen oikeuksien komitea suositteli viimeisimmissä Suomea koskevissa suosituksissaan, että Suomi valmistelee uuden varhaiskasvatusta koskevan yleislaislain, johon kootaan varhaislapsuutta koskevat säännökset ja jossa vahvistetaan lapsen oikeuksien näkökulmaa. Komitea suosittelee lisäksi, että varhaiskasvatuksen kattavuutta ja laatua parannetaan muun muassa lisäämällä henkilöstön määrää ja korjaamalla henkilöstön ja lasten määrän välistä epäsuhtaa siten, että ryhmien kokoja rajoitetaan ja hoitosuhteiden jatkuvuus turvataan nykyistä paremmin.
Lapsen oikeuksien komitea suosittelee Suomelle myös, että vanhempia, joiden lapsen eivät ole varhaiskasvatuksen piirissä, kannustetaan ilmoittamaan lapsensa varhaiskasvatukseen, jotta heidän suomen kielen taitonsa ja sosiaaliset taitonsa kehittyisivät ja heidän kouluun siirtyminen helpottuisi ja jotta epäonnistuminen koulukäynnissä ja koulupudokkuus estettäisiin.
On tärkeää, että kaikki varhaiskasvatuksessa toimivat ja varhaiskasvatusta koskevia päätöksiä tekevät tuntevat lasten oikeudet ja lapsen oikeuksien sopimuksen. On myös tärkeää, että ihmisoikeuskasvatus on osa varhaiskasvatuksen sisältöä. Sopimusvaltiot ovat sitoutuneet saattamaan lapsen oikeuksien periaatteet ja määräykset yleisesti sekä aikuisten että lasten tietoon tarkoituksenmukaisesti ja aktiivisesti.
Lapsen oikeuksien komitea painottaa valtioiden velvollisuutta kehittää lasten oikeuksia koskevaa koulutusta ja luoda valmiuksia lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanolle. Lasten oikeuksien koulutusta tarvitsevat esimerkiksi virkamiehet, kansanedustajat, oikeuslaitoksen edustajat ja kaikki lasten parissa ja puolesta työskentelevät, kuten varhaiskasvatuksen henkilöstö. Koulutuksen, sekä perus- että täydennyskoulutuksen, on oltava järjestelmällistä ja jatkuvaa. Lasten oikeuksien edistäminen on sisällytettävä vanhempainvalmennukseen ja vanhemmuuskoulutukseen. Ymmärrystä ja tietoisuutta ihmisoikeuksista on edistettävä myös lasten keskuudessa.
Varhaislapsuuden keskeisen merkityksen vuoksi lapsen oikeuksien komitea on antanut yleiskommentin (nro 7) lapsen oikeuksien täytäntöönpanosta varhaislapsuudessa. Komitea korostaan yleiskommentissaan, että varhaislapsuus on kriittinen ajanjakso lasten oikeuksien toteutumisen kannalta.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) pitää tärkeänä varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamista. Nykyisen varhaiskasvatuslain pohjana on edelleen päivähoitolaki vuodelta 1973. Nyt luonnoksella oleva esitys parantaa varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön systematiikkaa ja ymmärrettävyyttä. Ehdotetut muutokset ovat pääosin kannatettavia.
MLL pitää erittäin hyvänä, että lapsen edun ensisijaisuus sisällytetään nimenomaisena säännöksenä varhaiskasvatuslakiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa lapsiin liittyvässä päätöksenteossa ja toiminnassa on asetettava lapsen etu ensisijalle. Lapsen edun mukaisten ratkaisujen tulee olla lähtökohta sekä varhaiskasvatusta koskevissa päätöksenteossa että varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Lapsen edun sisällön lähtökohtana ovat lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Varhaiskasvatuksen tavoitteissa koskevassa 3 §:ssä tulee hyvin esiin lapsen oikeuksien sopimuksen keskeiset lähtökohdat varhaiskasvatuksessa.
Lapsen etu määritetään yhden lapsen osalta lapsen edun arvioinnilla ja lapsiryhmän (esim. päiväkodin lapset tai kunnan varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset) lapsivaikutusten arvioinnilla. Lapsen edun periaate edellyttää aktiivista soveltamista. Lapsen edun ensisijaisuuden toteutumisen varmistamiseksi MLL esittää, että 4 §:ään lisätään säännös lapsen edun ja lapsivaikutusten arvioinnista.
MLL pitää erittäin hyvänä lähipalveluperiaatteen kirjaamista lakiin (5 §). Säännös on yleinen toimintaa ohjaava säännös, joten sen täytäntöönpanoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaarana on, että säännöksen tehokkuus jää heikoksi.
MLL pitää erittäin hyvänä, että varhaiskasvatusympäristöä koskevaan 10 §:ään esitetään sisällytettäväksi nimenomaista säännöstä velvoitetta suojella lasta väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. MLL esittää, että varhaiskasvatuksen järjestäjälle säädetään velvoite suunnitelman laatimiseen lasten suojelemiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
MLL kannattaa esitettyjä säännöksiä varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja päiväkodin henkilöstön rakenteesta. Koulutettu ja osaava henkilökunta on keskeinen varhaiskasvatuksen laatutekijä. Lakiluonnoksen säännökset henkilöstöstä ja sen kelpoisuusvaatimuksista selkeyttävät nykyistä tilannetta. Varhaiskasvatuksessa tarvitaan moniammatillista osaamista ja esitetyt säännökset tukevat tätä. Esitykset mahdollistavat monipuolisen henkilöstörakenteen ja osaamisen varhaiskasvatuksessa.
MLL pitää ehdotusta varhaiskasvatuksen tietovarannon perustamisesta kannatettavana. Tietovaranto edistää viranomaisten monialaista yhteistyötä sekä edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja toiminnan järjestämistä varhaiskasvatuksessa. Se parantaa mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen järjestämisen ohjaukseen, seurantaan, valvontaan ja arviointiin.
MLL pitää lakiluonnoksen merkittävänä puutteena sitä, ettei siinä korjata varhaiskasvatukseen viime vuosina tehtyjä heikennyksiä: varhaiskasvatusoikeuden rajausta, varhaiskasvatushenkilöstön määrän vähentämistä suhteessa lasten määrään ja ryhmäkokojen suurentamista. MLL esittää, että henkilöstömitoituksen suhdeluku palautetaan aiemman sääntelyn mukaiseksi eli 1 työntekijä 7 lasta kohden. MLL esittää myös, että osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa säädettäisiin samasta suhdeluvusta kuin kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa.
MLL pitää merkittävänä puutteena, ettei lakiluonnos sisällä tarkempia säännöksiä (erityistä) tukea tarvitsevien lasten tuen järjestämisestä. MLL pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuslakiin sisällytetään lapsen erityisen tuen järjestämistä koskevat säännökset. Valmistelun lähtökohtana voi olla perusopetuslain mukainen kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityisen tuki) sovellettuna varhaiskasvatusympäristöön. Tärkeintä on, että lapsen tarvitsema tuki järjestetään joustavasti, varhaisessa vaiheessa ja riittävässä laajuudessa.
MLL esittää, että varhaiskasvatuslakiin kirjataan myös varhaiskasvatuksen konsultoivat psykologipalvelut. Varhaiskasvatuksen psykologipalvelut tukisivat varhaiskasvatuksen valmiuksia vastata lasten kehityksellisiin tarpeisiin ja erityisen tuen tarpeisiin. Konsultoivien palvelujen avulla vahvistettaisiin kykyä havaita lasten kehityksessä ja vanhemmuudessa ilmenevää tuen tarvetta. Palvelujen avulla voidaan suunnitella ja tarjota tukea lapsille ja vanhemmuuteen.
Helsingissä 18.3.2018
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Milla Kalliomaa
pääsihteeri
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lasten oikeudet ja lapsi- ja perhepolitiikka