MLL:n lausunto valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt 4.11. 2019 mennessä lausuntoa luonnoksesta valtakunnalliseksi nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi 2020–2023.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tahtotila on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. MLL:n nuorisotoiminnan keskeisiä muotoja ovat tukioppilastoiminta, Koulurauha-ohjelma, tutortoiminta, kerhotoiminta, verkkonuorisotyö ja mediakasvatus. MLL kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

MLL:n näkökulmasta VANUPO:n arvopohjana esille tulevat yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja elämän merkityksellisyyden arvot ovat kannatettavia. Samoin tavoitteet (1. Nuorella on keinot ja taidot osallistumiseen ja vaikuttamiseen, 2. Nuoren turvallisuuspääoma kasvaa ja 3. Nuorella on edellytykset sujuvaan arkeen – nyt ja tulevaisuudessa). Näitä täydentämään tarvitaan nuorten hyvinvoinnin tukemisen periaate ja hallitusohjelmassa keskeiseksi nouseva syrjäytymisen ehkäiseminen. Syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyviä toimenpiteitä esitellään pitkin ohjelmaluonnosta, mutta koska syrjäytymistä on käsitelty hallitusohjelmassa vahvasti VANUPO:ssa olisi tärkeää avata, millä ohjelman kohdilla siihen pyritään – vai tulisiko teema nähdä ohjelman läpileikkaavana periaatteena ja miten tavoitteen suuntaista etenemistä siinä tapauksessa seurataan.

Yleisesti VANUPO:n tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä tulisi tarkentaa sitä, mitä konkreettiset toimenpiteet ovat, mitä niiden odotetaan käytännössä tuottavan ja miten tuloksia mitataan.

MLL pitää tärkeänä laatia ohjelmaan mittarit, joilla siihen asetettujen tavoitteiden saavuttamista tarkastellaan tulevien neljän vuoden aikana. Luonnoksessa on esitetty mittareita, jotka eivät riittävän suoraan kuvaa tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Vastaava ongelma oli edellisessä VANUPO:ssa. MLL ehdottaa, että käytettävää seurantamittaristoa tarkennetaan, luodaan tarvittaessa uusia mittareita ja varmistetaan, että jokaiselle tavoitteelle on määritelty mittarit. Mittarit tulee jäsennellä kokonaisuuksittain, muuten seurantatiedosta tulee pirstaleista.

MLL kannattaa Valtion nuorisoneuvoston lausunnossaan esittämää ehdotusta VANUPO:n väliarvioinnista kauden puolessa välissä. Ohjelmassa tulee huomioida valmius tehdä tarpeelliseksi arvioitavia muutoksia toteutetun väliarvioinnin perusteella.

Luonnoksessa esitetyt toimenpiteet nuorten osallistumiseen ja vaikuttamisen taitojen lisäämiseksi ovat kannatettavia. Kohdassa ”Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta” on mainittu nuorisovaltuustot ja oppilaskunnat. Ne ovat osa vakiintunutta vaikuttamisjärjestelmää. Ehdotamme, että tähän kohtaan lisätään myös yläkoulun tukioppilaat ja toisen asteen tutoropiskelijat. Heidän keskeinen tehtävänsä on rakentaa oppilaitoksisissa myönteistä, toisia kunnioittavaa ilmapiiriä. Kyse ei ole päätöksenteolla vaikuttamisesta, vaan vaikuttamisesta turvalliseen ja oppimista edistävään ilmapiiriin. Esimerkiksi tukioppilaita on vuosittain tässä tehtävässä noin 11 000, joten kyse on laajasta toiminnasta. Tällainen toiminta ehkäisee yksinäisyyttä, kiusaamista ja syrjään jättämistä ja sitä kautta on kyse paitsi osallisuudesta ja vertaistuesta, myös ihmisoikeuskasvatuksesta.

Lisäysehdotus toimenpiteisiin: Yläkoulujen tukioppilaat ja toisen asteen oppilaitosten tutoropiskelijat ovat toiminnallaan vaikuttamassa oppilaitosten turvalliseen, muita opiskelijoita huomioivaan ilmapiiriin sekä yksinäisyyden ehkäisemiseen.

Pidämme turvallisuustaitojen vahvistamista tärkeänä päämääränä.

Kohta Koordinaation vahvistaminen nuoriin kohdistuvan some-houkuttelun (”grooming”) ehkäisemiseksi: ehdotamme, että tässä kohdassa huomioidaan lasten ja nuorten internet-turvallisuutta edistävä eurooppalainen Safer Internet -toiminta, jossa Suomi on ollut mukana jo yli 15 vuotta. Finnish Safer Internet Centreä (FISIC) koordinoi Kansallinen Audiovisuaalinen instituutti ja sen yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry (Nuortennetti, Lasten ja nuorten puhelin ja netti,  Vanhempainpuhelin ja -netti, mediakasvatusmateriaalit ja koulutukset nuorille, vanhemmille ja ammattilaisille) sekä Pelastakaa Lapset ry (Nettivihje-toiminta).

Groomingin ehkäisy on yksi toiminnan pysyvistä sisällöistä: Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje-palveluun voi ilmoittaa muun muassa lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta houkuttelusta. MLL:n auttaviin puhelimiin ja nettipalveluihin lapset ja nuoret voivat soittaa ja kirjoittaa myös näistä aiheista. FISIC:iä rahoittavat pääosin Euroopan komissio ja Suomen valtio, ja toiminta on osa kansainvälistä verkostoa (muun muassa Insafe ja INHOPE). Kansainväliset verkostot ovat tärkeitä, koska groomingin kaltaiset ilmiöt ovat usein globaalia rikollisuutta, sen lisäksi että rikoksia tapahtuu paikallisesti tai kansallisella tasolla. Pidämme tärkeänä, että digitaitojen osaamiseen ja groomingiin liittyvässä koordinoinnissa tehdään yhteistyötä FISIC-toimijoiden kanssa sekä otetaan lähtökohdaksi jo olemassa oleva työ, asiantuntemus ja materiaalit. Mediakasvatukseen ja digitaitoihin liittyvää tietoutta on tärkeää välittää nykyistä laajemmin nuorille, vanhemmille ja ammattilaisille. Myös paikallistasolla on syytä miettiä konkreettisesti sitä, miten nuoret ja perheet saavat apua lähiseudun eri palveluista, jos he esimerkiksi joutuvat groomingin kohteeksi.

3. Nuorella on edellytykset sujuvaan arkeen – nyt ja tulevaisuudessa

Pidämme tärkeänä sitä, että moniammatillista yhteistyötä ja erityisesti nuorisotyötä vahvistetaan perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Ohjelmaluonnoksessa esitetään monia hyviä toimenpiteitä kuten oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen, oppilaitosten yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistaminen sekä oppilaiden ja opiskelijoiden roolin ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen kouluyhteisöissä.

Lisäysehdotus: edistetään aktiivisesti nuorten digitaalista osaamista ja mediataitoja, jotka tukevat heidän omista asioistaan huolehtimiseen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvää osaamistaan.

MLL pitää kannatettavana harrastamisen strategiassa linjattua resurssien lisäämistä ja koulujen ja nuorisotyön roolia lasten ja nuorten ohjaamisessa mielekkään harrastustoiminnan pariin. MLL pitää tärkeänä, että harrastustoiminnan kehittämisessä julkinen sektori tekee pitkäjänteisesti yhteistyötä järjestöjen ja seurojen kanssa.  Tuoreen selvityksen mukaan harrastustakuun käynnistäminen ja toimeenpano mahdollistuu kunnissa usein vasta, kun kuntaan on nimetty vastuuhenkilö koordinoimaan erilaista harrastustoimintaa yhteistyössä myös yhdistysten ja seurojen kanssa (Haanpää 2019).

MLL ehdottaa, että:

Harrastustarjonnan monipuolistamiseksi:

• kouluissa tapahtuvaan (koulun, seurojen tai yhdistysten toteuttamaan) harrastustoimintaan myönnetään pitkäjänteisesti rahoitusta, jotta monipuoliset harrastusmahdollisuudet toteutuvat.
• harrastustoiminnan rahoitusta selkeytetään kuten OKM:n harrastamisen strategiassa (2019:7) ja Valtion liikuntaneuvoston selvityksessä (2018:7) esitettiin.

Sopivan harrastuksen löytämiseksi:

• kunnassa nimetään harrastustoiminnan koordinaattori, jonka kontaktien ja osaamisen avulla myös harrastusten ulkopuolella olevien lasten ja nuorten on helpompi löytää itselleen sopiva harrastus.
• harrastusten lisäämisessä kysytään ja kuunnellaan paikallistasolla lasten ja nuorten toiveita.
• kunnat tukevat järjestöjen ja seurojen sekä nuorten omaehtoisesti järjestämiä harrastuksia tarjoamalla heidän käyttöönsä maksuttomia tai edullisia tiloja.
• harrastuspassitoimintaa kehitetään Islannin mallin mukaisesti myös taloudellisen tuen mahdollistavaksi.

Nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyn ja hoidon varmistamiseksi pidämme tärkeänä, että ohjelmaluonnoksen mukaisesti käytännössä ja konkretian tasolla varmistetaan riittävät voimavarat oppilas- ja opiskelijahuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattihenkilöille, jotta nuoret saavat apua ongelmiinsa oikea-aikaisesti, ilman kynnystä ja viiveitä. Nuorten mielenterveyden tukemisen tulisi näkyä vahvemmin nuorisopoliittisessa ohjelmassa, nivoen sitä osaksi myös nuorille suunnattujen palvelujen kehittämistä.

MLL painotti kannanotossaan Mielenterveysstrategiaan (29.10.2019) sitä, että lapsuus- ja nuoruusvaiheeseen on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota mielenterveysasioissa. Taustalla on myös rakenteellisia tekijöitä kuten eriarvoistumiskehitys, lapsiperheköyhyys sekä vanhempien mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen. Lisäksi nuoren kokemukset, kuten kiusaaminen, yksinäisyys, syrjintä ja opiskeluun liittyvä stressi voivat vaikuttaa mielenterveyteen. MLL toteaa, että kokonaisuudessaan mielenterveyden häiriöiden hoitoon panostukset ovat selvästi riittämättömiä tarpeeseen nähden. Tämä on tärkeää huomioida myös Nuorisopoliittisessa ohjelmassa. On tärkeää panostaa siihen, että myös nuorisoalan toimijoilla on ymmärrystä nuorten mielenterveyden tukemisesta. MLL kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi osaamiskeskusten painopistealueissa mielenterveyden tukeminen ei näy.

VANUPO-luonnoksessa esitetyt tavoite- ja toimenpide-ehdotukset kansainväliselle ja eurooppalaiselle yhteistyölle ovat kannatettavia. On tärkeää, että Suomi tekee esityksiä ja tukee aloitteita nuorisotyön aseman ja nuorisotyön koulutuksen vahvistamiseksi Euroopassa ja pyrkii näin vahvistamaan nuorisotyön asemaa Euroopassa. Viime aikoina on esiintynyt huolta siitä, että nuorisotyön arvostus ja samalla resurssointi on ollut uhattuna monissa Euroopan maissa.

Kiinnitimme huomiota siihen, että nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön yhteydessä ohjelmaluonnoksessa ei tarkastella jatkuvia ohjelmia kuten esimerkiksi EU:n Safer Internet -keskusten verkostoa. Kuitenkin Safer Internet -toiminta pyrkii pitkäjänteisesti tarjoamaan turvallisen netinkäytön ja digitaitojen ohjausta nuorille, vanhemmille ja ammattilaisille eurooppalaisena yhteistyönä. VANUPO:n luonnoksessa esillä oleva eurooppalainen yhteistyö ei juurikaan näy osaamiskeskusten painopisteissä ja tätä asiaa voisi terävöittää.

MLL pitää kuutta ohjelmaan merkittyä painopistettä tärkeinä. Esitämme muutaman huomion:

MLL pitää tärkeänä sitä, että vaikka osaamiskeskukset ovat määräaikaisia ohjelmakauden ajaksi, kausien välillä ei saisi tulla pitkiä taukoja edellisen rahoituksen ja uusien rahoitushakujen välillä. Niissä tapauksissa, joissa samat osaamiskeskustoimijat jatkavat, työn alasajaminen ja uudelleenkäynnistäminen tuhlaa resursseja ja käytännössä työntekijät helposti vaihtuvat, kun jatkuminen on epävarmaa ja avustukseen tulee tauko. On hyvä, että luonnoksessa todetaan osaamiskeskusten kelpoisuusajan voivan poiketa ohjelman voimassaoloajasta ohjelmakausien välisen siirtymäajan sujuvoittamiseksi ja laadukkaan osaamiskeskuskokonaisuuden takaamiseksi.

MLL kannattaa digitaalisen nuorisotyön teeman käsittelemistä omana osaamiskeskuksenaan. Kuten luonnoksessa todetaan, digitaalisuuden teemat ovat läpileikkaavia ja vaikka digitaalisuus jo huomioidaan nuorisotyön koulutuksessa entistä paremmin, nuorten käyttämät verkkoympäristöt muuttuvat nopeasti. Nuorten kohtaaminen verkossa edellyttää myös erilaista vuorovaikutusosaamista kuin perinteisessä nuorisotyössä. Tätä osaamista on tärkeää kehittää edelleen. Digitaaliseen nuorisotyöhön liittyvän lisäkoulutuksen ja -tuen tarve nuorisotyön ja -toiminnan suunnittelussa on merkittävää ja jatkuvaa, niin kunnissa kuin kansalaisjärjestöissä. Osaamiskeskusta muodostettaessa ja sen toimintaa kehitettäessä on tärkeää huomioida jo olemassa oleva osaaminen kuten VERKE:n ja Koordinaatin työ sekä Finnish Safer Internet Centren (FISIC) toiminta.

Osaamiskeskus teemalla ”Nuorisoalalla toimivien järjestöjen tilannekuva ja vaikuttavuus” on kannatettava. Lähtökohtaisesti saattaisi olla järkevää käsitellä tilannekuvassa erikseen järjestöjen pitkäjänteistä toimintaa ja uusia innovaatioita. Osaamiskeskus voisi paitsi luoda tilannekuvaa järjestöjen toiminnasta tiedontuotannon avulla ja kouluttaa vaikutusten arvioinnista, myös tuottaa tietoa siitä, millaisilla kokeiluilla ja uudenlaisilla menetelmillä nuoria tavoitetaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Myös järjestöissä nuorten oppimisessa ja osallistumisessa on usein kyse riittävästä aikuisten tarjoamasta ohjauksesta ja tämän tulisi olla yksi keskeinen osa arviointia: miten järjestetään riittävä ohjaus ja millaisiin asioihin nuoret itse kokevat ohjausta tarvitsevansa. Oppilaitosyhteistyön vahvistamista ja järjestötoiminnassa opitun tunnistamista ja tunnustamista MLL pitää erittäin tärkeänä. Aiemmalla osaamiskaudella tässä on tehty hyvää kehittämistyötä ja sitä on tärkeää jatkaa.

MLL kiinnittää huomiota siihen, että osaamiskeskusten painopisteissä ei näy mielenterveys- ja päihdealan osaaminen. On kuitenkin tärkeää panostaa siihen, että myös nuorisoalan toimijoilla on osaamista nuorten mielenterveyden tukemisesta ja tietoa mielenterveyden ongelmia kokevien nuorten ohjaamisesta heille tarpeellisen tuen piiriin. Osaamiskeskus on tähän yksi ratkaisu, ja jos mielenterveyden tukeminen ei toteudu osaamiskeskuksena, asiaan tulee kiinnittää huomiota muulla tavoin. Lisäksi, erityisesti kun hallitusohjelman mukaan Suomeen tuodaan Islannin mallin tyyppistä toimintamallia, on tärkeää muistaa myös ehkäisevän päihdetyön ja nuorisoalan työn yhteistyö.

Helsingissä 4.11.2019

Jenni Helenius
Mannerheimin Lastensuojeluliitto