MLL:n lausunto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamisesta
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle
Kuulemistilaisuus 27.11.2023 uuden vammaispalvelulain (675/2023) soveltamisalan tarkentamisesta
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamiseen. Huolta kuitenkin herättää se, että kuulemispyynnössä esitetyllä tarkennuksella tarkoitetaan käytännössä sitä, että jokin ryhmä/jotkut ryhmät jätetään soveltamisalan ulkopuolelle pyrittäessä rajaamaan uudistuksesta aiheutuvia lisäkustannuksia.
MLL tarkastelee lausunnossaan asiaa lapsen oikeuksien näkökulmasta ja muistuttaa, että lapsen etu tulee huomioida ensisijaisena harkintaperusteena kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa (YK:n lapsen oikeuksien sopimus 3.1 artikla). YK:n vammaisyleissopimus edellyttää vastaavaa vammaisten lasten osalta (7.2 artikla). Hyväksyessään uuden vammaispalvelulain (VPL) voimaantulon lykkäämisen (HE 9/2023 vp) eduskunta hyväksyi samalla seuraavan lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto varmistaa haavoittuvassa asemassa olevien lasten, kuten autismi- ja neurokirjoon kuuluvien lasten, palvelut.” MLL pitää välttämättömänä, että tämä huomioidaan asian valmistelussa säilyttämällä sosiaalinen toimintakyky (sosiaalinen toimintarajoite) lain soveltamisalassa.
Mikäli jatkotarkastelussa päädyttäisiin poistamaan sosiaalinen toimintakyky (sosiaalinen toimintarajoite) lain soveltamisalasta (VPL 2.1 § 1 kohta), kohdistuisi se erityisen kipeästi autismi- ja neurokirjon lasten ja nuorten sekä lievästi kehitysvammaisten lasten ja nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumiseen. Tämä ei toteuttaisi sitä, mitä eduskunta edellytti lausumassaan. Se ei myöskään tue uudistuksen keskeistä tavoitetta, jonka mukaan vammaispalveluiden ulkopuolelle ei tulisi jäädä niitä tarvitsevia väliinputoajaryhmiä. MLL myös muistuttaa, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä sen tausta-aineiston mukaan sosiaaliset toimintarajoitteet kuuluvat vammaisuuden määritelmän piiriin (YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentti, CRPD/C/CG/6, kohta 73 b).
Subjektiivisen oikeuden heikennys tietyltä lapsiryhmältä ei ole oikeudellisesti kevyesti perusteltavissa, vaikka kyseessä on laki, joka on hyväksytty mutta ei ole vielä tullut voimaan. Jo perus- ja ihmisoikeuksia turvaavan lain hyväksyminen ja vahvistaminen synnyttää valtiosääntöistä suojaa nauttivia, heikentämiskiellon piiriin kuuluvia tai ainakin niihin rinnastuvia perusteltuja odotuksia. Sikäli kun jo hyväksytty uusi vammaispalvelulaki (675/2023) parantaa autismi- ja neurokirjon sekä lievästi kehitysvammaisten lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumistasoa, laissa säänneltyjen oikeuksien heikentäminen tietyn ikäryhmän osalta rikkoo heikentämiskieltoa tai perustuslain mukaista perusteltujen odotusten suojaa.
Julkisen talouden rahoitusvaikeudet voivat olla johonkin rajaan asti peruste poiketa heikennyskiellosta, mutta tällöin tulee muistaa, että perus- tai ihmisoikeussäännös on velvoittava prioriteettilinjaus. Julkisen talouden sopeutustoimet tulee tehdä ensisijaisesti muilla keinoin kuin heikentämällä perus- tai ihmisoikeussäännösten suojaamien oikeuksien toteutumista. Onkin selvitettävä muut vaihtoehdot sopeuttaa julkista taloutta. YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan talouskriisien aikana heikentäviä toimia voidaan harkita ainoastaan silloin, kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu ja on varmistettu, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin (lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 19, kohta 31).
Taloudellisten vaikutusten osalta MLL pitää erittäin epätodennäköisenä, että epäämällä autismi- ja neurokirjon lasten ja nuorten sekä lievästi kehitysvammaisten lasten ja nuorten pääsy vammaispalvelulain mukaisten palveluiden piiriin, voitaisiin saada aikaan säästöjä. Ajoissa annetuilla ja riittävillä vammaispalveluilla voidaan auttaa näitä lapsia, nuoria sekä heidän perheitään ja ehkäistä lasten ja nuorten joutumista raskaampien ja kalliimpien palveluiden kuten lastensuojelun ja psykiatristen palveluiden piiriin.
Helsingissä 9.11.2023
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija
Esa Iivonen, johtava asiantuntija