MLL:n lausunto Opetushallitukselle sitouttavan kouluyhteisötyön muutoksista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kiittää mahdollisuudesta lausua perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön muutoksista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

Koulu on lapselle merkittävä toimintaympäristö. MLL näkee tärkeänä, että oppilaiden kouluun kiinnittyminen nähdään tärkeänä oppilaiden hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista edistävänä asiana. Karvin Sitouttavan kouluyhteisötyön arvioinnissa (2023) korostui kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden tärkeys siinä, miten lapsi kiinnittyy omaan kouluunsa. MLL pitää hyvänä, että lakiin kirjataan, että oppilaiden vertaissuhteiden aktiivinen tukeminen, myönteiset yhteiset kokemukset ja merkityksellisyyden tunne yhteisön jäsenenä tukee kouluun kiinnittymistä. Lapsille (83%) kaverit olivat tärkein koulussa viihtymistä edistävä tekijä. Kavereiden puute, yksinäisyys, ongelmat kaverisuhteissa, kiusaaminen ja turvaton olo olivat oppilaiden mielestä koulussa viihtymistä estäviä tekijöitä. (Karvi 2023)

Kappaleen 4.2 lisäysten johdosta huomio kiinnittyy yhä vahvemmin oppilaiden hyvinvoinnista huolehtimiseen, joka edesauttaa myös oppimista koulussa. Karvin arvioinnin mukaan oppilaiden mielestä koulussa viihtymistä ja yhteisöllisyyttä lisää parhaiten säännöllinen ryhmäyttäminen eli mahdollisuudet tutustua luokkatovereihin, arkiset kohtaamiset ja kuulumisten vaihtamiset. MLL pitää tärkeänä, että lapsia ja nuoria on kuultu asiassa ja että lisäyksissä on huomioitu ja korostetaan, että tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen eivät riitä erilliset oppitunnit vaan niiden harjoittelu tulee olla tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. MLL:n tukioppilastoimintaa toteutetaan noin 80-90% suomalaisista kouluista. MLL näkee tärkeänä, että tukioppilastoiminta kirjattaisiin paikallisiin opetussuunnitelmiin, jolloin toiminnalle olisi riittävät resurssit ja toiminta kiinnittyisi vahvasti osaksi koulun jokapäiväistä arkea ja toimintakulttuuria.

 MLL näkee tärkeänä, että oppilaiden poissaoloja ennaltaehkäistään suunnitelmallisesti. Koulujen tulee jatkossa pohtia ja toimeenpanna erityisesti sellaisia toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla vaikutetaan myönteisesti oppilaan kouluun kiinnittymiseen yhteisön ja yksittäisen oppilaankin tasolla. Sen lisäksi, että koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja osana oppiaineiden opetusta ja laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta, tulisi MLL:n mielestä luvun 5 kappaleen 5.1  yhteydessä mainita myös kummi- ja tukioppilastoiminta, jota toteutetaan yli 90%:ssa suomalaisista kouluista.

Tukioppilastoiminnalla on pitkät perinteet ja toimintamalli on hyvin juurtunut osaksi koulujen oppilaita osallistavaa toimintaa, jolla voidaan nähdä olevan myönteisiä vaikutuksia oppilaan kouluun kiinnittymisessä sekä kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisyssä. Toiminnalla vaikutetaan koulun myönteiseen ilmapiiriin ja se tukee oppilaiden aitoa toimijuutta sekä kaverisuhteiden muodostumista. Kummi- ja tukioppilastoiminta tukee erityisesti opintojen nivelvaiheessa, jolloin kiinnittyminen uuteen yhteisöön on kesken ja haavoittumaisimmillaan. Sekä kummi- että tukioppilastoiminta kiinnittyy myös luontevaksi osaksi koulukohtaista opiskeluhuoltoa. 

3. Antavatko luvun 5 kappaleiden 5.1 ja 5.6 lisäykset ja täsmennykset riittävän tuen paikallisen toimintamallin laatimiseen?

MLL:n mielestä luvun 5 kappaleen 5.1 lisäykset ja täsmennykset koskien varhaista poissaoloihin puuttumista ovat selkeät.

MLL haluaa kiinnittää huomiota ehdotettujen opetussuunnitelman perusteiden lisäysten suhdetta koulujen käytössä oleviin resursseihin. Jotta lisäykset toteutuvat laadukkaasti, niiden toteuttamiseksi pitäisi myös resursseja lisätä. Oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa maan eri osissa ja tämän epäkohdan ratkaisemiseen tulisi kiinnittää huomiota. Opetussuunnitelmaa voidaan toteuttaa paikallisesti hyvin erilaisin tavoin, mutta myös hyvin erilaisista lähtökohdista. Opetusryhmien koossa voi olla suuriakin paikallisia ja koulukohtaisia eroja ja erityis- ja tukiopetukseen on entistä vähemmän resursseja. Opettajat ovat raportoineet siitä, miten paljon opettajan työ on muuttunut viime vuosina. Erilaiset hallinnolliset työtehtävät ovat lisääntyneet ja itse oppilaiden kohtaamiselle ja opetustyölle on yhä vähemmän aikaa.

Karvin kiusaamisen vastaisten menetelmien selvityksessä (2022) ilmeni, että vanhemmille tiedotetaan heikosti koulun kiusaamisen vastaisista ohjelmista ja menetelmistä. Vanhempien tulisi saada tietoa myös lapsensa koulun opetussuunnitelmasta, jonka avulla huoltaja voi paremmin tukea lapsensa oppimista, osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön kanssa. Kodin ja koulun yhteistyötä tulee vahvistaa, sillä se lisää oppilaan, luokan ja koko koulun hyvinvointia ja turvallisuutta.

Helsingissä 26.1.2023

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Paula Aalto
Kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö