MLL:n lausunto oikeusministeriölle ehdotuksesta talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 24.6.2021

Asia:  VN/11136/2021

Yksilön talousosaamiseen ja taloutta koskeviin henkilökohtaisiin ratkaisuihin vaikuttavat lukuisat yhteiskunnalliset, yhteisölliset ja kulttuuriset tekijät. Moderni länsimainen yhteiskunta on ”läpitaloudellistunut”, jossa yksilön talouskäyttäytymiseen kohdistuu lukuisia kulttuurisia ja yhteisöllisiä odotuksia ja paineita. Talousosaaminen ei koskaan toteudu tyhjiössä vaan osana yhteiskuntaa ja sen yhteisöjä. Eri ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet hyödyntää talousosaamistaan. Yksilön taloudellinen pärjääminen ei myöskään ole kiinni vain talousosaamisesta, vaan monet eri tekijät vaikuttavat siihen merkittävästi.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) korostaa erityisesti näiden tekijöiden huomioon ottamista:

• Talousosaamisen perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa
• Vanhempien tukeminen lasten ja nuorten talouskasvatuksessa
• Koulujen merkittävä rooli talousosaamisen rakentumisessa
• Talousosaaminen ja sen hyödyntämismahdollisuudet liittyvät yhteiskunnalliseen, yhteisölliseen ja kulttuuriseen kontekstiin
• Digitalisaatio ja verkko-ostamisen helppouden vaikutukset
• Luottojen mukaan lukien pikavippien markkinoinnin ja velkaantumisen helppouden vaikutukset
• Yritysvastuun huomioon ottaminen talousosaamisen käytännön toteutumisessa

MLL pitää talousosaamisen kansallisen strategian osa-alueita hyvinä ja perusteltuina. MLL korostaa, että talousosaamisen perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Kotien talouskasvatuksen ohella varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutus ovat keskeisessä asemassa talousosaamisen muodostumisessa.

Koulujen talousopetus on keskeisessä roolissa talousosaamisen rakentumisessa, joten strategian linjaus siitä, että ”koulujen talousopetus linkittyy strategiaan, mutta ei suoraan sisälly siihen” herättää kysymyksiä. MLL:n mielestä koulujen talousopetuksen tulisi olla kiinteämmin osana strategian toteutusta.

Ehdotetun Suomen talousosaamisen strategian missiona on ”saada ihmiset ymmärtämään talouden merkitys omassa elämässään sekä toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla”. Tavoitteet jäävät vielä hyvin yleiselle tasolle ja niitä tarkennetaan strategian toimintasuunnitelmassa. Strategian visiona on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä.

MLL korostaa, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteiskunnallisten, yhteisöllisten ja kulttuuristen tekijöiden huomioon ottamista strategiassa ja sen toimeenpanossa. Talousosaamisessa ei ole kysymys vain yksilön tiedoista ja taidoista vaan myös hänen suhteestaan yhteisöihin ja yhteiskuntaan sekä kulttuurista tekijöistä.

Talousosaamisen strategian riskinä on, että talousosaaminen nähdään vain yksilön ominaisuuksina ja että kaikilla yksilöillä ajatellaan olevan samanlaiset mahdollisuudet rationaalisiin valintoihin. Strategian missiossa näyttäytyy ylhäältä ohjaamisen ajatus: ”saada ihmiset ymmärtämään talouden merkitys omassa elämässään”.  Strategian mission jatko ”saada ihmiset toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla” jää määrittelemättä. Minkälaista eettisyyttä ja kestävyyttä tarkoitetaan?

Taloudellisen kestävyyden ohella strategialla tulisi tavoitella myös ekologista kestävyyttä ja ylikulutuksen vähentämistä. Sosiaalinen kestävyys vaikuttaa siihen, miten ihmisillä on käytännössä mahdollisuus hyödyntää talousosaamistaan. Strategian tavoitteena on yhtäältä ennaltaehkäistä kansalaisia joutumasta ongelmiin oman taloutensa kanssa ja toisaalta tukea kansalaisia tekemään heille hyötyä tuottavia valintoja finanssimarkkinoilla. Yksilön käytössä olevat taloudelliset resurssit vaikuttavat olennaisesti siihen, minkälaiset mahdollisuudet hänellä on ”tehdä hänelle hyötyä tuottavia valintoja”.

Maailma ja siten myös talousosaamisen ympäristö muuttuvat nopeasti, joten toimikauden ei tulisi olla ainakaan ehdotettua viittä vuotta pidempi.

MLL pitää tärkeänä olemassa olevien yhteistyöverkostojen ja -rakenteiden hyödyntämistä sekä koordinoinnin ja yhteistyön avoimuutta. Koordinointirakenne ei saa olla liian raskas ja osallistumiselle ei pidä luoda liian suurta kynnystä.

Strategian ja koordinaation toteutuksessa tulee lähteä eri toimijoiden vahvuuksista ja luontevista painopistealueista. Avoin tiedotus ja viestintä ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä. Sosiaalisen median kanavia tulee hyödyntää aktiivisesti strategian toteutuksessa.

Strategian toimintasuunnitelmassa on määriteltävä kohderyhmät ja konkreettiset tavoitteet. Strategian toteutus ei saa jäädä vain ylätasolle ”yleiseksi talousosaamisen vahvistamiseksi” vaan on määriteltävä, minkä kohderyhmien talousosaamista vahvistetaan, millä keinoin ja miten tavoitteiden ja toimenpiteiden onnistumista seurataan ja arvioidaan.

MLL korostaa, että lasten ja nuorten osalta kohderyhmänä tulee olla myös tarkempia erittelyjä, jossa huomioidaan, että lapset ja nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä. Erityistä huomiota strategiassa on kiinnitettävä heikommassa asemassa oleviin lapsi- ja nuorisoryhmiin sekä vähemmistöihin kuuluviin lapsiin ja nuoriin. Näitä ryhmiä ovat muun muassa vähävaraisissa perheissä elävät lapset ja nuoret, maahanmuuttotaustaiset lapset ja nuoret, vammaiset lapset ja nuoret sekä kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret.

MLL pitää hyvänä ja kannatettavana, että talousosaamisen kansallisella strategialla on yksi ”omistaja”, joka sitoutuu vastaamaan strategian toteuttamisesta ja mahdollistaa talousosaamisen edistämisen. Strategiaehdotuksessa oikeusministeriötä pidetään luontevimpana koordinaatiotahona. MLL yhtyy tähän arvioon.

MLL on omalta osaltaan mielellään mukana kansallisen talousosaamisen strategian toteutuksessa.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Iivonen Esa