MLL:n lausunto esityksestä uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle

1 Luku
Yleiset säännökset

Kysymyksessä on erittäin laaja laki, jolla on huomattava merkitys erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille ja potilaille, kuten psykiatrisen terveydenhuollon, vammaispalveluiden ja päihdehuollon asiakkaille ja potilaille. Lain keskeisenä tarkoituksena (lakiluonnoksen 1§) on vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lakiluonnoksessa sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain säännökset on yhdistetty toisiinsa ja lisätty uudet rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset eri sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoissa.

MLL pitää erittäin tärkeänä, että lastensuojelun rajoitustoimenpiteet jätetään asiakas- ja potilaslain soveltamisalan ulkopuolelle (2 §) ja että lastensuojelun rajoitustoimenpiteiden muutokset tehdään lastensuojelulakiin.  Lastensuojelulaki muodostaa kokonaisuuden, joka rikkoutuisi, jos lastensuojelun sijaishuollon rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset siirrettäisiin koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaan yleiseen asiakas- ja potilaslakiin, joka on lähtökohdiltaan aikuiskeskeinen. Lastensuojelulain 11 luvun säännösten siirtäminen asiakas- ja potilaslakiin heikentäisi lapsinäkökulmaa.

Lastensuojelutyön ja lastensuojelun asiakkaiden oikeusturvan kannalta on parempi, että rajoituksia koskeva sääntely sisältyy jatkossakin lastensuojelulakiin, jonka tulisi muodostaa eheä ja mahdollisimman kattava lastensuojelua koskeva kokonaisuus.

Asiakas- ja potilaslakiluonnoksessa rajoitustoimenpiteitä koskevissa säännöksissä ei lapsinäkökulma ole mukana riittävällä tavalla säännöksissä eikä niiden perusteluissa. Sekä asiakkaan ja potilaan etua koskeva säännös (4 §) että erityinen lapsen etua koskeva säännös (5 §) ovat molemmat erittäin tärkeitä, mutta ne eivät vielä takaa sitä, että lapsen erityinen asema ja oikeudet tulevat riittävällä tavalla huomioon otetuiksi lain soveltamisessa.

Lakiluonnoksen 3 §:ssä määritellään lain keskeiset käsitteet. Pykälän 16-17 kohdissa määritellään lain tarkoituksen kannalta olennaiset itsemääräämisoikeuden ja itsemääräämiskyvyn käsitteet. Ongelmana on, ettei lain perusteluissa lainkaan käsitellä näitä käsitteitä lapsen kannalta. Lapsen asema eroaa merkittävästi aikuisen asemasta. Aikuinen on aina lähtökohtaisesti itsemääräävä, kun taas lapsen itsemääräämiskyky ja -oikeus laajenevat lapsen iän ja kehityksen myötä. Lain perusteluissa tulisi tarkastella lapsen kehittyviä valmiuksia itsemääräämisoikeuden käyttämiseen, jotta lain säännöksiä voidaan soveltaa oikealla tavalla myös lapsiin. Nyt lakiluonnos heijastelee hyvin aikuiskeskeistä ajattelua.

2 luku
Asiakkaan ja potilaan oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa

MLL pitää hyvänä, että asiakas- ja potilaslakiluonnokseen on kirjattu erilliset säännökset asiakkaan ja potilaan edun (5 §) sekä lapsen edun (6 §) huomioon ottamisesta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsia koskevissa asioissa lapsen edun on oltava ensisijainen harkintakriteeri. Lapsen edun ensisijaisuus tulee kirjata lapsia koskevaan lainsäädäntöön ja periaatetta tulee soveltaa johdonmukaisesti. Myös lain muissa säännöksissä ja niiden perusteluissa tulee huomioida lapsen erityinen asema, jos säännös tulee sovellettavaksi lapseen. Nyt laki on muiden säännösten ja niiden perusteluiden osalta hyvin aikuislähtöinen eikä itsemääräämisoikeutta käsitellä lapsen aseman ja oikeuksien kannalta.

Potilaan tiedonsaantioikeuden turvaamista koskevan säännöksen (13 §) perusteluissa tulisi mainita perheelle annettava ensitiedon merkitys, muun muassa tilanteissa, joissa perheeseen syntyy lapsi, jolla on toimintakykyä haittaava vamma tai pitkäaikainen sairaus.

Lakiluonnoksen 14.2 §:ssä on nykylakiin (potilaslain 9.2 §) verrattuna asetettu lisäedellytys (”jollei se ole selvästi alaikäisen potilaan edun vastaista”) sille, että itsemääräävä alaikäinen voi kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antamisen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Muutos on merkittävä, joten se pitäisi perusteellisesti käydä läpi pykälän perusteluissa.

3 luku
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus

Alaikäisen asiakkaan ja potilaan asemaa koskevat säännökset on siirretty sosiaalihuollon asiakaslaista ja potilaslaista lakiluonnokseen (18-19 §). Vaikka säännöksiä ei sisällöllisesti muutettaisi olisi hyvä, jos perusteissa avattaisiin alaikäisen asemaa enemmän. Nyt erityisesti alaikäisen potilaan asemaa koskeva säännös on selitetty perusteluissa niukasti.

Lakiluonnoksen 20 §:ssä, joka koskee lapsen oikeutta kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin voisi olla viittaus lapsenhuoltolakiin. Myös vanhempien ja muiden huoltajien ja lapsen huolenpidosta vastaavien tukemisesta voisi olla säännös kyseisen pykälän yhteydessä (vrt. perustuslain 19 §:n 3 momentin säännös ja lapsen oikeuksien sopimuksen 18 artiklan 2 kappaleen säännös).

4 luku
Asiakkaan ja potilaan päätöksenteon tukeminen

Alaikäiset on jätetty kokonaan tuetun päätöksenteon ulkopuolelle, mitä MLL ei pidä perusteltuna ratkaisuna. Esimerkiksi vammaisten lasten kohdalla tuettuun päätöksentekoon tulisi olla tarvittaessa mahdollisuus.

5 luku
Asiakkaan ja potilaan hoitotahto

Lakiluonnoksen säännös hoitotahdosta (25 §) jättää paljon tulkinnanvaraa. Ensinnäkin sitova tahdonilmaisu omasta hoidostaan ja hoitotoive tulisi erottaa epäselvyyksien välttämiseksi omiksi pykälikseen. Toiseksi jää epäselväksi, koskeeko pykälä alaikäisiä. Jos tarkoituksena on, että pykälä koskee alaikäisiä tämä tulisi tulla pykälän perusteluissa esille. Hoitotoiveiden esittämismahdollisuus voi olla esimerkiksi pitkäaikaissairaan lapsen kohdalla hänen elämälaatuaan parantava. Sitovan hoitotahdon luonne on sen sijaan erilainen, sillä alaikäisen kyky itsemääräämisoikeuden käyttämiseen tulisi arvioida yksilöllisesti ja takautuvasti. Sitova hoitotahto alaikäisen kohdalla olisi siten hyvin ongelmallinen.

6 luku
Palvelujen järjestäjän ja tuottajan yleiset velvollisuudet itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa

Palveluyksikön yleisessä itsemääräämissuunnitelmassa tulee huomioida lapsiasiakkaiden ja -potilaiden tarpeet. Säännöksessä (31 §) ja sen perusteluissa tulisi ottaa huomioon lasten oikeudet ja tarpeet. Tämä on tärkeää mm. vammaisten lasten sosiaali- ja terveydenhuollossa ja alaikäisten psykiatrisessa hoidossa.

7 luku
Pitkäaikaisesti alentunut itsemääräämiskyky ja oikeus erityiseen suojeluun

–

8 luku
Rajoitustoimenpiteiden käyttämisen edellytykset sosiaalipalveluissa

Luvun säännökset voivat tulla sovellettavaksi myös alaikäisiin sosiaalipalveluiden asiakkaisiin (mm. kehitysvammaiset nuoret). Silti lapsen edun ensisijaisuutta ei mainita rajoitustoimenpiteiden toteutuksen huomioon ottamisessa (48 §).

9 luku
Rajoitustoimenpiteet sosiaalipalveluissa*

*Pyydämme lisäksi näkemystänne seuraaviin kysymyksiin:
X §:ssä tarkoitettua rajoitustoimenpidettä olisi välttämätöntä käyttää esimerkiksi näissä tilanteissa:
X §:ssä tarkoitetun rajoitustoimenpiteen käyttäminen voitaisiin välttää esimerkiksi näillä toimenpiteillä:

Rajoitustoimenpiteitä tulisi perusteluissa käydä läpi myös alaikäisten osalta.

10 luku
Tahdosta riippumaton huolenpito sosiaalihuollon palveluyksiköissä

–

11 luku
Rikokseen liittyvä tahdosta riippumaton huolenpito

–

12 luku
Rajoitustoimenpiteet tahdosta riippumattoman huolenpidon aikana*

*Pyydämme lisäksi näkemystänne seuraaviin kysymyksiin:
X §:ssä tarkoitettua rajoitustoimenpidettä olisi välttämätöntä käyttää esimerkiksi näissä tilanteissa:
X §:ssä tarkoitetun rajoitustoimenpiteen käyttäminen voitaisiin välttää esimerkiksi näillä toimenpiteillä:

–

13 luku
Toimenpiteet rajoitustoimenpiteiden käyttämisen jälkeen sosiaalipalveluissa

–

14 luku
Rajoitustoimenpiteiden käyttämisen edellytykset terveyden- ja sairaanhoidossa

–

15 luku
Rajoitustoimenpiteet terveyden- ja sairaanhoidossa*

*Rajoitustoimenpiteitä koskeviin lukuihin (9, 12, 15, 17, 19 ja 21) pyydämme lisäksi näkemystänne seuraaviin kysymyksiin:
X §:ssä tarkoitettua rajoitustoimenpidettä olisi välttämätöntä käyttää esimerkiksi näissä tilanteissa:
X §:ssä tarkoitetun rajoitustoimenpiteen käyttäminen voitaisiin välttää esimerkiksi näillä toimenpiteillä:

–

16 luku
Hoitoon määrääminen päihteiden käytön vuoksi henkilön vastustuksesta huolimatta

Hoitoon määräämisen edellytyksiin tulisi harkita lisättäväksi säännöstä, jonka perusteella raskaana olevan naisen tahdosta riippumaton päihdehoito olisi viimesijaisena keinona mahdollista syntyvän lapsen terveyden suojaamiseksi.

Luonnokseen sisältyvä säännös 18–21-vuotiaan nuoren hoitoon määräämisen edellytyksistä on perusteltu nuoren vakavan päihdekierteen katkaisemiseksi.

17 luku
Rajoitustoimenpiteet päihteiden käytön vuoksi hoitoon määrätyn hoidossa*

*Pyydämme lisäksi näkemystänne seuraaviin kysymyksiin:
X §:ssä tarkoitettua rajoitustoimenpidettä olisi välttämätöntä käyttää esimerkiksi näissä tilanteissa:
X §:ssä tarkoitetun rajoitustoimenpiteen käyttäminen voitaisiin välttää esimerkiksi näillä toimenpiteillä:

–

18 luku
Psykiatrinen hoito tahdosta riippumatta

Hoitoon määräämisen edellytyksissä voisi harkita 18–21-vuotiaiden osalta vastaavanlaista sääntelyä, kuin alaikäisten hoitoon määräämisen osalta. Tällöin voitaisiin turvata nykyistä paremmin vakavasta mielenterveyden häiriöstä kärsivien nuorten hoidon jatkuvuus täysi-ikäiseksi tulemisen jälkeen.

19 luku
Potilaan  perusoikeuksien rajoittaminen tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon aikana*

*Pyydämme lisäksi näkemystänne seuraaviin kysymyksiin:
X §:ssä tarkoitettua rajoitustoimenpidettä olisi välttämätöntä käyttää esimerkiksi näissä tilanteissa:
X §:ssä tarkoitetun rajoitustoimenpiteen käyttäminen voitaisiin välttää esimerkiksi näillä toimenpiteillä:

Luvun perusteluissa rajoitustoimenpiteitä tulisi tarkastella myös alaikäisten potilaiden kannalta.

20 luku
Oikeuspsykiatrinen tutkimus ja hoito tahdosta riippumatta

–

21 luku
Rajoitustoimenpiteet oikeuspsykiatrisen hoidon ja velvoitteisen avohoidon aikana*

*Pyydämme lisäksi näkemystänne seuraaviin kysymyksiin:
X §:ssä tarkoitettua rajoitustoimenpidettä olisi välttämätöntä käyttää esimerkiksi näissä tilanteissa:
X §:ssä tarkoitetun rajoitustoimenpiteen käyttäminen voitaisiin välttää esimerkiksi näillä toimenpiteillä:

–

22 luku
Oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon kansainvälinen toimeenpano

–

23 luku
Toimenpiteet rajoitustoimenpiteiden käyttämisen jälkeen terveyden- ja sairaanhoidossa

–

24 luku
Oikeus päästä henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeen selvittämiseksi

–

25 luku
Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomiasten oikeus saada virka-apua ja kuljetusten toteuttaminen

–

26 luku
Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivalta sosiaali- ja terveydenhuollossa

–

27 luku
Salassapito, vaitiolovelvollisuus ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa

–

28 luku
Eettinen neuvottelukunta ja asiamiehet

Toisin kuin sosiaaliasiamiehen kelpoisuudesta potilasasiamiehen kelpoisuudesta ei lakiluonnoksessa ole säännöstä. MLL:n mielestä myös potilasasiamiehen kelpoisuudesta on säädettävä laissa. Potilasasiamiehen kelpoisuusvaatimuksena tulisi olla tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus.

Lain perusteluissa olisi hyvä tuoda esille sosiaaliasiamiesten ja potilasasiamiesten valmiuksien tärkeys tarjota palvelua lapsiasiakkaille ja -potilaille.

29 luku
Muistutus ja kantelu

Lain perusteluissa tulisi tuoda esille lapsiasiakkaiden ja -potilaiden tarvitsema tuki oikeusturvakeinojen käyttämiseen.

30 luku
Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Lain perustuissa tulisi tuoda esille lapsiasiakkaiden ja -potilaiden tarvitsema tuki oikeusturvakeinojen käyttämiseen.

31 luku
Erinäiset säädökset

Vuosi 2021 olisi näistä paras lain voimaantuloajankohta. Lain valmistelua tulee vielä jatkaa ja lain voimaantulolle pitää varata riittävästi aikaa, jotta lain soveltamiseen tarvittava koulutus kyetään toteuttamaan.

Asiakas- ja potilaslakiin ehdotettavat muutokset on esitetty tulevan avoimaan vuonna 2020.
Olisiko näkemyksenne mukaan tarpeellista, että muutos kokonaisuudessaan tai sen osa tulisi voimaan toisena ajankohtana (esimerkiksi vuonna 2019 tai 2021)?
Voitte perustella valitsemanne vastausvaihtoehdon kohdalla.

Toinen voimaantuloajankohta olisi parempi.

Pyydämme antamaan vastaukset ilmoittaen sen pykälän numeron, jota kommentti koskee.
X-x § ovat hyvät ehdotetussa muodossa.
Muutosehdotus pykälään x:
Muutosehdotus pykälän x perusteluihin:

MLL pitää erittäin tärkeänä, että lastensuojelun rajoitustoimenpiteiden muutokset tehdään lastensuojelulakiin eikä niitä sisällytetä asiakas- ja potilaslakiin.  Lastensuojelulaki muodostaa kokonaisuuden, joka rikkoutuisi, jos lastensuojelun sijaishuollon rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset siirrettäisiin koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaan yleiseen asiakas- ja potilaslakiin, joka on lähtökohdiltaan aikuiskeskeinen. Lastensuojelulain 11 luvun säännösten siirtäminen asiakas- ja potilaslakiin heikentäisi lapsinäkökulmaa. Lastensuojelutyön ja lastensuojelun asiakkaiden oikeusturvan kannalta on parempi, että rajoituksia koskeva sääntely sisältyy jatkossakin lastensuojelulakiin, jonka tulisi muodostaa eheä ja mahdollisimman kattava lastensuojelua koskeva kokonaisuus.

Muutosehdotus pykälään 7 § Lapsen oikeus kasvuun ja kasvatukseen: Sana ”kasvu” tulisi muuttaa sanaksi ”kehitys”. Lapsella on oikeus kehitykseen ja kasvatukseen (vrt. lapsen oikeuksien sopimuksen 6 artiklan 2 kappale). Pykälässä tulisi myös olla suora viittaus lapsenhuoltolain 1 §:ään. Pykälän perusteluihin sisällytetty sijaishuoltopaikan ulko-ovien lukitseminen rajoitustoimenpiteenä voisi olla hyvä sisällyttää omana säännöksenään rajoitustoimenpiteistä koskevaan 11 lukuun.

Muutosehdotus pykäliin 30 § Asiakassuunnitelma ja 30 a §: MLL pitää huonona luonnoksessa esitettyä muutosta, jossa hoito- ja kasvatussuunnitelma rajataan lapsen rajoitustoimenpiteiden suunnitelmaksi. Muutos olisi omiaan pikemmin lisäämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä sijaishuollossa kuin niitä vähentämään, mikä on lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena.

Muutosehdotus pykälän 61 b § Yleinen suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi perusteluihin: Perusteluissa tulisi käydä läpi itsemääräämisoikeuden käsitettä lapsen kehittyvien valmiuksien kautta.

Muutosehdotus pykälään 66 § a § Henkilökatsastus: Lakitekstissä puhutaan ”päihteiden käytön katkaisemiseen erikoistuneesta lastensuojeluyksiköstä”. Tällaisen yksikön määrittely voi muodostua ongelmalliseksi.

71 -73 § Erityistä huolenpitoa koskevat pykälät. MLL esittää harkittavaksi, että erityistä huolenpitoa koskevat säännökset koottaisiin lastensuojelulaissa omaksi luvukseen, mikä korostaisi erityisen huolenpidon hoidollista luonnetta

Ei muutosehdotuksia: 8 §, 60 §, 61 a §, 63 §, 66 §, 67 §, 68 §, 69 §, 70 §, 73 a §, 74 §, 74 a §, 74 b §,

74 c § ja 80 §.

Lastensuojelulakiin ehdotettavat muutokset on esitetty tulevan voimaan vuonna 2019.
Olisiko näkemyksenne mukaan tarpeellista, että muutos kokonaisuudessaan tai sen osa tulisi voimaan toisena ajankohtana (esimerkiksi vuonna 2020 tai 2021)?
Voitte perustella valitsemanne vastausvaihtoehdon kohdalla.

Ehdotettu voimaantuloajankohta on sopiva. [Lastensuojelulain muutokset voisivat tulla voimaan loppuvuodesta 2019 sen jälkeen, kun tarvittava koulutus kentällä on saatu toteutettua. ]

Iivonen Esa
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry