MLL:n huomiot Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean kysymyksiin

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto ulkoministeriölle (VN/20389/2023)

EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; ad hoc –raportti elinkustannuskriisistä

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea pyytää sopimusvaltioilta ad hoc –raporttia elinkustannuskriisistä. Komitea tekee sopimusvaltioiden ad hoc –raporttien pohjalta oman raportin, joka ei ole maakohtainen, mutta se voi tarvittaessa viitata asiaankuuluvaan lainsäädäntöön ja käytäntöön tietyissä sopimusvaltioissa. Raportissa ei tehdä oikeudellista arviota sopimusvaltioiden tilanteesta suhteessa tiettyyn peruskirjan määräykseen. Prosessin tarkoituksena on pikemminkin kerätä tietoja, jotta komitea tunnistaisi hyviä toimintatapoja, joita se voi hyödyntää laatiessaan ohjeistusta valtioille tai tulkintalausumia peruskirjan määräyksistä. Komitea pyytää Suomea vastaamaan alla oleviin kysymyksiin.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) huomiot Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean kysymyksiin:

Onko lakisääteinen vähimmäispalkka säännöllisesti mukautettu/indeksoitu elinkustannuksiin ja jos on, miten? Milloin mukauttaminen/indeksointi on viimeksi tapahtunut? Erityisesti, onko sitä mukautettu/indeksoitu vuoden 2021 lopun jälkeen?

 Suomessa laki ei määrittele vähimmäispalkkaa. Suomessa palkan määräytymisen perusteet, kuten vähimmäispalkat ja palkan osatekijät, maksettavan palkan laskutapa sekä perusteet työntekijän sijoittamiselle eri palkkaluokkiin, määräytyvät yleensä työehtosopimuksen mukaan. 

Mitä mahdollisia lisätoimenpiteitä on tehty vähimmäispalkan ostovoiman säilyttämiseksi vuoden 2021 lopusta lähtien? 

Ks. edellinen vastaus nro 1. 

Niiden sopimusvaltioiden osalta, joissa ei ole lakisääteistä vähimmäispalkkaa, kuvailkaa, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty alimman palkan ostovoiman säilyttämiseksi vuoden 2021 lopusta lähtien.

 MLL:llä ei ole asiasta lausuttavaa.

Onko elinkustannuskriisi johtanut työssäkäyvien etuuksien laajentamiseen? 2 (3)

Lapsiperheiden ostovoiman lisäämiseksi joulukuun 2022 lapsilisä maksettiin lapsilisän saajille kaksinkertaisena. Ylimääräinen lapsilisä ei vaikuttanut toimeentulotuen määrään. Valitettavasti lapsilisää ei ole sidottu indeksiin toisin kuin valtaosa sosiaaliturvaetuuksista, minkä seurauksena lapsilisän ostovoima heikkenee elinkustannusten nousun myötä.

Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (HE 236/2022 vp) hyväksyttiin eduskunnassa ja muutokset lainsäädäntöön vahvistettiin joulukuussa 2022. Lainsäädännöllä tehtiin kohdennettuja määräaikaisia korotuksia sosiaaliturvaan vuodelle 2023.

Hallitus on esittänyt syksyllä 2023 useita sosiaaliturvan leikkauksia, jotka kohdistuvat myös lapsiperheisiin (ks. tarkemmin vastaukset nro 5 ja 6).

Mitä muutoksia sosiaaliturva- ja toimeentulotukijärjestelmissä on tehty vuoden 2021 lopusta lähtien? Vastauksen tulee sisältää tiedot etuus- ja tukitasoista sekä etuuksien kohdentumisesta.

Hallitus on syksyllä 2023 pikaisella aikataululla valmistellut useita esityksiä sosiaaliturvan leikkauksista, jotka vaikuttavat myös lapsiperheiden toimeentuloon heikentävästi. Leikkauksia esitetään muun muassa työttömyysturvaan (luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, 4.9.2023), asumistukeen (luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta, 8.9.2023) ja toimeentulotukeen (luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta, syyskuu 2023), minkä lisäksi usean etuuden indeksikorotukset aiotaan jäädyttää vuosiksi 2024–2027 (luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024-2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta, 15.9.2023).

Leikkaukset vaikuttavat merkittävästi pienituloisiin lapsiperheisiin. Jos perhe saa kahta tai useampaa etuutta, leikkausten vaikutukset kasaantuvat ja lisäävät perheiden taloudellista rasitusta merkittävästi.

Hallitus esittää myös pieniä kohdennettuja korotuksia lapsilisään, mutta korotukset kompensoivat vain pieneltä osin tai ei laisinkaan sosiaaliturvaan kaavailtuja leikkauksia lapsiperheiden osalta.

Onko sosiaaliturvaetuudet ja -avustukset indeksoitu elinkustannuksiin, ja kuinka erityisesti tuloja korvaavat etuudet, kuten eläkkeet, indeksoidaan? Milloin etuuksia ja avustuksia on viimeksi mukautettu/indeksoitu?

Pitkäaikainen ongelma on ollut, että lapsilisää ei ole sidottu indeksiin toisin kuin valtaosa sosiaaliturvaetuuksista, minkä seurauksena lapsilisän ostovoima on heikentynyt ja heikkenee elinkustannusten nousun myötä.

Hallituksen esitysluonnoksessa (luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta, 15.9.2023) ehdotetaan useiden sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusten tekemättä jättämistä vuosien 2024–2027 aikana.

Indeksitarkistusten tekemättä jättämisellä on merkittävä vaikutus erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloon. Erityisen suuri vaikutus on pitkäaikaisesti tukea saaville ja useampaa tukea saaville perheille. Hallitus on samanaikaisesti lausunnolla olevan esityksen lisäksi tekemässä useita lakimuutoksia, joilla heikennetään muun muassa asumistukea ja työttömyysturvaa (ks. edellinen vastaus nro 5).

Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen koskisi muun muassa vähimmäismääräisiä vanhempainpäivärahoja ja sairauspäivärahoja, Kelan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärää, työttömyysturvan peruspäivärahaa, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, yleisestä asumistuesta annetun lain mukaisia rahamääriä opintotukilain mukaisen opintorahan, opintorahan huoltajakorotuksen ja oppimateriaalilisän määrää sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanottorahaa ja käyttörahaa.

Indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutus etuuksien ja rahamäärien reaaliseen tasoon on ehdotuksessa rajattu enintään 10,2 prosenttiin. Toteutunut ja ennustettu inflaatiovauhti viittaavat siihen, että tämä raja todennäköisesti myös saavutetaan, joten indeksitarkistusten tekemättä jättäminen heikentää kunkin etuuden reaaliarvoa runsaat 10 prosenttia. Koska samoja etuuksia ollaan leikkaamassa muullakin tavoin, sosiaaliturvan heikennysten yhteisvaikutukset ovat huomattavasti tätä suuremmat. SOSTEn laskelmien mukaan pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä, joista noin 12 700 on lapsia.          (https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2023/09/Liite180923.pdf ).

Hallitus esittää myös pieniä kohdennettuja korotuksia lapsilisään, mutta korotukset kompensoivat vain pieneltä osin tai ei laisinkaan sosiaaliturvaan kaavailtuja leikkauksia lapsiperheiden osalta.

Onko vuoden 2021 lopusta lähtien ryhdytty erityistoimiin sen varmistamiseksi, että ihmiset pystyvät kattamaan energia- ja ruokakulunsa, kuten perustamalla energian, polttoaineen ja peruselintarvikkeiden hintatukia? 

Elinkustannukset ovat nousseet viimeisen parin vuoden aikana eniten sitten 1980-luvun alkuvuosien. Sähkön hinnan voimakkaan nousun takia vuonna 2023 on mahdollista saada apua sähkömenoihin (sähkövähennys Verohallinnosta tai sähkötuki Kelasta). Valtio myös tukee kotitalouksien ja taloyhtiöiden energiaremontteja avustuksilla ja kotitalousvähennyksellä.

Lapsiperheiden kannalta on ongelmallista, että myös peruselintarvikkeiden hinnat ovat tuntuvasti nousseet (ks. esim. Eräiden elintarvikkeiden reaalihintojen kehitys, Tilastokeskus). Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan (ks. vastaukset kohdat 5 ja 6) rapauttavat perusturvaa ja lisäävät tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen. Hallitus esittää myös pieniä kohdennettuja korotuksia lapsilisään, mutta korotukset kompensoivat vain pieneltä osin tai ei laisinkaan sosiaaliturvaan kaavailtuja leikkauksia lapsiperheiden osalta. Lapsilisää ei ole sidottu indeksiin.

Komitea pyytää toimittamaan ajantasaiset tiedot pienituloisuusasteesta koko väestölle, lapsille, pienituloisiksi tunnistetuille perheille, vammaisille ja ikääntyneille. Tilastojen tulisi kattaa viimeiset viisi vuotta, sekä ennusteet tuleville vuosille.

Elinkustannusten voimakas nousu on lisännyt lapsiperheiden köyhyyttä. Köyhissä lapsiperheissä oli syksyllä 2022 yhteensä noin 129 000 lasta, joka on vajaat 13 % kaikista lapsista. Köyhyysasteen nousu kohdistui erityisesti yhden aikuisen lapsiperheisiin. Yksinhuoltajaperheistä on hintojen nousun jälkeen 22 prosenttia köyhyysrajan alapuolella (viitebudjettiköyhyys; Itla, Kela, THL ja Turun yliopisto 2022).

Noin 48 000 lapsiperhettä joutui turvautumaan toimeentulotukeen. Näistä 61 % oli yksinhuoltajaperheitä.  Pitkäaikaisesti toimeentulotukea sai noin 14 300 lapsiperhettä (THL Toimeentulotuki 2022). Köyhyyden taustalla on mm. työttömyyttä ja yksinhuoltajuutta; yhä useammin myös pätkä- tai osa-aikatyöhän liittyvää pienituloisuutta. Yhteiskunnan tuki lapsiperheille on heikentynyt. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo on heikentynyt merkittävästi.

Lapsiperheköyhyyttä voidaan ja sitä tulee mitata usealla tavalla (esim. pienituloisuusaste, köyhyys- tai syrjäytymisriski-indikaattori eli AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion), viitebudjetti- eli minimibudjettiköyhyys, koetut toimeentulovaikeudet, toimeentulotukea saavien kotitalouksien/henkilöiden osuus kaikista kotitalouksista/ihmisistä (erityisesti pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavat), eri köyhyysmittareista kootut yhdistelmäindikaattorit).

Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty köyhyyden torjumista koskevan koordinoidun lähestymistavan varmistamiseksi peruskirjan 30 artiklan mukaisesti ja viimesijaisen avun, kuten ruoka-avun, käytön vähentämiseksi?

Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus osoittaa pysyvää rahoitusta ruoka-apujärjestöjen tuen vakinaistamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Samanaikaisesti hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan (ks. vastaukset kohdat 5 ja 6) rapauttavat perusturvaa ja lisäävät tarvetta turvautua toimeentulotukeen.  SOSTEn laskelmien mukaan pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut. Myös toimeentulotukea ollaan heikentämässä lapsiperheiden osalta. 

Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, jotta elinkustannuskriisistä eniten kärsiviä henkilöitä ja/tai heidän etujaan edustavia järjestöjä konsultoidaan ja varmistetaan heidän osallistuminen suunniteltaessa toimenpiteitä kriisiin vastaamiseksi?

Viimeaikaisten sosiaaliturvan leikkauksia koskevien hallituksen esitysluonnosten lausuntoajat ovat olleet poikkeuksellisen lyhyitä, mihin myös oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota lausunnossaan (OKV/1769/21/2023). Lyhyet lausuntoajat ovat ongelmallisia perus- ja ihmisoikeutena turvattujen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kannalta. Lausuntoajan pituudella on olennainen vaikutus siihen, millaiset mahdollisuudet lausunnon antajilla on saada tieto lausuntopyynnöstä, perehtyä siihen ja laatia asiasta perusteltu kannanottonsa.

Ongelmallista on ollut myös se, että esitysluonnoksista on pääsääntöisesti puuttunut kaikkien suunniteltujen sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutusten ja ristikkäisvaikutusten arviointi. Tämä on hämärtänyt muun muassa käsitystä siitä, että sosiaaliturvan leikkausten tosiasialliset vaikutukset kohdistuvat lapsiperheiden osalta erityisesti heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja perheisiin.

Kansalaisyhteiskunnan keskeisiltä toimijoilta ei pyydetty useissa sosiaaliturvan heikennyksiä koskevissa esitysluonnoksissa lausuntoa. Useat järjestöt, jotka edustavat niitä eri väestöryhmiä, joihin leikkaukset kohdistuvat, eivät saaneet suoraa tietoa lyhyellä lausuntokierroksella olevista esityksistä, mikä kavensi selkeästi niiden mahdollisuutta tulla kuulluksi. Esimerkiksi lapsi- ja perhejärjestöiltä pyydettiin puutteellisesti lausuntoja ja samoin esimerkiksi vammaisjärjestöiltä. YK:n vammaissopimuksessa valtiolle asetetaan yleinen velvoite, jotta vammaiset henkilöt voivat osallistua poliittiseen toimintaan ja julkiseen elämään. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädännön ja politiikan laatimisessa sekä toimeenpanossa neuvotellaan vammaisten henkilöiden sekä heitä edustavien järjestöjen kanssa kaikissa heitä koskevissa asioissa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut yleiskommentissaan (Lapsen oikeuksien yleissopimuksen yleiset täytäntöönpanotoimenpiteet, nro 5), että valtion on tehtävä tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa niiden laajassa merkityksessä, mutta samalla kunnioitettava niiden autonomiaa. Komitean mukaan kansalaisjärjestöillä oli keskeinen rooli yleissopimuksen laatimisessa, ja niiden osallistaminen YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanoprosessiin on välttämätöntä.

Helsingissä 28.9.2023

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Esa Iivonen
johtava asiantuntija

Kirsi Pollari
erityisasiantuntija