Mannerheimin Lastensuojeluliiton näkemykset hallitusneuvotteluihin

Hallitusneuvotteluiden Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi – ja Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi -neuvotteluryhmien pyyntö näkemyksistä koskien lapsi- ja perhepalveluiden ja varhaiskasvatuksen kehittämistä

Lapsia, nuoria ja perheitä koskeva politiikka on ollut viime vuosina poukkoilevaa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ja oikeudet ovat joutuneet usein väistymään lyhytnäköisten taloudellisten säästöpäätösten tieltä. Tästä esimerkkinä on varhaiskasvatusta ja koulutusta koskeva päätöksenteko. Lasten, nuorten ja perheiden näkökulman jääminen taka-alalle päätöksenteossa on erityisen haitallista tilanteessa, jossa syntyvyys on rajussa laskussa, lapsiperheköyhyys on kasvussa ja nuorten hyvinvointi on polarisoitumassa.

Lapsi- ja perhepolitiikka on sektoroitunutta ja sen koordinaatio puuttuu. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea lapsipolitiikan koordinaation ja lapsistrategian puuttumisesta. Se on kehottanut laatimaan lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan kansallisen strategian. Tarvitaan selvästi nykyistä parempaa koordinointia ministeriöiden välillä, keskushallinnon, alue- ja paikallistason välillä sekä julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Tämän merkitys korostuu entisestään sote-uudistuksen myötä.

Lapsistrategiaa pohjustava työ aloitettiin viime vuonna. Tätä työtä on jatkettava ja kirjattava YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan lapsistrategian laatiminen hallitusohjelmaan.  Lapsistrategian on oltava tavoitteellinen lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämisen väline, johon kirjataan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet.  Lapsistrategia on järkevä toteuttaa kaksitasoisena. Varsinaisessa strategiassa olisi pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet. Sitä täydentäisi muutamaksi vuodeksi kerrallaan laadittava toimeenpanosuunnitelma.

MLL:n esitys:

• Laaditaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva kansallinen lapsistrategia, jossa määritellään pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi ja turvaamiseksi. Näitä tavoitteita ja toimenpiteitä täsmennetään lyhyen aikavälin toimeenpanosuunnitelmassa.

Päätöksenteossa on tärkeä tunnistaa ja ottaa huomioon vaikutukset niihin ihmisiin, joihin päätös vaikuttaa. Tämä koskee myös lapsiin kohdistuvia vaikutuksia. Keskeinen lapsia koskevan päätöksenteon ongelma on, että lapsivaikutusten arviointi on edelleen vähäistä ja se on laadultaan vaatimatonta. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsia koskevissa toimissa lapsen etu on ensisijainen huomioon otettava tekijä. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen. Viime hallitusohjelmaan kirjattiin lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin käyttöönottaminen, mutta asia ei ole vielä lainvalmistelussa edistynyt. Lapsiin, nuoriin tai lapsiperheisiin kohdistuvia vaikutuksia tunnistettiin vuonna 2017 vain kahdeksassa prosentissa hallituksen esityksiä.

MLL:n esitys

• Otetaan käyttöön järjestelmällinen lapsivaikutusten arviointi julkisen vallan päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa tulee hyödyntää lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE-ohjelma) tehtyä kehittämistyötä. Tässä tärkeässä roolissa on perhekeskusmalli, joka muodostuu lähipalvelujen kokonaisuudesta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatuksen ja koulun palvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnot.

Ehkäisevän työn riittämättömyys ja myös intensiivisen avohoidon puute ovat osaltaan johtaneet lastensuojelun sijaishuollon ja lasten- ja nuorisopsykiatristen palveluiden tarpeen kasvuun. Lasten ja nuorten kuntoutus- ja terapiapalvelujen saatavuutta tulee parantaa. Näiden palveluiden hankinnassa tulee painottaa laadullisia tekijöitä sekä palvelujen jatkuvuutta lapsen näkökulmasta. Palveluiden vaikuttavuuden kannalta ylipäätään keskeistä on vahvistaa lapsi- ja nuorilähtöistä toimintamallia, jossa lasten ja nuorten kohtaamiselle ja kuulemiselle sekä näkemysten huomioon ottamiselle on aikaa ja tilaa.

MLL:n esitykset

• Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamista sekä yhteistyötä järjestöjen kanssa vahvistetaan uusissa rakenteissa.
• Perhekeskustoiminnan kehittämistä jatketaan järjestökumppanuuteen perustuen ja perhekeskusmalli ulotetaan kaikkien lapsiperheiden saataville.
• Erityispalvelujen osaamista tuodaan peruspalvelujen käyttöön.
• Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa vahvistetaan varhaista tukea sekä intensiivistä avohoitoa. Lastensuojelun asiakkaiden mielenterveyspalveluiden saatavuus turvataan.
• Lasten ja nuorten kuulemista ja kohtaamista ja lapsi- ja nuorilähtöisyyttä vahvistetaan palveluissa. Lapsilta ja nuorilta ja heidän vanhemmiltaan kerätään tietoa palveluiden vaikuttavuudesta ja kehitetään palveluita yksilöllisemmin tukevaksi.

Järjestöt voivat merkittävästi vaikuttaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen ja oikea-aikaisen tuen saatavuuteen. Edellytyksenä on, että järjestöjen toimintaedellytykset turvataan keskeytyksittä myös muuttuvissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa.

Koska järjestöjen auttamistyö perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, niiden tarjoama tuki ei ole luonteeltaan myytävää palvelua. Järjestölähtöisellä auttamistyöllä ja markkinaehtoisella palvelutuotannolla on hyvin erilainen toimintalogiikka eikä järjestöjen toimintoja ja yritysten palveluja voi kilpailuttaa keskenään.

Laadukas vapaaehtoistoiminta vaatii ammatillista ohjausta, kuten koordinointia, koulutusta ja arviointia, mikä edellyttää säännöllistä rahoitusta. Tällä hetkellä järjestölähtöisen toiminnan rahoitus perustuu monissa tapauksissa, etenkin alueellisessa työssä, STEA:n ja kunnan yhteiseen rahoitukseen. Kuntien mahdollisuudet avustaa järjestöjä vaihtelevat huomattavasti. Muutostilanteessa, jossa kuntien rooli sote-palveluissa pienenee, kunnat voivat myös tulkita, ettei järjestölähtöisen auttamistyön rahoitus enää kuulu heille. Pahimmassa tapauksessa kunnat lopettavat järjestötyön avustamisen, mutta mikään muukaan taho ei ole velvoitettu siitä vastaamaan.

Jos järjestölähtöisen auttamistyön avustuksia ei turvata, saattavat monet järjestöjen toiminnot loppua tai supistua merkittävästi. Sote-palvelujen rakenteiden muutoksessa tulee huolehtia myös siitä, ettei avustusten jakamiseen tule toiminnan lamauttavia katkoja.

MLL:n esitykset

• Kirjataan hallitusohjelmaan hyvinvointia edistävän järjestötoiminnan rahoituksen turvaaminen. Varmistetaan, että uudistuvat sote-rakenteet tukevat julkisen vallan ja järjestöjen kumppanuutta ja että kansalaisjärjestöt voivat saada avustuksia toimintaansa valtiolta, kunnilta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavilta alueilta.
• Laaditaan kansalaisyhteiskuntastrategia, johon kirjataan konkreettiset toimet kansalaistoiminnan edellytysten turvaamiseksi. Strategia ohjaa myös kunnallisten ja alueellisten strategioiden laadintaa.
• Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa tehtyä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamista ja yhteistyötä järjestöjen kanssa vahvistetaan uusissa rakenteissa. Perhekeskustoiminnan kehittämistä ja toteuttamista jatketaan järjestökumppanuuteen perustuen.

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä ja kaventaa hyvinvointieroja. Varhaiskasvatukseen osallistumista tulee edistää turvaamalla sen laatu sekä parantamalla sen saatavuutta ja vanhemmille suunnattua tiedottamista. Varhaiskasvatuksen tärkeimmät laatutekijät ovat koulutettu henkilökunta, turvalliset ja pysyvät lapsi-aikuissuhteet, riittävän pienet ja pysyvät lapsiryhmät sekä hyvä yhteistyö vanhempien kanssa.

Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan syyskuussa 2018, mutta siihen jäi oleellisia puutteita: varhaiskasvatukseen tehtyjä leikkauksia ei korjattu eikä lakiin sisällytetty erityisen tuen järjestämistä koskevia säännöksiä.  Oulun yliopiston VAKAVAI-tutkimuksessa tuli esiin varhaiskasvatuksen leikkausten seurauksena palvelujärjestelmän erilaistuminen, varhaiskasvatuksen laadun heikentyminen ja kustannussäätöjen vähäisyys.

MLL:n esitykset

• Varhaiskasvatuslain uudistamista jatketaan: Subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan ja henkilökunnan mitoituksessa palataan yksi kasvattaja seitsemää kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden -suhdelukuun. Lakiin kirjataan säännökset lapsen tarvitseman tuen järjestämisestä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuslakiin kirjataan myös konsultoivat psykologipalvelut.
• Kun varhaiskasvatuksen leikkaukset on peruttu ja em. muut varhaiskasvatuksen kehittämistoimet on toteutettu, esiopetusta kehitetään tutkittuun tietoon ja lapsivaikutusten arviointiin perustuen ja niin että esiopetus ja varhaiskasvatus muodostavat eheän kokonaisuuden.

Koulutus, lasten ja nuorten vapaa-ajan palvelut, lapsiperheiden perusturva ja perhevapaat liittyvät vahvasti lapsi- ja perhepalveluihin ja varhaiskasvatukseen, joten tässä MLL:n näkemykset myös niistä tiiviisti.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen kouluun. Koulukiusaaminen ja koulujen sisäilmaongelmat ovat merkittävä uhka lasten terveydelle, hyvinvoinnille ja oppimiselle. Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet erinomaiset, mutta viime vuosina tulokset ovat heikentyneet. Tyttöjen ja poikien sekä kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erot oppimistuloksissa ovat erittäin suuret. Lukutaidon rapautumisesta on hälyttäviä merkkejä. Joka viidenneltä 20-24-vuotiaalta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Suomen koulutustaso on jäämässä jälkeen OECD-maiden vertailussa.

MLL:n esitykset

• Kiusaamisen ehkäisemistä ja siihen puuttumista vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla.
• Luodaan valtakunnallinen toimintamalli koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Osoitetaan erillisrahoitus koulu- ja päiväkotirakennusten korjaus- ja uudisrakentamiseen.
• Monipuolisen ja hyvän lukutaidon saavuttaminen asetetaan keskeiseksi kehittämiskohteeksi opetuksessa.
• Erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, johon on viime vuosina suunnattu suuria leikkauksia, lisätään opettajia.
• Toteutetaan toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuus.
• Vahvistetaan tehostetun ja erityisen tuen voimavaroja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
• Varmistetaan kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon riittävät voimavarat.

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Harrastukset ovat kaupallistuneet ja kallistuneet. Kuntien vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille on supistettu. Eriarvoisuus vapaa-ajan toiminnoissa on kasvanut. Tämä kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa.

MLL:n esitykset

• Toteutetaan lasten ja nuorten harrastustakuu kunnille myönnettävällä erillisrahoituksella.
• Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus turvataan kaikille toimintaan hakeville 1.-2.-vuosiluokan oppilaille.
• Harrastustoimintaa tuodaan kouluihin osana kerhotoimintaa ja koulupäivän jälkeen.
• Lasten ja nuorten kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluiden voimavarat turvataan.

Lapsiperheiden sosiaaliturvassa tarvitaan sekä universaalia, kaikkia lapsiperheitä koskevaa sosiaalipolitiikkaa, kuten lapsilisiä ja perhevapaaetuuksia että kohdennettuja toimia, jotka ottavat huomioon perheiden erilaiset tilanteet. Näitä tilanteita ovat muun muassa yksinhuoltajuus, vanhemman tai lapsen sairaus tai vammaisuus, vanhemman työttömyys tai työkyvyttömyys sekä huoltajan menetys. Yksinhuoltajaperheillä köyhyysriski on moninkertainen kahden huoltajan perheisiin nähden ja toimeentulovaikeudet ovat huomattavasti yleisempiä. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen on oltava nykyistä joustavampaa. Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta on Suomessa nimenomaan lapsiperheitä koskeva ilmiö. Lapsiperheköyhyys on jälleen kääntynyt kasvuun. Perusturvan taso on Suomessa riittämätön. Lapsilisän ja kotihoidon tuen reaalitaso on merkittävästi alemmalla tasoilla kuin 1990-luvun puolivälissä.

MLL:n esitykset:

• Lapsilisän ostovoima turvataan palauttamalla indeksisidonnaisuus. Lapsilisä säilytetään universaalina, kaikki lapsiperheet kattavana etuutena.
• Yksinhuoltajien tilannetta parannetaan nostamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja tekemällä elatustukeen tasokorotus.
• Sosiaaliturvauudistuksessa huolehditaan lapsiperheiden perusturvan – mukaan lukien asumisen tukeminen – riittävästä tasosta. Perusturvaa selkeytetään ja joustavoitetaan.

Lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkea ja vanhemmat ovat muita maita useammin kokopäivätyössä. Lasten ja perheiden erilaiset tarpeet sekä lapsen ja vanhemman turvallisen kiintymyssuhteen rakentumisen merkitys on huomioitava uudistuksessa. Uudistuksen peruslähtökohtana tulee olla vanhempainvapaan kokonaiskeston pidentäminen. Isälle kiintiöityä ansiosidonnaista vapaata on pidennettävä lyhentämättä äidin tällä hetkellä tarjolla olevaa ansiosidonnaista vapaata.

MLL:n esitykset

• Perhevapaajärjestelmää joustavoitetaan huomioimaan nykyistä paremmin perheiden erilaiset tilanteet ja helpottamaan perheen ja työn tai opiskelun yhteensovittamista.
• Uudistus ei heikennä lapsen eikä kummankaan vanhemman asemaa vaan tukee yhteisvanhemmuutta. Uudistus mahdollistaa lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimisen.
• Oikeus vanhempainvapaaseen ja -rahaan pidennetään siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kuukautta (esimerkiksi niin sanotulla 6+6+6-mallilla). Uudistus on mahdollista toteuttaa vaiheittain aloittamalla isän vanhempainvapaakauden pidentämisellä.
• Säilytetään kotihoidon tuki, kuitenkin niin, että 3 vuotta täyttäneiden lasten osalta luovutaan sisarkorotuksesta varhaiskasvatukseen osallistumisen edistämiseksi.
• Oikeus joustavaan hoitorahaan laajennetaan kaikkiin alle kouluikäisten lasten vanhempiin sekä perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan vanhempiin.
• Sairaan lapsen hoitamiseksi tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan ikäraja nostetaan nykyisestä 10 vuodesta 13 vuoteen.
• Uudistukselle varataan riittävät resurssit ja sen lapsivaikutukset arvioidaan ennen päätöksentekoa.

Helsingissä 15.5.2019

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Milla Kalliomaa
pääsihteeri

Esa Iivonen
johtava asiantuntija