Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittovaltuusto: Lapsen oikeudet on turvattava muuttuvassa maailmassa
Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa keväällä 2023 pidettäviin eduskuntavaaleihin valmistautuvia puolueita, että lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuinen merkitys tulee ymmärtää ja huomioida kaikessa yhteiskunnan päätöksenteossa. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa, ja lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin.
Hyvä ja turvallinen lapsuus ja nuoruus ovat jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Hyvän ja turvallisen lapsuuden ja nuoruuden toteutuminen edellyttää vaalikaudet ylittävää lasten ja nuorten oikeuksia toteuttavaa tavoitteellista työtä. MLL korostaa, että kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa on jatkettava seuraavalla hallituskaudella.
Ilmastonmuutos ja luontokato uhkaavat maapallon tulevaisuutta. Ne myös huolettavat lapsia ja nuoria. Suomen on toimittava aktiivisesti ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Kun lapset ja nuoret pyrkivät vaikuttamaan ilmasto- ja ympäristöasioissa, heitä on tuettava ja luotava osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja pärjäämisen haasteita, kuten mielenterveyden ongelmia. Kriisin kielteisten pitkäaikaisten vaikutusten torjuminen on välttämätöntä lasten ja nuorten ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Riittävän tuen puuttuminen uhkaa heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia ja lisätä eriarvoistumista. Koronakriisin jälkihoito edellyttää palveluvajeen ja palveluvelan korjaamista sekä eri toimijoiden yhteistyön ja moniammatillisuuden vahvistamista.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt merkittävästi Euroopan turvallisuutta. Sota ja heikentynyt turvallisuustilanne huolestuttavat myös Suomessa lapsia ja nuoria. Muuttunut tilanne on heikentänyt lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta ja tulevaisuususkoa on tuettava kaikissa kasvuympäristöissä. Suomeen tulleita ukrainalaisia lapsia, nuoria ja heidän perheitään tulee tukea ja auttaa sekä tarjota tarpeen mukaisia palveluja, kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, sosiaali- ja terveyspalveluita ja työllistymisen tukea.
YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan sopimusvaltion on laadittava lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva kattava strategia. Parlamentaarisessa komiteassa valmisteltu lapsen oikeuksiin perustuva Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021. Lapsistrategian ensimmäinen toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvostossa lokakuussa 2021. Seuraavan hallituksen on jatkettava lapsistrategian toimeenpanoa laatimalla toimeenpanosuunnitelma tulevalle hallituskaudelle ja perustamalla kansallisen lapsistrategian yksikkö valtioneuvostoon.
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen etu on asetettava etusijalle lapsia koskevissa toimissa. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen. Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. On varmistettava, että valtiovallan, hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa ja toiminnassa arvioidaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset. Lapsivaikutusten arvioinnissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota heikommassa asemassa oleviin ja vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin ja nuoriin. Lapsivaikutusten arviointi on ulotettava myös talousarviopäätöksiin eli on toteutettava lapsibudjetointia.
Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen voimavarat on turvattava pitkäjänteisellä tavalla. Tämä on edellytyksenä sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laadun varmistamiselle että henkilöstön saatavuudelle. Koulutuksessa on ollut eriarvoistumiskehitystä. Tyttöjen ja poikien sekä kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erot oppimistuloksissa ovat suuret. Kolmiportaisen tuen laadukas toteutus varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa on varmistettava. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä kiusaamisen ehkäisemistä on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat pirstalaiset ja riittämättömät, eikä huomattava osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä lapsista ja nuorista saa tarvitsemaansa hoitoa. Koronakriisi on entisestään lisännyt lasten ja nuorten mielenterveyden tuen ja avun tarvetta. Matalan kynnyksen lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyspalveluita sekä varhaista tukea ja apua mielenterveyden pulmiin on vahvistettava. Lapsia ja nuoria koskevaa mielenterveysosaamista eri palveluissa on parannettava ja tuotava erityispalvelujen osaamista perustasolle. Mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman, Väkivallaton lapsuus -toimenpideohjelman, Lanzaroten sopimuksen ja Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelmien toteutus on varmistettava.
Peruspalvelujen riittämättömyys ja varhaisen tuen puute ovat lisänneet lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatristen palvelujen tarvetta. Perhekeskus on keino koota hajanaiset palvelut yhteen. Perhekeskus muodostuu lähipalvelujen kokonaisuudesta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskustoiminnan kehittämistä tulee jatkaa järjestökumppanuuteen perustuen ja perhekeskusmalli on ulotettava kaikkien lapsiperheiden saataville. Perheiden monimuotoisuus on kasvanut ja se on otettava huomioon vanhempien ja perheiden tuessa. Erityispalveluja ja niiden osaamista on tuotava peruspalvelujen tasolle.
Perhevapaauudistuksesta on tiedotettava aktiivisesti vanhemmille. Perhevapaauudistusta on myös jatkettava tavoitteena pidentää vanhempainpäivärahan kestoa ja korottaa vanhempainpäivärahan tasoa.
Sosiaaliturvauudistuksessa on huomioitava perheiden monimuotoisuus. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheet, vuoroasumisperheet, opiskelevat lapsiperheet ja perheet, joissa on vammainen lapsi tai vanhempi, tulee huomioida nykyistä paremmin sosiaaliturvassa. Esimerkiksi yksinhuoltajien tilannetta voidaan parantaa nostamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja tekemällä elatustukeen tasokorotus sekä vuoroasuvien lasten perheitä liittämällä lapsilisään vuoroasumislisä. Työn, opiskelun ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen on oltava nykyistä joustavampaa. Lapsilisän ostovoima on turvattava palauttamalla sen indeksisidonnaisuus.
Kannanotto on hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittovaltuustossa 18.5.2022.