Lausunto perusopetuksen opetussuunnitelmasta

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) lausuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta kohteliaimmin seuraavaa:

MLL pitää myönteisenä, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita on valmisteltu laaja-alaisesti ja eri toimijoita osallistavalla tavalla.

MLL muistuttaa, että kaikissa lapsia koskevissa asioissa tulee ottaa huomioon lakina voimassa oleva YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

Perusopetuksen opetussuunnitelman kannalta erityisen tärkeä on lapsen oikeuksien sopimuksen 29 artiklan 1 kappale, jossa säädetään koulutuksen päämääristä:

1. Sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että lapsen koulutuksen tulee pyrkiä:

a) lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen;
b) ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamisen kehittämiseen;
c) kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan;
d) lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien kansakuntien, etnisten, kansallisten ja uskonnollisten ryhmien sekä alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden välisen ystävyyden hengessä;
e) kunnioituksen edistämiseen elinympäristöä kohtaan.

MLL esittää, että opetussuunnitelman perusteiden alussa todetaan lapsen oikeuksien sopimuksen merkitys perusopetuksen oikeudellisena perustana ja että perusteisiin sisällytetään liitteeksi lapsen oikeuksien sopimus.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 42 artiklan mukaan lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteet ja määräykset tulee yleisesti niin aikuisten kuin lastenkin tietoon tarkoituksenmukaisesti ja aktiivisesti. Perusopetuksella on keskeinen rooli lasten oikeuksien opetuksessa ja ihmisoikeuskasvatuksessa. On tärkeä varmistaa, että opetussuunnitelman perusteisiin kirjattu ihmisoikeuskasvatus myös käytännössä toteutuu.

Opetussuunnitelman perusteissa olisi myös tärkeää todeta lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleistä periaatetta, jotka tulee huomioida kaikissa lapsia koskevissa asioissa:

• syrjimättömyys (sopimuksen 2 artikla),
• lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla),
• lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) ja
• lapsen näkemysten kunnioittaminen (12 artikla).

• s. 21 Hyvinvointi ja turvallinen arki. Ensimmäisen lauseen ”Oppivan yhteisön käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta.” jälkeen lisäys: ”Oppilaan hyvinvointi ja turvallisuus on oppimisen edellytys”. Samoin ensimmäisen kappaleen viimeisen lauseen ”Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa toimintakulttuuria.” jälkeen ”Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluu se, että koulussa käytetään aikaa turvallisten ryhmien rakentamiseen ja ylläpitämiseen.”
• s.22 Osallisuus ja demokraattinen toiminta. Toisen kappaleen neljänteen lauseeseen seuraava lisäys ”Oppilaskuntatoiminta sekä kummioppilas- ja tukioppilastoiminta tarjoavat tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle.”
• s. 28 Luku 5.1. Yhteinen vastuu koulupäivästä. Kolmannen kappaleen ensimmäisen lauseen perään lisäys: ”Turvallisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallista ympäristöä. Oppilaan psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden kannalta keskeistä on kuulua ryhmään ja kokea olevansa osa yhteisöä
• s. 29. Luku 5.2. Yhteistyö. Oppilaiden osallisuus. Viimeisen kappaleen viimeiseen lauseeseen seuraava lisäys: ”Oppilaskunta, kummioppilas- ja tukioppilastoiminta, sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tulevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.”
• s. 30. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. Sivun ja alaluvun viimeiseen lauseeseen ”Yhteistyö nuoriso-, kirjasto, liikunta-” jne. lisäyksenä poliisi.

MLL pitää yhteisöllistä oppilashuoltoa erittäin tärkeänä kouluhyvinvoinnin edistämisessä. Opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa (kpl 8.2) yhteisöllinen oppilashuolto näyttäytyy edelleen vahvasti aikuisten toimintana. Siinä mainitaan kyllä osallisuus, mutta vain ylätasolla. On olemassa vaara, että osallisuus jää kauniiksi ajatukseksi hallinnollisiin dokumentteihin. Kappaleessa 8.2. olisi siksi syytä kuvata, millaisin keinoin yhteisöllisyyttä ja osallisuutta (osana oppilashuoltoa) voidaan ja tulee edistää.

Luvun 8.2. kolmannen kappaleen loppuun voisi lisätä: Turvallisen opiskeluympäristön ja yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen edellyttää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän yhteistyön kehittämistä ja sitä, että oppilaille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia ottaa vastuuta yhteisönsä hyvinvoinnista. Oppilaita voidaan kuulla ja aktivoida esimerkiksi koulun osallisuusryhmien kuten oppilaskunnan tai tukioppilastoiminnan avulla. Oppilashuoltoryhmän tulisi kuulla oppilaita ja tarjota myös muilla keinoin varmistaa oppilaiden kuuleminen ja osallisuus.

MLL esittää, että opetussuunnitelman perusteisiin kirjataan kummi- ja tukioppilastoiminta osallisuuden muotona. Oppilaiden osallisuutta voisi edistää myös hyödyntämällä oppilaiden osaamisen jakamista esimerkiksi siten, että vanhemmat oppilaat auttavat nuorempiaan joissain oppiaineissa tai samassa ryhmässä jaetaan osaamista.

Turvallisen opiskeluympäristön luomiseen tarvitaan käytäntöjä, joilla varmistetaan oppilaiden kuuleminen ja osallisuus ryhmäkohtaisten arkisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa sekä ryhmän hyvinvoinnin kehittämisessä. Kuulemisen ja osallisuuden tulee koskea kaikkia oppilaita.

Olisi hyvä, jos tukioppilasohjaaja olisi oppilashuoltoryhmän jäsen. Tukioppilasohjaaja on myös luonteva linkki tukioppilaiden kuulemiseen, mutta myös siihen, että tukioppilastoimintaa kehitetään koulussa vastaamaan yhteisöllisen oppilashuollon haasteeseen.

Helsingissä 15.10.2014

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Mirjam Kalland
pääsihteeri

Esa Iivonen
asiantuntijalakimies