Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia on edistettävä tavoitteellisesti
Lapsi- ja perhepolitiikkaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Laaditaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva kansallinen lapsistrategia ja seurataan sen toteutumista. Otetaan käyttöön järjestelmällinen lapsivaikutusten arviointi julkisen vallan päätöksenteossa.
Perhekeskusmalli koko maahan. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamista sekä yhteistyötä järjestöjen kanssa vahvistetaan. Perhekeskustoiminnan kehittämistä jatketaan ja perhekeskusmalli ulotetaan kaikkien lapsiperheiden saataville. Erityispalvelujen osaamista tuodaan peruspalvelujen käyttöön. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa vahvistetaan varhaista tukea ja intensiivistä avohoitoa ja palvelujen saatavuus varmistetaan.
Lapsi- ja perhelähtöinen perhevapaauudistus. Oikeus vanhempainvapaaseen ja -rahaan pidennetään siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kuukautta (ns. 6+6+6-malli). Säilytetään kotihoidon tuki, kuitenkin niin, että kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta luovutaan sisarkorotuksesta varhaiskasvatukseen osallistumisen edistämiseksi. Oikeus joustavaan hoitorahaan laajennetaan kaikkiin alle kouluikäisten lasten vanhempiin sekä perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan vanhempiin.
Lapsiperheiden riittävä ja joustava perusturva. Lapsilisän ostovoiman kehitys turvataan palauttamalla indeksisidonnaisuus. Lapsilisä säilytetään universaalina, kaikille lapsiperheille kuuluvana etuutena. Yksinhuoltajien toimeentuloa parannetaan nostamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja tekemällä elatustukeen tasokorotus. Sosiaaliturvauudistuksessa huolehditaan lapsiperheiden perusturvan – mukaan lukien asumisen tukemisen – riittävästä tasosta. Perusturvaa joustavoitetaan.
Varhaiskasvatuslain uudistamista jatketaan. Subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan ja henkilökunnan mitoituksessa palataan yksi kasvattaja seitsemää kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden -suhdelukuun. Lakiin kirjataan säännökset lapsen tarvitseman tuen järjestämisestä varhaiskasvatuksessa ja konsultoivista psykologipalveluista.
Turvallinen ja terveellinen koulu kaikille. Kiusaamisen ehkäisemistä vahvistetaan kaikilla kouluasteilla. Luodaan valtakunnallinen toimintamalli koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ratkaisemiseen ja osoitetaan erillisrahoitus korjaus- ja uudisrakentamiseen. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen lisätään opettajia. Toteutetaan toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien maksuttomuus. Vahvistetaan tehostetun ja erityisen tuen voimavaroja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Harrastustoimintaa tuodaan kouluihin osana kerhotoimintaa ja koulupäivän jälkeen.
Kansalaisyhteiskuntaa vahvistetaan. Laaditaan kansalaisyhteiskuntastrategia, johon kirjataan toimet kansalaistoiminnan edellytysten turvaamiseksi. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamiseen vahvistetaan osana strategiaa.
Lisätietoja
pääsihteeri Milla Kalliomaa, p. 040 838 6778, milla.kalliomaa(a)mll.fi
johtava asiantuntija Esa Iivonen, p. 050 411 1562, esa.iivonen(a)mll.fi
johtava asiantuntija Liisa Partio, p. 040 580 8984, liisa.partio(a)mll.fi