Lasten liikunnanharrastamisen kohonneiden kustannusten alentaminen

Mannerheimin Lastensuojeluliiton vastaukset kirjalliseen kuulemiseen
Opetus- ja kulttuuriministeriölle 9.6.2016

Yleisperiaatteena Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) toteaa, että lapsille ja nuorille tulisi turvata yhdenvertaiset liikuntaharrastusmahdollisuudet perheen taloudellisesta asemasta riippumatta.

MLL korostaa lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien aktiivista täytäntöönpanoa lasten hyvinvoinnin ja kehityksen edistämiseksi ja turvaamiseksi. Monen lapsen kohdalla liikuntaharrastusten kohonnut hintataso uhkaa lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutumista.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 27 artiklan mukana lapsella on oikeus hänen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Sopimuksen 31 artiklan mukaan lapsella on oikeus mm. vapaa-aikaan ja virkistystoimintaan.

Liikuntaharrastusten kallistuminen lisää lasten keskinäistä eriarvoisuutta. MLL korostaa, että lapsen oikeuksien 2 artiklan mukainen syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se myös edellyttää julkiselta vallalta aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta.

Liikunta on tärkeä osa lapsen kehitystä ja hyvinvointia. Lapsen oikeuksien sopimuksen 6 artiklan mukaan lapselle on taattava kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimäärisesti. Kehittyminen kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten. Kehittyminen tulee käsittää laajassa merkityksessä käsittäen lapsen fyysisen, henkisen, hengellisen, moraalisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen.

Lapsella on oikeus vaikuttaa omaan elämäänsä ja arkeensa, kuten liikuntaharrastamiseensa. Sopimuksen 12 artiklan mukaan lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukana lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen sekä lapsen kokonaisvaltainen kehitys. Lapsen edun ensisijaisuuden periaate edellyttää aktiivisia toimenpiteitä kaikilla julkisen hallinnon tasoilla.

• Perheet ovat kertoneet kausimaksujen noususta joukkuelajeissa, myös pienillä junioreilla.

• MLL ei ole tuottanut omia raportteja, mutta suosittelemme tutustumista Liikuntatieteellisen seuran Impulssin raporttiin Liikuntakynnyksen yli – ohjelmista ihmisen kohtaamiseen. (Rovio, Saaranen-Kauppinen & Pyykkönen 2014) Raportissa nähdään keskeisinä liikkumattomuuden syinä sosioekonomiset syyt sekä kulttuuriset esteet osallistua liikuntaan: tarvitaan eriytyneitä palveluja, sellaisia joihin lapsiperheiden on helppo osallistua arjen keskellä (ks. s. 8–9, 13–21).

MLL pitää tärkeänä, että liikunnan asemaa vahvistetaan kaikille kuuluvana peruspalveluna. Lapsena ja nuorena opitut terveelliset elämäntavat kantavat usein läpi elämän. Terveellinen elämä koostuu monesta eri asiasta kuten hyvästä ravinnosta, liikunnasta ja riittävästä unesta. Liikunnalla on monia terveysvaikutuksia fyysiseen hyvinvointiin ja mielialaan. Lisäksi se tarjoaa lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä, mahdollisuuksia saada uusia kavereita sekä saada myönteistä minäkuvaa vahvistavia onnistumisen kokemuksia. Hyvät liikuntatottumukset muodostuvat jo lapsuudessa.

Huolestuttavaa on, että esimerkiksi Kouluterveyskyselyn (2015) mukaan nuorista 22 % harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa ja muutenkin alle puolet kouluikäisistä liikkuu suositusten mukaisesti. Tähänkin saattaa olla sekä kulttuurisia että taloudellisia syitä.

Harrastusmaksut saattavat muodostua ylivoimaiseksi erityisesti pienituloisille lapsiperheille. Pienituloisissa kotitalouksissa oli 108 000 lasta vuonna 2014, mikä oli 10 % kaikista lapsista. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste (18,1 %) on huomattavasti korkeampi kuin kahden huoltajan perheillä (8,0 %) verrattuna. Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä. (Tilastokeskus, tulonjakotilasto). Lapsia (0-17-vuotiaita) toimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa oli yhteensä 100 669 lasta (9,4 % kaikista lapsista). (THL: Toimeentulotuki 2014), joten asia koskee huomattavaa osaa Suomessa asuvista lapsista.

Järjestöt mahdollistavat lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia, jotka eivät tähtää kilpailemiseen. Esimerkiksi MLL:n paikallisyhdistyksissä järjestetään vuosittain lähes 600 liikuntakerhoa, joista noin puolet lapsille ja puolet lapsille ja vanhemmille. MLL:n yhdistykset toteuttavat mm. matalan kynnyksen sählykerhoja, pienten lasten jumppa- ja tanssiryhmiä sekä erilaisia matalan kynnyksen liikunnallisia tapahtumia. Lisäksi MLL:n Varsinais-Suomen piiri on hakenut Ray:lta rahoitusta kokeiluhankkeelle, jossa tuetaan vähävaraisten perheiden liikuntaharrastuksia.

Keskeistä olisi vähentää liikuntaharrastuksen kuluja esimerkiksi niin, että

• Kuntien omista liikuntapaikkojen saatavuudesta huolehtiminen ja niiden maksujen pitäminen kohtuullisella tasolla lapsille ja nuorille.
• Kunnat tarjoaisivat seuroille ja yhdistyksille tiloja nykyistä edullisemmin, jotta liikuntaharrastuksen tuottaminen ei maksaisi seuroille ja yhdistyksille niin paljon eivätkä kulut siirtyisi perheiden harrastusmaksuihin.
• Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen pitäminen kohtuullisella tasolla. Sen varmistaminen, että asiakasmaksujen vapautuksia- ja alennuksia myönnetään perheen tilanteen mukaisesti.
• Koulujen kerhotoiminnassa toteutettaisiin kaikille avointa liikuntaa, joka ei tähtää kilpailemiseen vaan terveyden edistämiseen (esim. sählykerhot, jalkapallo, maksuttomat tanssitunnit).
• Koulujen kerhotoiminnassa voitaisiin tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa (esim. liikunnanopettajaopiskelijat, fysioterapeuttiopiskelijat jne. pitämään liikuntakerhoja oppilaille.)
• Lisäksi olisi hyvä kehittää edullista tai maksutonta koko perheen perheliikuntaa mm. järjestöissä ja urheiluseuroissa. Koko perheen liikuntaharrastuksia tukevat esimerkiksi ratkaisut, joissa vanhempi saa edullisen kuntosalimahdollisuuden samaan aikaan kun tuo lapsensa uimakouluun tai jalkapallotreeneihin.
• Täydentävän toimeentulotuen nykyistä parempi hyödyntäminen lasten liikuntaharrastusten tukemisessa.

Helsingissä 9.6.2016

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Milla Kalliomaa

pääsihteeri

Jenni Helenius

asiantuntija