Lapsilisästä ei pidä enää leikata
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälakia niin, että lapsilisän indeksisidonnaisuus lakkautettaisiin vuoden 2016 alusta lukien. Esitys perustuu pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan.
Lapsilisä sidottiin indeksiin vasta vuonna 2011. Lapsilisään tehtiin indeksikorotukset 1.3.2011 ja 1.1.2012. Ennen indeksisidonnaisuutta lapsilisän ostovoima oli alentunut merkittävästi inflaation seurauksena. Lapsilisän indeksisidonnaisuuden toteuttamista seuraavana vuonna (2012) tehdyssä valtiontalouden kehyspäätöksessä 2013-2016 päätettiin kuitenkin luopua lapsilisän indeksitarkistuksista vuosiksi 2013-2015. Tämän lisäksi vuoden 2015 alusta lapsilisän määriä leikattiin 8,1 prosentilla.
Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan laaditussa hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan lakkautettavaksi lapsilisän indeksisidonnaisuus kokonaan.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ei pidä lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamista perusteltuna. Lasta kohden maksettavan keskimääräisen lapsilisän reaaliarvo on tällä hetkellä 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994. Lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen heikentäisi edelleen lapsilisän ostovoimaa. Hallituksen esitysluonnoksessa arvioidaan, että indeksisidonnaisuuden lakkauttamisen seurauksena lapsilisät olisivat 4,1 prosenttia pienemmät vuonna 2019 verrattuna siihen, että indeksitarkistukset tehtäisiin.
Lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamisen lisäksi hallitus suunnittelee monia muitakin perheiden tukeen kohdistuvia heikennyksiä. Näitä ovat mm. varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen, leikkaukset varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, päivähoitomaksujen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen huomattavat korotukset sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan palvelujen heikentäminen. Hallitusohjelman mukaan lapsi- ja perhepolitiikkaa johdetaan hallinnonalat ylittäen ja otetaan käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin. Nyt on tärkeää tarkastella lasten ja perheiden tukea kokonaisuutena ja arvioida leikkausten yhteisvaikutukset lapsiin ja perheisiin.
Lapsilisän ja muiden tulonsiirtojen merkitys tulonmuodostuksessa on pienituloisissa perheissä selvästi keskimääräistä suurempi. Lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamisen vaikutukset olisivat siten suurimmat pienituloisissa perheissä. Lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamisen vaikutukset olisivat keskimääräistä suuremmat myös monilapsisissa perheissä, yksinhuoltajaperheissä ja pienten lasten perheissä, joiden pienituloisuusaste on keksimääräistä korkeampi ja lapsilisän ja muiden tulonsiirtojen osuus tuloista suurempi.
Lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen lisäisi toimeentulotukea saavien perheiden määrää ja toimeentulotukimenoja. Toimeentulotukea saavien perheiden osalta pienempi lapsilisä korvautuisi toimeentulotuella. Tämä lisäisi perheiden riippuvuutta viimesijaisesta sosiaaliturvasta. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on tänä vuonna huomauttanut Suomea riittämättömästä perusturvan tasosta. Perusturvan edelleen alentuessa toimeentulotukea saavien perheiden määrä kasvaa.
Suurempi riippuvuus toimeentulotuesta kasvattaa työllistymiskynnystä, koska toimeentulotuki leikkautuu pois lisätulojen myötä pientä suojaosaa lukuun ottamatta. Toimeentulotukeen liittyy myös alikäyttöä, joten lapsilisän ostovoiman leikkaaminen kohdistuu täysimääräisesti niihin toimeentulotukeen oikeutettuihin perheisiin, jotka eivät sitä hae.
Tämän vuoden alussa tehdyn lapsilisän leikkauksen kompensaationa toteutettu lapsivähennys ei koske kaikkein pienituloisimpia lapsiperheitä, koska heillä ei ole riittävästi tai ei lainkaan verotettavia tuloja, josta voisi saada verovähennyksen.
Kuten esitysluonnoksessa todetaan, lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen kasvattaa lapsiperheiden pienituloisuusastetta. Lapsiperheiden pienituloisuusaste on muutenkin kasvussa. Uusimman, vuotta 2013 koskevan, tulonjakotilaston mukaan pienituloisiin kotitalouksiin kuului 10,9 prosenttia lapsista, kun vuonna 2012 osuus oli 9,4 prosenttia.
Lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen heikentää perustuslain 19 §:n 3 momentissa turvattua lapsiperheiden tukea. Lainkohdan mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Lapsilisän reaaliarvon alentaminen heikentää lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutumista. Näitä ovat muun muassa valtion velvollisuus tukea vanhempia (18 artiklan 2 kappale), lapsen oikeus sosiaaliturvaan (26 artikla) ja lapsen oikeus riittävään elintasoon (27 artikla). YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiä tukea vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon (Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat päätelmät 2011, kohdat 49-50).
Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä läpileikkaavaa periaatetta ovat myös tärkeitä esityksen arvioinnissa. Periaatteet ovat syrjimättömyys (2 artikla), lapsen edun ensisijaisuus (3 artiklan 1 kappale), oikeus kehitykseen (6 artikla) ja lapsen näkemysten kunnioittaminen (12 artikla).
Lapsilisän merkitys tulonmuodostuksessa on suurin pienituloisille perheille sekä monilapsisille perheille, yksinhuoltajaperheille ja pienten lasten perheille. Indeksisidonnaisuuden lakkauttaminen heikentää eniten sellaisten perheiden asemaa, joiden köyhyysriski on jo muutekin korkeampi. Heikennystä tulee siten tarkastella lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan syrjintäkieltosäännöksen valossa.
Lapsiperheen riittävä toimeentulo on olennainen tekijä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Lapsiperheiden toimeentuloetuuksien kehityksen tarkastelussa tulee siten ottaa huomioon lapsen oikeuksien sopimuksen 6 artiklassa turvattu lapsen oikeus kehitykseen. Perheen riittävä toimeentulo on tärkeä tekijä myös lapsen mahdollisuudelle osallistua tavanomaiseen elämään ja sen valintoihin. Perheen varattomuus heikentää lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklassa turvattua lapsen näkemysten huomioon ottamista.
Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti ”kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.” Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet muodostavat lähtökohdan lapsen edun määrittelylle.
Lapsen edulla on korkeampi prioriteetti kuin muilla asiassa huomioitavilla seikoilla. Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun määrittelyyn. Lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamisesta tulee tehdä riittävä lapsivaikutusten arviointi, jossa huomioidaan myös muut lasten ja perheiden tukeen tehdyt ja suunnitellut heikennykset.
Lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamisen lisäksi hallitus suunnittelee tehtäväksi monia muitakin lasten ja perheiden tukea heikentäviä toimia. Näitä ovat esimerkiksi päivähoitomaksujen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintamaksujen huomattava korottaminen, varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen kasvattaminen varhaiskasvatuksessa, leikkaukset lasten ja nuorten koulutuksen rahoitukseen sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintojen järjestämisen tekeminen kunnille vapaaehtoiseksi.
Hallituksen esitysluonnoksessa puhutaan sivulla 8 ”lapsiperheiden asemaa vahvistavista toimista”. Esitysluonnoksessa ei näitä toimia määritellä. Hallitusohjelman tekstiosa sisältää lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelman, jossa on myönteisiä kirjauksia lapsiperheiden kannalta. Hallitusohjelman liiteosaan sisältyy kuitenkin huomattavia lasten ja perheiden palvelujen leikkauksia, jotka ovat ristiriidassa hallitusohjelman tekstiosan kanssa. Näin ollen ei ole perusteltua puhua lapsiperheiden aseman vahvistamisesta.
Lapsilisän reaaliarvo on tällä hetkellä 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994. Myös kotihoidon tuen reaaliarvo on huomattavasti alempi kuin 20 vuotta sitten. Kuntien valtionosuuksia, joilla kunnat rahoittavat lasten ja perheiden palveluja ja tukea, leikattiin huomattavasti edellisellä hallituskaudella. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat tällä hallituskaudella. Tämä heikentää perustuslaissa ja lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattua perheiden ja vanhempien tukea.
MLL esittää, että hallitus tekee lasten ja perheiden sosiaaliturvan, palvelujen ja tuen heikennyksistä lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin. Hallitus on luvannut ohjelmassaan johtaa lapsi- ja perhepolitiikkaa hallinnonalat ylittäen ja ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin. Tämä tulee tehdä kokonaisvaltaisesti niin, että arvioinnissa otetaan huomioon kaikkien suunniteltujen heikennysten vaikutukset. Vaikutuksia tulee arvioida erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja perheiden kannalta. Suunniteltujen heikennysten vaikutukset lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuihin oikeuksien ja perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksien toteutumiseen tulee arvioida.
Taloudellisesti haastavana aikana on erityistä huomiota kiinnitettävä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaisesti edun ensisijaisuuden periaatetta tulee johdonmukaisesti soveltaa päätöksenteossa.
Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä (TSS-oikeudet) oikeuksia koskevilla perus- ja ihmisoikeussäännöksillä on useita oikeusvaikutuksia, joista yksi on heikennyskieltovaikutus. Tällä tarkoitetaan sitä, että perus- tai ihmisoikeussäännös kieltää heikentämästä oikeuden toteutumisessa saavutettua tasoa.
Julkisen talouden rahoitusvaikeudet voivat olla johon rajaan asti peruste poiketa heikennyskiellosta, mutta tällöin tulee muistaa, että perus- tai ihmisoikeussäännös on velvoittava prioriteettilinjaus, ja julkisen talouden sopeutustoimet tulee tehdä ensisijaisesti muilla tavoin kuin heikentämällä perus- tai ihmisoikeussäännösten suojaamien oikeuksien toteutumista. Tämän vuoksi on tärkeä arvioida suunniteltujen leikkausten vaikutukset sekä selvittää muut vaihtoehdot sopeuttaa julkista taloutta.
Lasten ja perheiden tuen heikennysten vaikutuksia taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin tai yhdenvertaisuuteen ei ole pohdittu ennen kuin niistä on hallitusohjelmassa päätetty. Viimeistään nyt, ennen leikkausten toimeenpanoa on tehtävä perusteellinen lapsi- ja perhevaikutusten arviointi, jossa arvioidaan leikkausten vaikutukset erilaisessa tilanteessa oleviin perheisiin ja vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.
Esa Iivonen
johtava asiantuntija
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry