Lapsilisän ja kotihoidon tuen leikkauksista luovuttava

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ja Väestöliitto vaativat, että minihallitusneuvotteluissa lapsilisän ja kotihoidon tuen leikkauksista luovutaan. Järjestöt peräävät pitkäjänteistä ja johdonmukaista perhepolitiikkaa, joka tukee perheen perustamista, lasten kasvatusta ja perheiden hyvinvointia.

MLL ja Väestöliitto esittävät, että kehysriihessä linjatusta lapsilisän leikkaamisesta luovutaan. Lapsilisän leikkaamisen sijaan alkoholin ja tupakan verotusta voidaan nostaa.

Suomessa lapsilisän taso on jo nyt useaa muuta maata, kuten Ruotsia ja Saksaa, alemmalla tasolla. Suomessa lapsilisän reaaliarvo on laskenut vuodesta 1994 ensimmäisen lapsen osalta noin 20 %, toisen lapsen osalta noin 30 % ja kolmannen lapsen osalta noin 30 %.

MLL ja Väestöliitto esittävät, että kotihoidon tukiajan puolittamisesta vanhempien kesken luovutaan.

Kotihoidon tukiajan puolittaminen vanhempien kesken on käytännössä leikkaus, koska se kaventaa merkittävästi perheiden mahdollisuutta valita lapsen yksilölliseen tarpeeseen parhaiten sopiva hoitojärjestely. Kotihoidon tuki on ollut tähän saakka joustava järjestelmä. Kotihoidon tukiajan puolittaminen vanhempien kesken vie merkittävässä määrin tätä joustavuutta pois, mikä on perheiden kannalta ongelmallista. Lasten hoitoa koskevien lakien tärkeimpinä lähtökohtina tulisi olla lasten hyvinvoinnin edistäminen. Lasten hyvinvoinnin näkökulma puuttuu tällä hetkellä pienten lasten kotihoidontuesta annetun lakiesityksen perusteluista ja lakimuutoksen tavoitteenasettelusta kokonaan.

Lakimuutoksen tavoitteena on edistää äitien paluuta työmarkkinoilla ja isien mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon. MLL ja Väestöliitto katsovat, että vanhempien työssäkäyntiä tuettaisiin paremmin, jos heillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet yhdistää työ ja lasten hoito. Näitä ovat esimerkiksi joustavan hoitorahan laajentaminen koskemaan myös pienten koululaisten perheitä ja työelämän hyvien käytäntöjen edistäminen työn ja perheen yhteensovittamiseksi. On myös muistettava, että suuri enemmistö äideistä palaa Suomessa kokopäivätyöhön hoitovapaan jälkeen. Äitien panos työmarkkinoilla on siten jo nyt huomattavan korkea.

MLL ja Väestöliitto toivovat, että hallitus arvioi ja julkistaa lapsiperheitä koskevien rakennepakettiin liittyvien esitystensä vaikutukset lapsiin.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan lapsivaikutusten arviointia lisätään kaikessa päätöksenteossa. Tämä ei ole toteutunut. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen viime marraskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia tunnistettiin vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa hallituksen esityksiä, mikä on sama määrä kuin vuonna 2009. Lapsivaikutusten arvioinnin tavoitteena on edistää lapsen edun ensisijaisuutta sekä päätöksenteon avoimuutta.

Väestöliitto:

• Maria Kaisa Aula, puheenjohtaja, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)luukku.com
• Helena Hiila- O´Brien, toimitusjohtaja, p. 050 5166287

Mannerheimin Lastensuojeluliitto:

• Mirjam Kalland, pääsihteeri, p. 050 598 8133
• Esa Iivonen, asiantuntijalakimies, p. 050 411 1562