Lapsi- ja perhejärjestöt: Hallitusohjelman lapsiin kohdistuvat leikkaukset tulevat kalliiksi

Hyviä asioita hallitusohjelmassa ovat lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen, matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen, lapsi- ja perhepolitiikan kokonaisvaltaisen johtamisen parantaminen ja lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin käyttöönottaminen.

Lapsi- ja perhejärjestöt pitävät erityisen vakavina varhaiskasvatukseen kohdistettavia leikkauksia. Edellisellä hallituskaudella toteutettiin varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamisen ensimmäinen vaihe. Uuden hallituksen odotettiin vievän uudistuksen loppuun ja turvaavan varhaiskasvatuksen laadun, mutta hallitusohjelmassa varhaiskasvatuksen kehittäminen on unohdettu kokonaan.

Laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten hyvinvointia. Sen lisäksi, että se tukee kouluvalmiuksia ja elinikäistä oppimista, se on erityisen vaikuttava keino ehkäistä syrjäytymistä ja ylisukupolvista huono-osaisuutta. Varhaiskasvatus tasaa lasten lähtökohdista johtuvia eroja ja luo mahdollisuuksien tasa-arvoa. Valtiovarainministeriölle vuonna 2013 laatimassaan selvityksessä (Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?) professorit Jorma Sipilä ja Eva Österbacka korostivat, että kansainvälisissä tutkimuksissa varhaiskasvatus on todettu tuloksellisimmaksi ja kustannustehokkaimmaksi keinoksi lasten hyvinvoinnin ja kehityksen varmistamiseksi. Varhaiskasvatuksen laatuun kannattaa investoida.

Hallitus aikoo vähentää ammattikasvattajien määrää päivähoidossa, kasvattaa päivähoidon ryhmäkokoja ja rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Yli 3-vuotiaiden ryhmässä saisi jatkossa olla 21 lapsen sijasta 24 lasta. Jos ryhmässä on osa-aikaisia lapsia, ryhmäkoko voisi olla vielä tätä paljon suurempikin. Suuressa lapsiryhmässä on vaikea toteuttaa monipuolista toimintaa ja ottaa huomioon erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Esiopetuksessa olevat lapset ovat erityinen väliinputoajaryhmä. Hallituksen suunnitelmissa on korvata esiopetusta täydentävä päivähoito edullisemmalla kerhotoiminnalla, josta ei säädettäisi millään tavalla. Näitä muutoksia lapsi- ja perhejärjestöt eivät voi hyväksyä.

Päivähoito-oikeuden rajaaminen jättää kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta hyötyviä ja sitä tarvitsevia lapsia sen ulkopuolelle, mikä lisää lasten eriarvoisuutta. Päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää sääntelyä, byrokratiaa ja kuntien hallinnollisia kustannuksia, vaikka hallituksen tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja karsia sääntelyä. Päivähoito-oikeuden rajaaminen voi kasvattaa lastensuojelupalvelujen tarvetta. Lapsi- ja perhejärjestöt pitävät arveluttavana sitä, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen sidotaan hänen vanhempiensa työmarkkina-asemaan. Jos tavoitteena on tukea pienten lasten vanhempien työllistymistä, varhaiskasvatuspalveluiden tulisi olla joustavia ja perhelähtöisiä.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan suuria leikkauksia, jotka vaikuttavat koulutuksen sisältöön ja laatuun. Opetuksen määrää joudutaan edelleen supistamaan. Myös mahdollisuudet tukea heikosti motivoituneita opiskelijoita heikkenee, mikä lisää koulutuksen keskeyttämisriskiä. Leikkausten seurauksena koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus uhkaa kasvaa. Pelkän peruskoulun varassa olevien työttömyysaste on selvästi suurempi ja työura lyhempi, kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla. Tällä hetkellä joka viidenneltä 20-24-vuotiaalta nuorelta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto.

Myös perusopetuksen rahoitusta leikataan hallitusohjelmassa. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen myönnetystä rahoituksesta luovutaan kokonaan, vaikka se on onnistunut tavoitteessaan. Perusopetuksen laaturahoitusta vähennetään, mikä uhkaa muun muassa koulun kerhotoimintaa.

Perheen köyhyys vaikuttaa kielteisesti lasten hyvinvointiin ja se on yksi merkittävistä lasten ja nuorten psyykkisen sairastamisen riskitekijöistä. Hallitusohjelmassa työttömyysturvaa ja vanhempainpäivärahoja leikataan ja sosiaaliturvaetuuksien indeksisidonnaisuuksia jäädytetään. Päivähoitomaksuihin ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittäviin maksuihin suunnitellaan korotuksia.

Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan kokonaan ja opintotukea leikataan. Lisäksi hallitusohjelman ehdollisiin lisätoimiin sisältyy 120 miljoonan euron leikkaus lapsilisiin, mikä toteutetaan, jos ns. yhteiskuntasopimusta ei synny. Lapsilisän indeksi jäädytettiin jo viime eduskuntakaudella, minkä lisäksi lapsilisän tasoa leikattiin 8 %:lla. Lapsilisän reaalitaso oli jo ennen näitä leikkauksia merkittävästi matalampi kuin 20 vuotta sitten. Kaikki nämä leikkaukset vaikuttavat suhteellisesti eniten vähävaraisten perheiden toimeentuloon.

Lapsi- ja perhejärjestöt pitävät erinomaisena, että hallitusohjelmassa luvataan ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Tämä on ollut järjestöjen pitkäaikainen tavoite ja keskeinen vaatimus eduskuntavaalien alla. Näin Suomi seuraisi Ruotsin tapaa ja YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksia.

Vaikutusten arviointi olisi kuitenkin pitänyt tehdä jo hallitusohjelman valmisteluvaiheessa. Leikkausten lapsi- ja perhevaikutukset on välttämätöntä arvioida nyt, ennen niiden toimeenpanoa. Näin leikkausten vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin ja myös lieventää niitä erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten ja perheiden kannalta. Lapsia, nuoria ja perheitä sekä heitä edustavia tahoja tulee kuulla vaikutusten arviointia tehtäessä.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma sisältää hyviä tavoitteita ja sen lähtökohtana on kokonaisvaltainen koordinointi ja perheiden monimuotoisuus ja lapsen edun edistäminen. Toivottavasti palvelujen kehittäminen onnistutaan toteuttamaan lapsi- ja perhelähtöisesti, kuten hallitusohjelmassa luvataan. Tässä sote-uudistuksen toteuttaminen on tärkeässä roolissa. Lasten ja perheiden tukea voidaan vahvistaa järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä kehittämällä. Yhteistyössä tulee hyödyntää järjestöjen osaamista vapaaehtois- ja vertaistuen, matalan kynnyksen tuen ja erityispalvelujen tuottajina.

Matalan kynnyksen palvelujen ja varhaisen tuen vahvistaminen tuo säästöä lastensuojeluun ja muihin korjaaviin palveluihin. Myönteistä on, että hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa kiusaamisen ehkäisemistä, parantaa lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuutta, vahvistaa eropalveluja ja uudistaa huolto- ja tapaamisoikeuslainsäädäntöä.

Ensi- ja turvakotien liitto
Pääsihteeri Riitta Särkelä
puh. 050 63 663
riitta.sarkela@ensijaturvakotienliitto.fi

Lastensuojelun Keskusliitto
Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen
puh. 040 838 4027
hanna.heinonen@lastensuojelunkeskusliitto.fi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Vt. pääsihteeri Milla Kalliomaa
puh. 040 838 6778
milla.kalliomaa@mll.fi

Pelastakaa Lapset
Pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta
puh. 050 462 1148
hanna.markkula-kivisilta@pelastakaalapset.fi

Suomen Vanhempainliitto
Toiminnanjohtaja Ulla Siimes
puh. 040 553 0981
ulla.siimes@vanhempainliitto.fi

Väestöliitto
Toimitusjohtaja Eija Koivuranta
puh. 050 574 1775
eija.koivuranta@vaestoliitto.fi