Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnan maksukorotukset kohtuuttomia

Hallitusohjelman yhteydessä päätettiin lukuisista lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvista leikkauksista ja maksukorotuksista. Näistä yksi on koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksujen korottamista 100 prosentilla. 570 tunnin osalta enimmäismaksu korotettaisiin nykyisestä 60 eurosta 120 euroon ja 760 tunnin osalta enimmäismaksu korotettaisiin 80 eurosta 160 euroon. Jos toimintaa tarjotaan enemmän kuin 760 tuntia lukuvuodessa, maksusta ei edelleenkään säädettäisi, vaan kunta voisi päättää siitä vapaasti.

Kuntien päättämät maksut ovat yleensä enimmäismaksun suuruisia tai lähellä sitä. Enimmäismaksujen korotuksen toteuttaminen tarkoittaisi myös käytännössä sitä, että kunnat nostaisivat asiakasmaksuja todella huomattavasti.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) pitää 100 prosentin kertakorotusta kohtuuttomana ja perusteettomana. Kohtuullinen korotus perustuisi hintakehitykseen, esimerkiksi elinkustannusindeksiin. Elinkustannusindeksin muutoksen mukainen maksukorotus olisi vain 21 prosenttia. Tällöin kolmen päivittäisen tunnin osalta korotettu maksu olisi 73 euroa kuukaudessa ja neljän päivittäisen tunnin osalta 97 euroa kuukaudessa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarvetta Suomessa korostavat pienten koululaisten lyhyet koulupäivät, vanhempien korkea työssäkäyntiaste ja se, että vanhemmat tekevät valtaosin kokopäivätyötä.

Toiminnalla on suuri merkitys pienten koululaisten vanhempien työn ja perheen yhteensovittamiselle.

Syyslukukaudella 2014 aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettiin 295 Manner-Suomen kunnassa. Neljässä kunnassa toimintaa ei järjestetty. Toimintaan osallistui yhteensä 52 765 lasta, joista 1. vuosiluokan oppilaita oli 32 745, 2. vuosiluokan 17 765 ja 3.-9.-vuosiluokkien erityisen tuen piirissä olevia lapsia 2186. 1. vuosiluokan oppilaista 54,6 %, 2. vuosiluokan oppilaista 29,4 % ja erityisen tuen oppilaista 6,8 % osallistui toimintaan syyslukukaudella 2014..

Maksujen korottaminen esitetyllä tavalla johtaisi siihen, että aamu- ja iltapäivätoimintaa tarvitsevia lapsia jää toiminnan ulkopuolelle. Hyvin monet vanhemmat pitäisivät maksuja liian korkeina ja jättävät hakematta aamu- ja/tai iltapäivätoimintapaikkaa lapselleen. On todennäköistä, että toimintaan osallistuvien lasten osuus pienenisi merkittävästi. Ehdotetun korotuksen jälkeen asiakasmaksujen osuus aamu- ja iltapäivätoiminnan kokonaiskustannuksista olisi erittäin korkea.

Jos asiakasmaksuja korotetaan esitetyllä tavalla, kuntien maksuosuuden pienenemisen lisäksi vaarana on, että valtio vetäytyy toiminnan rahoittamisesta. Tämä johtaisi aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen vähenemiseen kunnissa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan supistuminen kasvattaisi myös työttömyyttä.

Ehdotettu säännös maksualennuksista ja –vapautuksista ei turvaa lasten osallistumismahdollisuuksia

Perusopetuslain voimassa olevan säännöksen mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan ”maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä.” Koska laki ei edellytä maksujen alentamista tai maksuista vapauttamista, käytännöt vaihtelevat kunnittain. Opetushallituksen kyselyn perusteella 21 prosentissa kunnissa ei myönnetä maksuista alennuksia tai vapautuksia.

Suhteellisesti maksut rasittavat eniten pienituloisia perheitä, koska maksuissa ei ole tuloperusteisia maksuluokkia ja maksuvapautusta tai -alennusta pitää erikseen hakea. Kuntien käytännöt tiedottaa maksualennus- tai vapautusmahdollisuudesta vaihtelevat eikä kaikilla vanhemmilla ole niistä tietoa.

Mksualennus- tai vapautusmahdollisuus tunnetaan nykyisin hyvin huonosti. Opetushallituksen kyselyn mukaan vain 24 prosenttia huoltajista tunsi maksuvapautus- tai alennusmahdollisuuden vuonna 2014. Koska vanhemmilla ei ole tietoa maksujen alentamis- ja vapautusmahdollisuudesta, monet perheet jättävät lapsensa ilmoittamatta toimintaan tai ottavat lapsensa pois toiminnasta maksujen vuoksi. Tiedostusta alennus- ja vapautusmahdollisuudesta on parannettava.

MLL pitää tärkeänä, että maksujen suuruus ei ole esteenä aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistumiselle. Tämän varmistamiseksi ensinnäkin maksujen yleinen taso on pidettävä kohtuullisena. Nyt esitetyt maksukorotukset ovat jo keskituloistenkin perheiden kannalta huomattavia. Toiseksi pienituloisten perheiden lasten osallistumisen varmistamiseksi aamu- ja iltapäivätoimintaan nykyistä asiakasmaksujen vapautus- ja alennusjärjestelmää on kehitettävä.

MLL kannattaa ja pitää tärkeänä, että maksujen alentamisesta tai vapauttamisesta annetaan velvoittava säännös. Hallituksen esitysksessä ehdotettu säännös ei kuitenkaan ole riittävä takaamaan sitä, että aamu- ja iltapäivätoimintaa tarvitsevat lapset voivat osallistua yhdenvertaisella tavalla toimintaan.

Maksujen alennus- ja vapautusperusteita ei ole selkeällä tavalla määritelty. Käytännöt kunnissa olisivat edelleen hyvin vaihtelevia. Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi tarvittaisiin selkeästi määritellyt kriteerit ja menettely maksun alentamiseen ja vapauttamiseen. Vanhemmilla on myös korkea kynnys hakea maksualennusta tai –vapautusta.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Päätettäessä aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevasta lainsäädännöstä lapsen edun tulee olla ensisijainen harkintaperuste. Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun selvittämiseen.

Aamu- ja iltapäivätoiminnalla toteutetaan useita lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuja oikeuksia. Toiminnalla toteutetaan lapsen oikeuksien sopimuksessa (31 artikla) turvattua oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan ja kulttuuriin. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä (6 artikla), lapsen koulunkäyntiä ja oppimista (28-29 artiklat) sekä tuetaan vanhempia kasvatustehtävässään (18 artikla). Toiminnalla edistetään osallisuutta (12 artikla), lasten yhdenvertaisuutta (2 artikla) ja lapsen etua (3 artikla) eli lapsen oikeuksien kokonaisvaltaista huomioon ottamista.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa valvova lapsen oikeuksien komitea totesi Suomea koskevissa päätelmissään pitävänsä myönteisenä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Merkille pantavaa on, että komitea esitti samalla huolensa siitä, ettei kuntia velvoiteta järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaa, mikä vaikeuttaa vanhempien työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista (YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat päätelmät 2011, CRC/C/FIN/CO/4, kappale 55).

Hallitus on ohjelmassaan korostanut lapsi- ja perhevaikutusten arviointia. MLL korostaa, että vaikutusten arvioinnin tekemisen lisäksi arvioinnin tulokset otetaan huomioon valmistelusta. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, että maksujen merkittävän korottamisen seurauksena sosiaalisesti ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien lasten mahdollisuus osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan heikentyy. Maksujen korottamisen seurauksena toimintaan osallistumisen vähenee. Toimintaan osallistuminen vaarantuu erityisesti pienituloisissa, monilapsisissa ja yksinhuoltajaperheissä.

Hallitus on aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotusten lisäksi samanaikaisesti tekemässä monia muitakin heikennyksiä lasten palveluihin ja perheiden tukeen. Yhdessä nämä heikentävät perustuslain 19 §:n 3 momentissa säädettyä julkisen vallan velvoitetta tukea perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan velvoitteena on turvata jokaisen oikeus kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Esitetyt aamu- ja iltapäivätoiminnan maksukorotukset yhdessä hallituksen kaavailemien muiden lasten vapaa-ajantoimintojen heikennysten kanssa heikentävät tämän oikeuden toteutumista.

Koska esityksellä on vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, MLL pitää tärkeänä, että esityksestä hankitaan perustuslakivaliokunnan lausunto.

Helsingissä 18.11.2015
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Milla Kalliomaa
vt. pääsihteeri

Esa Iivonen
johtava asiantuntija