Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa - Mannerheimin Lastensuojeluliiton suositukset hallitusohjelmaan 14.4.2023

Sisältö

• Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on julkisen talouden kestävyyden edellytys.
• Kansallisen lapsistrategian toimeenpano varmistetaan.
• Perheiden tukea vahvistetaan koko lapsuuden kattavalla lapsiperheneuvolalla.
• Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyden tukea vahvistetaan.
• Turvataan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset.
• Oppimisen ja hyvinvoinnin tukea varhaiskasvatuksessa ja koulussa vahvistetaan.
• Edistetään työn ja perheen yhteensovittamista.
• Parannetaan ja uudistetaan lapsilisäjärjestelmää.
• Turvataan kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuus harrastamiseen.
• Lapsia ja nuoria suojellaan kaikenlaiselta väkivallalta.
• Perus- ja ihmisoikeuksia toteutetaan aktiivisesti.
• Huolehditaan, että lapsivaikutusten arviointi on järjestelmällistä.
• Lapsia ja nuoria kuullaan ja heiltä kerättyä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa.
• Torjutaan syrjintää ja eriarvoisuutta.
• Ehdotettujen toimien rahoitus

Hallitusohjelman valmistelussa on tärkeä muistaa, että hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Investoiminen lapsiin ja nuoriin luo pohjaa muun muassa korkealle työllisyysasteelle, julkisen talouden kestävyydelle sekä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiselle.

Haasteellisessa taloustilanteessa ja julkisen talouden sopeutuspaineissa uhkana on, että toteutetaan lasten ja nuorten hyvinvointia heikentäviä päätöksiä: leikkauksia lapsille, nuorille ja perheille tärkeisiin palveluihin tai lapsiperheiden sosiaaliturvaan. Leikkauksia perustellaan usein pakolla ja säästöillä, mutta leikkaukset lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksiin näkyvät kasvavina korjaavien palvelujen ja sosiaaliturvan kustannuksina, ulkopuolisuutena ja syrjäytymisenä. Tänään toteutettu yhden euron säästö voikin olla huomisen 10 tai 50 euron kustannus.

Lasten ja nuorten palvelut ovat ohentuneet samaan aikaan kun niiden tarve on kasvanut. Riittävän tuen puute varhaiskasvatuksessa, koulussa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia ja lisää eriarvoisuutta. Oppimistulokset ja opiskeluhuollon palvelujen saatavuus ovat heikentyneet ja lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat lisääntyneet. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat Suomessa merkittävät. Lisäksi on syytä muistaa, että koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja pärjäämisen haasteita. Terveydenhuollon henkilöstöpula ja kriisiytyminen uhkaavat lasten ja nuorten terveyttä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut olivat puutteelliset jo ennen korona-aikaa. Myös varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelussa kärsitään henkilöstöpulasta ja henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta.

Syntyvyys on romahtanut Suomessa yhden vuosikymmenen aikana. Vielä vuonna 2010 syntyi noin 61 000 lasta. Viime vuonna syntyi enää vain 45 000 lasta. Syntyvyys ja syntyneiden määrä ovat kuluvana vuonna jatkaneet laskuaan. Kehityksen jatkuessa samanlaisena jo vuonna 2024 tai 2025 syntyy alle 40 000 lasta. Syntyvyyden dramaattisella laskulla on huomattavat vaikutukset tulevaan huoltosuhteeseen, työvoiman saatavuuteen ja julkisen talouden kestävyyteen. Ilman merkittävää syntyvyyden kasvua ja työperäisen maahanmuuton kasvua esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei saada tulevaisuudessa riittävästi henkilöstöä, kun siitä on jo nyt huomattava pula. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen käy vaikeaksi, jollei perheellistymistä ja ihmisten lapsitoiveiden toteutumista kyetä tukemaan nykyistä paremmin.

Syntyvyyden laskuun vaikuttaa monia eri tekijöitä. Moniin niistä voidaan vaikuttaa hyvällä yhteiskuntapolitiikalla. Näitä tekijöitä ovat muun muassa koulutukseen investoiminen, perheiden toimeentulon tukeminen, paremmat mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen, hyvät varhaiskasvatuspalvelut sekä vanhempien tukeminen palveluissa, kuten neuvolapalveluissa. Suomeen tulee laatia väestöpoliittinen ohjelma perheellistymisen ja ihmisten lapsitoiveiden toteutumisen tukemiseksi yhteiskuntapolitiikan keinoin.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Hallitusohjelman valmistelussa lapsivaikutukset arvioidaan ja otetaan huomioon. Hallitusohjelman valmistelu on tiivis prosessi, jonka yhteydessä kaikista tarvittavista asioista ei ole mahdollista toteuttaa kattavaa lapsivaikutusten arviointia. Niistä asioista, joissa kattavaa arviointia ei ole mahdollista toteuttaa, hallitusohjelman kirjaukset tehdään niin, että ne antavat tilaa myöhemmin tehtäville kattavammille lapsivaikutusten arvioinneille ja niiden tulosten huomioon ottamiselle päätöksenteossa. Hallitusohjelman valmistelun lapsivaikutusten arviointia tukee se, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta ja sen kipukohdista on runsaasti tietoa. Tätä tietoa tulee hyödyntää päätöksenteossa (ks. lapsivaikutusten arvioinnista myös kohta 12).
• Hallitusohjelmassa on toteutettava terveyttä ja hyvinvointia edistäviä sekä sosioekonomisia terveyseroja kaventavia toimia sekä pidättäydyttävä terveyttä ja hyvinvointia heikentävien päätösten tekemisestä, jottei aiheuteta julkisten menojen kasvua. myös THL:n ja Kelan Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi https://www.julkari.fi/handle/10024/146429
• Laaditaan väestöpoliittinen ohjelma perheellistymisen ja ihmisten lapsitoiveiden toteutumisen tukemiseksi.

Parlamentaarisessa komiteassa valmisteltu ja lapsen oikeuksiin perustuva Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021 (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-777-5). Strategia ylittää hallituskaudet ja kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet strategiaan ja sen toimeenpanoon. Lapsistrategian ensimmäinen toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvostossa lokakuussa 2021 (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-868-0). Tulevan hallituksen on jatkettava kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Maaliskuussa 2023 julkaistu kansallisen lapsistrategian seurantakertomus (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-515-3) tarjoaa hyvät eväät strategian toimeenpanon jatkolle ja tulevan toimeenpanonsuunnitelman valmistelulle.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Laaditaan kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma, jossa huomioidaan lapsistrategian seurantakertomuksessa esitetyt toimenpidelinjaukset:

1. Lapsen oikeudet ja lapsen erityinen asema tunnistetaan ja huomioidaan kaikessa julkisen vallan toiminnassa.
2. Laaditaan kokonaisarvio lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen toimivuudesta neljän vuoden välein. Selvitykseen sisältyvät ehdotukset esiin nousseiden epäkohtien korjaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi.
3. Lapsi- ja perhepolitiikan poikkihallinnollista koordinaatiota vahvistetaan edelleen. Jatketaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lapsen oikeuksien edistämisessä ja toteutumisen seurannassa.
4. Edistetään edelleen lapsia koskevan tietopohjan riittävyyttä ja käytettävyyttä.
5. Seurataan ja arvioidaan koronakriisin jälkitoimien toteutumista lasten ja nuorten osalta.
6. Edistetään edelleen lasten yhdenvertaisuutta ja ehkäistään eriarvoistumista erityisesti haavoittuvassa asemassa ja syrjinnälle alttiiden lapsi- ja nuorisoryhmien osalta.
7. Jatketaan lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin vahvistamista.
8. Jatketaan lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämistä.
9. Viestitään edelleen lapsen oikeuksista ja lapsistrategiasta sekä edistetään lapsen oikeuksien koulutusten toteutumista.

Vaalikauden aikana osoitetaan yhteensä 4 miljoonan euron rahoitus kansallisen lapsistrategian toimeenpanoon.

Perheiden monimuotoisuus on kasvanut, jolloin tarvitaan yksilöllisempiä tuen muotoja moninaisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Riittävällä vanhempien ja perheiden tuella on olennainen merkitys lasten terveyden, hyvinvoinnin, kehityksen ja kasvun turvaamisessa. Peruspalvelujen ja varhaisen tuen riittämättömyys tuen puute ovat lisänneet erityispalvelujen, kuten lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatristen palvelujen tarvetta. Perheiden tuki on palveluissa sirpaleista ja alueelliset erot ovat suuria. 7–17-vuotiaiden lasten perheiden tukeen ei ole vastaavaa kattavaa universaalia palvelua kuin lastenneuvola on alle kouluikäisten lasten perheiden osalta. Riittävän varhaisen tuen puuttuessa erityisesti teini-ikäisten lasten ongelmat pääsevät vaikeutumaan, minkä seurauksena joudutaan turvatumaan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja lastensuojeluun, vaikka ongelmat olisivat olleet hoidettavissa perustason palveluissa.

Perheiden ja vanhempien tuen vahvistamiseksi tulee luoda lapsiperheneuvolakokonaisuus vahvistamalla äitiys- ja lastenneuvoloita sekä perhe- ja kasvatusneuvoloita ja kokoamalla nämä palvelut hyvinvointialueilla yhteisen johdon alle samaan organisaatioon. Lapsiperheneuvolan moniammatilliset palvelut (mm. terveydenhoitajat, lääkärit, lastenlääkärit, lastenpsykiatrit, nuorisopsykiatrit, psykologit, psykiatriset sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät ja sosionomit) kattaisivat koko lapsuusajan raskausajasta täysi-ikäistymiseen saakka. Lapsiperheneuvola tekisi tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten, oppilas- ja opiskelijahuollon, lasten- ja nuorisopsykiatrian, lastensuojelun sekä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

Varmistetaan, että hyvinvointialueiden lapsiperhepalvelut on koottu lapsi- ja perhelähtöisesti perhekeskusverkostoon. Perhekeskus yhteensovittaa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien sivistyspalvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnot. Esimerkiksi MLL:n avoimet kohtaamispaikat, vertaistoiminta ja tukihenkilötoiminta ovat osa perhekeskusverkoston toimintaa.

Lastensuojelulain kokonaisuudistus toteutetaan niin, että sirpaleisista palveluista päästään kokonaisvaltaiseen auttamiseen. Ehkäisevään lastensuojeluun on panostettava ja annettava asiakkaille aktiivinen rooli. Lasten ja perheiden vahvempi varhainen tuki on sekä inhimillisesti että julkisen talouden kannalta kestävämpää kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen. Järjestöjen on oltava työssä mukana vahvoina kumppaneina niin kansallisesti kuin alueellisesti. (ks. myös lapsi- ja perhejärjestöjen yhteinen kannanotto https://www.mll.fi/kannanotot-ja-lausunnot/lastensuojelun-uudistuksessa-tulee-pyrkia-kokonaisvaltaisuuteen/)

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Luodaan koko lapsuusiän kattava universaali lapsiperheneuvolajärjestelmä koko maahan. Tämä toteutetaan vahvistamalla äitiys- ja lastenneuvolatyötä sekä kasvatus- ja perheneuvolatyötä ja osoittamalla niihin merkittäviä lisäresursseja. Varmistetaan, että kaikilla hyvinvointialueilla lapsiperheneuvolatyö ulottuu koko lapsuuden ajalle (18 vuoteen saakka). Samalla tuodaan erityispalveluja ja niiden osaamista peruspalveluihin.  Osoitetaan hyvinvointialueille 300 miljoonan euron rahoitus lapsiperheneuvolatyöhön.
• Perhekeskustoiminnan kehittämistä jatketaan järjestöjen kanssa tehtäviin kumppanuussopimuksiin perustuen ja perhekeskusmalli ulotetaan kaikkien lapsiperheiden saataville.Varmistetaan perhekeskustyön valtakunnallinen ohjaus (STM ja THL) ja valtakunnallisen perhekeskusverkoston työn jatkuvuus. Osoitetaan perhekeskustoiminnan kehittämiseen 4 miljoonan euron rahoitus vaalikauden ajalle.

Lasten ja nuorten ahdistuneisuus- ja masennushäiriöt ovat yleistyneet. Huomattava osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä lapsista ja nuorista jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Koronakriisi on entisestään lisännyt lasten ja nuorten mielenterveyden tuen ja avun tarvetta. Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyspalvelut ovat pirstalaiset ja riittämättömät. Peruspalveluissa on riittämättömät mahdollisuudet vastata lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin. Avun saannin viivästyessä pienistä pulmista voi kasvaa suuria ongelmia. Erikoissairaanhoito ei selviydy kasvaneesta potilasmääristä ja terveydenhuollon riittämättömyyttä paikataan lastensuojelulla ja kodin ulkopuolisilla sijoituksilla. Tilanne on kestämätön niin inhimillisesti kuin julkisen taloudenkin kannalta.

Lähipalveluina saatavaa mielenterveyden tukea ja hoitoa tulee merkittävästi vahvistaa. Voimavarojen vahvistamisen myötä lieviä mielenterveyden häiriöitä voitaisiin hoitaa myös oppilas- ja opiskelijahuollossa. Koko lapsusiän kattavassa lapsiperheneuvola ottaisi myös vastuuta lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyden tukemisesta ja hoidosta.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Lisätään matalan kynnyksen lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyspalveluita sekä varhaista tukea ja apua mielenterveyden pulmiin. Tuodaan erityispalvelujen osaamista perustasolle. Hyödynnetään myös järjestöjen matalan kynnyksen palvelut lapsille, nuorille ja vanhemmille varmistamalla järjestöjen ennaltaehkäisevän mielenterveystyön, esimerkiksi maksuttomien puhelin- ja chatpalvelujen avustaminen. Kokonaisuuden rahoitus sisältyy kohdassa 3 ehdotettuun lapsiperheneuvolaan ja kohdassa 6 ehdotettuun oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen.
• Vahvistetaan lapsia ja nuoria koskevaa mielenterveysosaamista eri palveluissa. Vahvistetaan myös lasten ja nuorten omia mielenterveystaitoja. Osoitetaan kokonaisuuteen 2 miljoonan euron rahoitus vaalikaudelle 2023–2027.
• Lisätään intensiivistä avohoitoa lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluissa. Osoitetaan tätä varten hyvinvointialueille 30 miljoonan euron rahoitus.
• Varmistetaan mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toteutus ja voimavarat. Osoitetaan 4 miljoonan euron rahoitus mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoon vaalikaudelle 2023–2027.

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja sen kehittämisessä. Järjestöt organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tuottavat ihmislähtöisiä palveluita sekä vaikuttavat yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman järjestöjä ja niiden toimintaa. Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita niin valtiolle, hyvinvointialueille kuin kunnille. Elinvoimaiset ja autonomiset kansalaisjärjestöt ovat tärkeä osa demokraattista ja avointa yhteiskuntaa.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Avustusjärjestelmän kehittämisessä turvataan pitkäjänteisellä ja ennakoivalla tavalla kansalaisjärjestöjen valtionavustukset, jotta järjestöt voivat pitkäjänteisesti tukea ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestöavustuksia koskevissa strategisissa linjauksissa huomioidaan järjestöjen toiminnassa syntynyt tieto ihmisten hyvinvoinnista ja tuen tarpeista. Voidaan toteuttaa olemassa olevilla resursseilla pitämällä kiinni parlamentaarisesti sovitusta järjestörahoituksen tasosta.
• Jatketaan työtä kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi. Varmistetaan julkisen hallinnon ja kansalaisjärjestöjen hyvä yhteistyö ja kunnioittaen järjestöjen autonomiaa ja toimintaedellytyksiä. Varmistetaan, että kaikilla hallinnon tasoilla ovat toimivat julkisen hallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteistyörakenteet. Voidaan toteuttaa nykyisillä resursseilla.
• Kansalaistoiminta vahvistaa ihmisten henkistä kriisinsietokykyä ja opettaa poikkeusoloissa pärjäämisen taitoja. Selkeytetään kansalaisjärjestöjen roolia poikkeusolojen toimijoina ja otetaan järjestöt nykyistä laajemmin mukaan valmiustyöhön. Voidaan toteuttaa nykyisillä resursseilla.

Hallitusneuvotteluissa on muistettava koulutuksen keskeinen merkitys kansakunnan menestymisen lähteenä. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen voimavarat ovat tällä hetkellä riittämättömällä tasolla. Valtion osuus kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoittamisesta on pienentynyt ja on enää vain noin 22 %. Resurssien puute vaikuttaa kaikkein eniten heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin. Oppiminen ja hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää ja koulutuksellinen tasa-arvo on heikentynyt. Koulupoissaolojen määrä on kasvanut. Koululaisten oppimistulokset ovat heikentyneet jo pidemmän aikaa. Tyttöjen ja poikien sekä kantaväestön ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden erot oppimistuloksissa ovat suuret. Suomen nuorten aikuisten koulutustaso on jäänyt jälkeen OECD-maiden vertailussa. Lisäksi koronakriisi on heijastunut lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin.

Kiusaaminen on vakava uhka lasten ja nuorten hyvinvoinnille, oppimiselle ja terveydelle. Tuntikehysten niukkuus heikentää yhteisöllisyyden tukemista kouluissa, esimerkiksi MLL:n koordinoiman tukioppilastoiminnan toteuttamista, jolla vaikutetaan kouluviihtyvyyteen vahvistamalla oppilaiden välisiä vertaissuhteita, kehittämällä kouluilmapiiriä myönteisemmäksi sekä osallistamalla oppilaita koulussa.

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on vahvistettava sekä oppimisen että hyvinvoinnin tukea. Henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen on panostettava. Varhaiskasvatuksen ja koulujen vetovoimaa työpaikkana tulee vahvistaa työolosuhteita ja palkkausta parantamalla. Perusopetuksessa käytössä ollut kolmiportaisen tuen malli otettiin varhaiskasvatuksessa käyttöön elokuussa 2022. Sen toteuttamiseen on varmistettava riittävät voimavarat. MLL tukee opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä varhaiskasvatuksen kirjaamista perustuslakiin.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Laaditaan suunnitelma varhaiskasvatuksen ja koulutuksen voimavarojen lisäämiseksi pitkäjänteisellä tavalla. Lisätään varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen perusrahoitusta. Lisätään voimavaroja oppimisen tukeen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
• Varhaiskasvatus: Vahvistetaan oppimisen ja kasvun tukea säätämällä opettajamitoituksesta varhaiskasvatuksen erityisopettajille tasoon 1:100. Tähän osoitetaan 40 miljoonaa euroa.
• Säädetään kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille päiväkodissa suhdeluvuksi 1:7. Tällä hetkellä osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten kohdalla suhdeluku on 1:13. Tähän osoitetaan 45 miljoonaa euroa.
• Vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja vanhemmuutta tukevien palvelujen yhteistyötä. Rahoitus sisältyy kohdassa 3 olevaan lapsiperheneuvolarahoitukseen.
• Kirjataan perustuslain 16 §:ään lapsen oikeuksien varhaiskasvatukseen. Voidaan toteuttaa nykyisillä resursseilla.
• Esiopetus: Esiopetuksen kehittämisessä varmistetaan lapselle eheä kokonaisuus esiopetuksesta ja sitä täydentävästä varhaiskasvatuksesta. Parhaillaan on käynnissä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, jonka arvioinnin väliraportti julkaistiin 12.4.2023. Tutkimusryhmä suosittelee hallitusohjelmaan kirjattavan, että kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönotosta päätetään aikaisintaan vuonna 2025 ja päätöksessä huomioidaan käynnissä olevan kokeilun tulokset. 
• Perusopetus: Nostetaan perusopetuksen valtakunnallista vähimmäistuntimäärää 6 tunnilla lähemmäs OECD:n keskiarvoa. Tällä hetkellä perusopetuksen vähimmäisvuosiviikkotuntimäärä on 225. Osoitetaan 50 miljoonaa euroa vähimmäistuntimäärän nostamiseen. 
• Lisätään opettajien ja erityisopettajien määrää inkluusion onnistuneen toteutumisen varmistamiseksi. On tärkeä nostaa perusopetuksen perusrahoitusta. Osoitetaan tähän 150 miljoonaa euroa.
• Vahvistetaan tasa-arvorahoituksen pohjaa ja varataan tasa-arvorahoitukselle, joka voidaan käyttää muun muassa opettajien palkkaamiseen samanaikaisopettajiksi, ryhmien jakamiseen tai jakotunteihin. Osoitetaan 80 miljoonaa euroa perusopetuksen tasa-arvorahoituksen vahvistamiseen.
• Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuoltoa ja sen voimavaroja. Huolehditaan siitä, että oppilaat pääsevät nopeasti ja joustavasti kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, – psykologin ja -kuraattorin vastaanotolle. Varmistetaan, että oppilaat ja opiskelijat saavat varhaista tukea mielenterveyden ongelmiin oppilas- ja opiskelijahuollosta. Osoitetaan oppi- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen 80 miljoonaa euroa.
• Kiusaamisen ehkäisemistä ja siihen puuttumista vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Toteutetaan säännöllisesti opettajien ja muun kouluhenkilöstön täydennyskoulutusta kiusaamisen ehkäisyyn, puuttumiseen ja jälkihoitoon. Toteutetaan kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmien seuranta ja kehittäminen kansallisen tahon toimesta (OPH), mikä edellyttää lisäresurssia. Otetaan huomioon järjestöjen työ kiusaamisen ehkäisemisessä. Siirrytään kiusaamisen ehkäisyn projektiluonteista kehittämistä systemaattiseen, tavoitteelliseen ja kansallisesti ohjattuun työhön. Osoitetaan kokonaisuuteen 4 miljoonan euron rahoitus vaalikaudelle.

Toimiva työn ja perheen yhteensovittaminen on tärkeä osa lasten ja vanhempien hyvinvointia ja jaksamisesta. Se on myös lasten vanhempien korkean työllisyysasteen edellytys. Elokuussa 2022 tuli voimaan perhevapaauudistus, jonka myötä kumpikin vanhempi sai 160 vanhempainrahapäivän kiintiön. Tästä enintään 63 vanhempainrahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle.

Perhevapaauudistusta on jatkettava. Vanhempainrahan kestoa tulee pidentää ja vanhempainpäivärahan tasoa tulee korottaa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomea vähimmäisturvan liian matalasta tasosta. Tämä koskee mm. vähimmäismääräisiä vanhempainpäivärahoja. Ansiosidonnaisen vanhempainpäivärahan korvaustaso on Suomessa matala verrokkimaihin verrattuna. Esimerkiksi Norjassa ja Virossa vanhempainpäivärahan korvaustaso on 100 prosenttia palkasta.

Vanhempien mahdollisuutta lyhentää työaikaa tulee parantaa laajentamalla oikeutta joustavaan hoitorahaan. Vanhempainvapaan pidennys ja lyhennetty työaika edistävät lapsen psykososiaalista kehitystä ja hyvinvointia. Myös laadukas varhaiskasvatus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tukevat työn ja perheen yhteensovittamista.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Pidennetään oikeutta vanhempainrahaan (tällä hetkellä oikeus on 160+160 päivärahapäivää eli noin 12,8 kk). Pidemmän aikavälin tavoitteena tulle olla, että oikeus vanhempainrahaan pidennetään 18 kuukauteen (6+6+6-mallilla). Ensimmäisessä vaiheessa pidennetään vanhempainrahakautta 15 + 15 päivällä (molemmille vanhemmille 15 päivän kiintiö). Jos vanhemmat yhteensä käyttäisivät lisäpäivistä keskimäärin 20, niin lisäpäivien kokonaislisäkustannus olisi arviolta noin 60 miljoonaa euroa. Vastaavasti kotihoidon tuesta säästettäisiin.
• Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä laaditaan suunnitelma vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan korottamiseksi sekä ansiosidonnaisen vanhempainpäivärahan korvaustason nostamiseksi.
• Oikeus joustavaan hoitorahaan laajennetaan kaikkiin alle kouluikäisten lasten vanhempiin sekä perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan vanhempiin. Joustavaa hoitorahaa maksetaan tällä hetkellä lapsen hoidosta alle kolmevuotiaiden vanhemmille, jotka tekevät keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % normaalista kokopäivätyön työajasta. Vuonna 2021 joustavaa hoitorahaa maksettiin 17 300 vanhemmalle ja sen kustannukset olivat 18,7 miljoonaa euroa. Joustavaa hoitorahaa matalampaa osittaista hoitorahaa maksetaan1.–2.-vuosiluokan oppilaan vanhemmille lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Vuonna 2021 osittaista hoitorahaa maksettiin 16 100 vanhemmalle ja sen kustannukset olivat 10 miljoonaa euroa. Jos joustavan hoitorahan käyttäjien määrä kolminkertaistuisi nykyisestä 17 300 noin 52 000, etuuden kustannuksen nousisivat noin 37,4 miljoonalla eurolla. Koska joustava hoitoraha korvaisi osittaisen hoitorahan, niin sen kustannukset 10 miljoonaa euroa jäisivät pois ja muutoksen nettovaikutus olisi arviolta 27,4 miljoonaa euroa.
• Sosiaaliturvakomitean välimietinnön ehdotuksen mukaisesti lasketaan ansiotyön tekemisen kynnyksiä lapsiperheissä kehittämällä etuus- ja palvelujärjestelmää (erit. työllisyyspalvelut, varhaiskasvatus, asiakasmaksut, aamu- ja iltapäivähoito, pienten koululaisten vuorohoito) sekä työelämän käytäntöjä kehittämällä huomioiden lasten hoidon järjestämisen mahdollisuudet erityisesti pikkulapsiaikana sekä yhden vanhemman ja vuorotyötä tekevien kotitalouksissa. Käynnistetään lastenhoidon tukien järjestelmän uudistus huomioiden lapsen etu, perheiden valinnanvapaus sekä uudistuksen yhteys varhaiskasvatuksen palveluihin ja lasten varhaiskasvatusoikeuden toteutumiseen.

Lapsilisää ei ole sidottu indeksiin toisin kuin lähes kaikki muut sosiaaliturvaetuudet. Lapsilisän reaaliarvo on tällä hetkellä noin 40 prosenttia matalampi kuin 1990-luvun puolivälissä.

Sosiaaliturvauudistuksessa on huomioitava lapsiperheiden monimuotoisuus. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheet, vuoroasumisperheet ja perheet, joissa on vammainen lapsi tai vanhempi, tulee huomioida nykyistä paremmin. Yksinhuoltajaperheillä köyhyysriski on moninkertainen kahden huoltajan perheisiin nähden ja toimeentulovaikeudet ovat huomattavasti yleisempiä. Työn, opiskelun ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen on oltava nykyistä joustavampaa. Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta on Suomessa nimenomaan lapsiperheitä koskeva ilmiö. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomea perusturvan vähimmäistason liian matalasta tasosta. Perusturvan riittämättömyys lisää myös toimeentulotuen tarvetta ja siitä riippuvuutta.

Sosiaaliturvakomitean välimietintöön sisältyvät lapsiperheiden sosiaaliturva -työryhmän ehdotukset luovat hyvän perustan lapsiperheiden sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaaliturvakomitea on esittänyt lapsilisäjärjestelmän uudistamisen aloittamista, lapsiköyhyysriskin vaikuttavampaa ehkäisemistä ja vähentämistä sekä lapsen hoidon ja ansiotyön yhteensovittamisen parempaa tukemista.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Sosiaaliturvakomitean välimietinnön ehdotuksen mukaisesti perustetaan työryhmä lapsilisän uudistamiseksi. Työryhmä selvittää sisaruskorotuksia sekä mahdollisuutta ikäkohtaisen portaikon käyttöönottoon ja lapsilisän maksamiseen 18 ikävuoteen saakka huomioiden samalla vaikutukset opintotukijärjestelmään niin, etteivät muutokset heikennä alle 18-vuotiaiden lasten opiskelumahdollisuuksia. Selvitetään lapsilisän jakamista kahdelle vanhemmalle. Pohditaan erilaisten korotusten roolia ja tuen tasoa lapsilisäjärjestelmässä (yksinhuoltajakorotus, sisaruskorotus), huomioiden pienituloisten lapsiperheiden tilanteet ja tuen tarve.
• Lapsilisä sidotaan kansaneläkeindeksiin vuoden 2024 alusta, jotta sen ostovoiman aleneminen pysäytetään. Suomen Pankin 17.3.2023 julkaistun ennusteen mukaan vuonna 2023 inflaatio on ennusteen mukaan 4,6 %. Myös palveluiden ja kulutustavaroiden hintojen nousu hidastuu vähitellen, ja inflaatio palautuu alle 2 prosenttiin vuonna 2024. Kansaneläkeindeksin pisteluvun noustessa 4,6 % lapsilisämenot nousisivat indeksiin sitomisen myötä noin 60 miljoonalla eurolla vuodessa.
• Perheellistymisen tukemiseksi ja pienten lasten perheiden tilanteen parantamiseksi nostetaan 0–2-vuotiaista lapsista maksettavaa lapsilisää 20 eurolla kuukaudessa vuoden 2024 alusta lukien. Tämä lisäisi valtion menoja arviolta noin 32,6 miljoonalla eurolla vuodessa.
• Sosiaaliturvakomitean ehdotuksen mukaisesti laaditaan selvitys, jossa kartoitetaan etuusjärjestelmän toimivuutta pienituloisten ja köyhyysriskissä olevien lapsiperheiden näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, miten etuusjärjestelmä yhdessä palvelujärjestelmän kanssa ehkäisee lapsiköyhyysriskiä lisäävien tekijöiden aktualisoitumista köyhyydeksi sekä lievittää tai poistaa köyhyyttä. Selvityksessä tarkastellaan eri etuuksien lapsikorotuksia ja niiden roolia lapsiperheiden toimeentulon ja lapsen elatuksen turvaamisessa.

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia, kehitystä, oppimista ja osallisuutta. Vapaa-ajan toiminta on tärkeä vertaissuhteiden muodostumisen paikka. Vapaa-ajan toiminnassa koettu osallisuus ehkäisee syrjäytymistä ja tukee lasten ja nuorten mielenterveyttä. Monien harrastusten kustannukset ovat kasvaneet, mikä on lisännyt eriarvoisuutta harrastusmahdollisuuksissa. Harrastamisen Suomen malli on yksi tapa parantaa harrastusmahdollisuuksia, mutta sen lisäksi tarvitaan muita keinoja. Aamu- ja iltapäivätoiminta on tärkeä keino edistää pienten koululaisten hyvinvointia ja harrastusmahdollisuuksia sekä vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista. Tällä hetkellä erityisesti 2.-luokkalaisia jää toiminnan ulkopuolelle, vaikka he ovat siihen hakeneet.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Turvataan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus kaikille toimintaan hakeville 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Osoitetaan kunnille 8 miljoonan euron lisärahoitus aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuteen.
• Turvataan lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus ja edistetään maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta-, taide- ja kulttuuriharrastuksia nostamalla kunnille maksettavaa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta. Osoitetaan kunnille 30 miljoonan euron lisärahoitus nuorisotyöhön, liikuntatoimeen ja taiteen perusopetukseen.

Lapsilla ja nuorilla on oikeus väkivallattomaan elämään. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ja heidän kohtaamansa väkivalta on vakava uhka heidän hyvinvoinnilleen ja kehitykselleen. YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, että minkäänlainen lapsiin kohdistuva väkivalta ei ole oikeutettua ja kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta on ehkäistävissä. Tavoitteena on oltava, ettei yksikään lapsi ja nuori joudu minkäänlaisen väkivallan kohteeksi aikuisen eikä toisen lapsen tai nuoren taholta. Lapsiin ja nuoriin kohtaamana väkivallan ehkäisyn ja torjunnan kansallisten suunnitelmien toimeenpano on varmistettava.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Varmistetaan Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman 2020–2025, Lanzaroten sopimuksen toimeenpanosuunnitelman 2022–2025 ja Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman 2022–2025 toteutus ja voimavarat. Aloitetaan näiden suunnitelmien uudistamisen valmistelu ja varmistetaan, että suunnitelmat muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Osoitetaan suunnitelmien toimeenpanoon 3 miljoonan euron rahoitus vaalikaudelle 2023–2027.
• Vahvistetaan ammattilaisten osaamista lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa väkivaltakysymyksissä ja heidän mahdollisuuksiaan tunnistaa, puuttua ja ehkäistä väkivaltaa sekä hoitaa väkivallan uhreja. Osoitetaan 0,5 miljoonan euron rahoitus STM:n ja OKM:n hallinnonaloille ammattilaisten koulutusten toteuttamiseksi.
• Varmistetaan, että kaikki lapset saavat heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaista oikeuskasvatusta, turvataitokasvatusta, seksuaalikasvatusta ja mediakasvatusta. Osoitetaan 1,0 miljoonan euron rahoitus vaalikaudelle OKM:n hallinnonalalle lapsille ja nuorille suunnatun oikeus, turvataito-, seksuaali- ja mediakasvatuksen edelleen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.
• Kerätään lapsilta ja nuorilta tietoa heidän kokemastaan ja kohtaamastaan väkivallasta ja hyödynnetään kerättyä tietoa päätöksenteossa. Tarvittava rahoitus sisältyy kansallisen lapsistrategian toimeenpanon rahoitukseen (ks. kohta 2).

Perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet tulee huomioida hallitusneuvotteluissa. Perus- ja ihmisoikeuksina turvataan erityisen tärkeitä oikeuksia. Perusoikeudet turvataan perustuslaissa ja ihmisoikeudet kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Valtiolla ja muulla julkisella vallalla (kunnat, hyvinvointialueet ja muut julkisen vallan toimijat) on velvoite kunnioittaa, suojella ja toteuttaa ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on erityisen merkittävässä roolissa lasten kannalta. Myös muut ihmisoikeussopimukset sekä perustuslaissa määritellyt perusoikeudet turvaavat lapsille ja nuorille tärkeitä oikeuksia.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten suositukset ja suositusten toimeenpanon tilanne käsitellään säännöllisesti valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Voidaan toteuttaa nykyisillä resursseilla.
• Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia säädösvalmistelussa ja muussa valmistelussa (mm. valtion talousarvio ja politiikkaohjelmat) sekä toimeenpanon seurannassa vahvistetaan. Oikeusministeriölle osoitetaan 0,5 miljoonan euron rahoitus perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ja oikeuksien toteutumisen seurannan kehittämiseen.
• Hallitus laatii neljännen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman ja jatkaa vuonna 2021 annetun ihmisoikeusselonteon toteuttamista. Voidaan toteuttaa nykyisillä resursseilla.
• Perus- ja ihmisoikeuksien tehokkaaksi toteuttamiseksi ja edistämiseksi varataan riittävät resurssit erityisesti ulkoministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloille sekä ministeriöiden välisen yhteistyön turvaamiseen. Ulkoministeriölle ja oikeusministeriölle osoitetaan 1,0 miljoonan euron rahoitus ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toimeenpanon edistämiseen ja seurantaan.

• Lapsen edun ensisijaisuus kirjataan kattavasti kaikkeen lapsia koskevaan ja heihin vaikuttavaan lainsäädäntöön. Kirjataan lapsen edun ensisijaisuus perustuslain perusoikeussäännöksiin. Tämä voidaan toteuttaa lisäämällä perustuslain 6.3 §:ään virke: ”Kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu”. Voidaan toteuttaa nykyisillä resursseilla.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota, kuntia ja hyvinvointialueita sekä muita julkisen vallan toimijoita (https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2). Sopimuksen 3.1 artiklan mukaisesti lapsen etu on asetettava etusijalle lapsia koskevissa toimissa. On tärkeää, että lapsen edun ensisijaisuus on kirjattu kattavasti myös kansalliseen lainsäädäntöön. Lapsen etu saa sisältönsä lasten oikeuksista ja tarpeista. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen lapsiryhmiä ja yleisesti lapsia koskevissa asioissa. Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Varmistetaan, että lainvalmistelussa ja valtion talousarvion valmistelussa sekä hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa arvioidaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset. Lapsivaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota heikommassa asemassa oleviin ja vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin ja nuoriin. Lapsivaikutusten arviointi ulotetaan myös talousarviopäätöksiin eli toteutetaan lapsibudjetointia.Näiden toimien tarvittava rahoitus sisältyy kansallisen lapsistrategian toimeenpanon rahoitukseen (ks. kohta 2).

 Kolme merkittävää kriisiä – ilmastonmuutos ja luontokato, koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan -ovat heijastuneet eri tavoin myös lasten ja nuorten elämään. Lasten ja nuorten kokemuksia ja näkemyksiä tulee kuulla sekä heidän turvallisuuden tunnettaan ja luottamustaan tulevaisuuteen tulee tukea.  Ilmastonmuutoksen ja luontokadon suurimmat vaikutukset koskevat nykyisiä lapsisukupolvia ja tulevia sukupolvia. Kun lapset ja nuoret pyrkivät vaikuttamaan ilmasto- ja ympäristöasioissa, heitä on tuettava ja heille on luotava osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Lapset ja nuoret ovat tärkeitä tiedontuottajia heihin vaikuttavassa päätöksenteossa. Lapsilla ja nuorilla on paljon sellaista tietoa, jota ei saada päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi muutoin kuin kuulemalla heitä. Lapsilla ja nuorilla on myös oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lapset ja nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä, joten on tärkeää varmistaa, että kaikille lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuus esittää näkemyksensä ilman minkäänlaista syrjintää.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään ilmasto- ja ympäristöasioissa. Tähän luodaan pysyvät rakenteet sekä valtion että kuntien tasolle. Ympäristöministeriölle osoitetaan 0,5 miljoonan euron rahoitus lasten ja nuorten osallistamisen ja sitä tukevien rakenteiden kehittämiseen.
• Lapsia ja nuoria kuullaan systemaattisesti yhteiskunnan jäseninä ja toimijoina. Lasten ja nuorten kuulemiselle ja osallisuudelle luodaan rakenteet kaikille hallinnon tasoille. Lapsilta ja nuorilta saatua tietoa hyödynnetään päätöksenteon tukena mukaan lukien järjestöjen toiminnassa syntyvää ja siellä kerättyä tietoa. Varmistetaan, että lasten ja nuorten kuulemisista annetaan lapsille ja nuorille palautetta ja heille kerrotaan mihin toimiin niiden johdosta ryhdytään tai ei ryhdytä. Lasten ja nuorten kuulemisessa ja osallisuudessa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ja vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin ja nuoriin. Näiden toimien tarvittava rahoitus sisältyy kansallisen lapsistrategian toimeenpanon rahoitukseen (ks. kohta 2).

Lapsuus- ja nuoruusiän eriarvoisuutta tulee kaventaa järjestelmällisesti. Syrjinnän kielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta. Tarvitaan yhdenvertaisuutta edistävää lainsäädäntöä, käytäntöjä ja asenteisiin vaikuttamista sekä voimavaroja eriarvoisuuden kaventamiseksi.

Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat jo lapsuuden ja nuoruuden aikana. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat Suomessa suuret. Lapsiperheköyhyys on keskeinen eriarvoisuutta aiheuttava tekijä. Kesäkuussa 2021 hyväksytyn eurooppalaisen lapsitakuun tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä ja vahvistaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia takaamalla lapsille heidän tarvitsemansa palvelut. Suomessa eurooppalaista lapsitakuuta toteutetaan osana kansallista lapsistrategiaa (Eurooppalaisen lapsitakuun Suomen toimintasuunnitelma http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-784-3).

Varmistetaan, ettei mitään lapsi- tai nuorisoryhmää syrjitä. Syrjinnän ehkäisemisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten moninaisiin tilanteisiin ja taustoihin, kuten vammaisuuteen, neurokirjon erityispiirteisiin, maahanmuuttotaustaan, etniseen tai alkuperäiskansataustaan, sijoitettujen lasten ja nuorten tilanteisiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöasemaan.

Suositukset hallitusohjelmaan:

• Laaditaan hallituskauden aikana uusi rasismin vastainen toimintaohjelma ja sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma ja huomioidaan molemmissa ohjelmissa vahvasti lapset ja nuoret. Osoitetaan 0,5 miljoonan euron rahoitus ohjelmien valmistelua ja toimeenpanoa varten.
• Vahvistetaan ministeriöiden yhdenvertaisuussuunnittelua ja yhdenvertaisuusnäkökulman huomiointia lainvalmistelun ja talousarvion valmistelussa ja toimeenpanon seurannassa. Osoitetaan 0,5 miljoonan euron rahoitus kehittämistyöhön.
• Edistetään inkluusion toteutumista varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Opetushallituksen ohjeistuksin ja lisäämällä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen voimavaroja. Vahvistetaan vammaisten sekä neurokirjon lasten ja nuorten osallisuutta. Rahoitus sisältyy kohdassa 6 mainittuun rahoitukseen.
• Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksessa vahvistetaan lapsen oikeuksien ja lapsen edun ensisijaisuuden toteutumista ulkomaalaisasioissa. Lainmuutokset voidaan toteuttaa nykyisillä resursseilla.
• Varmistetaan eurooppalaisen lapsitakuun toimeenpano Suomessa. Rahoitus sisältyy kansallisen lapsistrategian toimeenpanon rahoitukseen (ks. kohta 2).

Edellä ehdotettujen toimien rahoitus on vuosikohtainen, jollei erikseen todeta rahoituksen olevan vaalikausikohtainen. 

Ehdotetut toimenpiteet vahvistavat julkisen talouden kestävyyttä pitkäjänteisesti. Syntyvyyden dramaattisen laskun myötä on yhä tärkeämpää ehkäistä terveyden, sosiaalisten suhteiden, koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuutta, jotta yksikään lapsi ja nuori ei syrjäydy. Esimerkiksi lapsiperheneuvolalla ja oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamisella voitaisiin vastata nykyistä paremmin terveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin ja siten vähentää tarvetta kalliimmille korjaaville palveluilla, kuten lastensuojelulle ja lasten- ja nuortenpsykiatrian palveluille. Työn ja perheen parempi yhteensovittaminen tukee sekä lasten että vanhempien hyvinvointia ja jaksamista. Työn ja perheen toimiva yhteensovittaminen ja perheiden toimeentulon tukeminen edistää myös perheellistymistä ja lapsitoiveiden toteutumista.

Suositukset edelle ehdotettujen toimien rahoittamiseksi:

 Toimenpiteet, jotka voidaan toteuttaa välittömästi (vuoden 2024 alusta lähtien)

• Valmisteverojen indeksointi vuodesta 2024 alkaen indeksistä riippuen tuotto 500–800 miljoonaa euroa (v. 2027 tasossa)
• Tupakkaveron korotus: savukeaskin 2 euron hinnannousun vuosina 2024–2027 tuottava veronkorotus, tuotto 150–200 miljoonaa euroa
• Eri alkoholijuomien absoluuttisesti yhtä suuri alkoholivero, keskimäärin noin 10 % veronkorotus, tuotto 100 miljoonaa euroa.
• Alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä, tuotto 260 miljoonaa euroa.
• Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksen uudistaminen yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdottamalla tavalla tuottoprosentin alentaminen nykyisestä 8 %:sta 4 %:iin, tuotto 400 miljoonaa euroa.

Edellä mainitut toimenpiteet ja laskelmat perustuvat valtiovarainministeriön verokartoitushankkeen Verokartoitus 2023 -julkaisuun, jossa ne esitellään tarkemmin. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164690.

Toimenpiteet, jotka voidaan toteuttaa lisäselvityksen ja vaikutusten arvioinnin jälkeen:

• Terveysperustaisen elintarvikeverotuksen valmistelua varten asetetaan työryhmä, jossa on edustettuina veroasiantuntijoiden lisäksi kansanterveyden ja ravitsemuksen asiantuntijoita. Valmistelussa voidaan hyödyntää SOSTEn yhteistyössä Sydänliiton ja Diabetesliiton kanssa laatimaa veromallia https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2021/02/Terveysvero_SOSTE_Jatkoselvitys-1.pdf. Terveysperusteidelle verolle on vahvat perusteet. Suomalaiset saavat ruokavaliostaan liikaa sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa, millä on merkittäviä vaikutuksia kansanterveyteen ja sairauksien hoidon ja työ- ja toimintakyvyn laskun kautta myös julkiseen talouteen. Verotuksen avulla olisi mahdollista ohjata ihmisiä terveellisempään ruokavalioon. Terveysperusteisen verotuksen myötä paljon sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa sisältävät tuotteet olisivat kalliimpia kuin terveellisemmät vaihtoehdot, mikä kannustaisi kuluttajia valitsemaan terveellisempiä tuotteita ja elintarviketeollisuutta valmistamaan niitä. Terveysperusteisen elintarvikeverotuksen avulla voitaisiin lisätä valtion verotuloja arviolta 300–500 miljoonalla eurolla vuosittain, minkä lisäksi veron aiheuttaman käyttämismuutosten myötä kansanterveys ja sitä kautta myös julkinen talous paranisivat. 

• Ympäristö- ja ilmastonäkökohtien suurempaa huomioon ottamista verotuksessa ja valtiontuissa asetetaan työryhmä, jossa on edustettuina veroasiantuntijoiden lisäksi ympäristö- ja ilmastoasiantuntijoita. Työn tuloksensa on mahdollista saada usean sadan miljoonan euron lisätulot ja julkisen talouden säästöt.