Arviomuistio lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi
Asia: VN/389/2019
Yleistä
Kannatan kaikkien muistiossa esitettyjen vaihtoehtojen jatkovalmistelua.
Millaisiin tilanteisiin lähestymiskiellon sähköinen valvonta pitäisi liittää?
Tilanteisiin, jossa lähestymiskieltoon määrätty henkilö on sitä rikkonut ja riskiarvioinnin perusteella sähköistä arviointia pidetään tarpeellisena.
Millaisissa tilanteissa sähköisen valvontaa ei voisi käyttää?
Tilanteisiin, joissa lähestymiskiellon rikkominen on ollut lievää, eikä suhteellisuusperiaate täyty sähköisen valvonnan käyttämiselle. Asunnottomien henkilöiden kohdalla sähköisen valvonnan käyttäminen ei käytännössä onnistu, jos sähköisen valvonnan laitetta tulee ladata.
Miten valvonta pitäisi järjestää?
Tarvitaan kolmenlaisia ratkaisuja:
- Valvottavalle asetettava tekninen valvontalaite, joka ilmoittaa poliisille, jos valvottava menee alueelle, johon hänellä on kielto mennä.
- Suojattavalle henkilölle annettavia turvalaitteita, joilla voi saada helposti välittömän yhteyden poliisiin.
- Sähköisen valvonnan kehittämistä myös puhelin-, viesti- ja nettihäirintää vastaan. Se voitaisiin toteuttaa esim. niin, että suojattava henkilö voi helposti dokumentoida häirintäyhteydenotot ja toimittaa ne välittömästi poliisille.
Mitä keinoja MARAK-työryhmillä on uhrin turvallisuuden parantamiseksi lähestymiskiellon rikkomusten yhteydessä?
MARAK-työryhmä voi muun muassa tehdä moniammatillisesti turvallisuussuunnitelman uhrille, tukea ja ohjaistaa uhria ja arvioida uhrin tarvetta turvalaitteelle. Mikkelin MARAK-työryhmän toimintamalli turvalaitteiden antamisesta vainon uhan alla oleville henkilöille tulisi laajentaa valtakunnalliseksi.
Miten MARAK-työryhmien työtä pitäisi kehittää, jotta ne voisivat paremmin toimia lähestymiskiellon rikkomisten yhteydessä (esim. ohjeistus, koulutus, lainsäädäntö)?
MARAK-toiminta pitäisi laajentaa koskemaan kaikkia kuntia. Myös toiminnan riittävät resurssit tulee turvata. Erilaisiin uhkatilanteisiin tarvitaan valtakunnaliset ohjeistukset, joita voidaan hyödyntää MARAK-työryhmien toiminnassa. Edellisessä kohdassa mainittu Mikkelin toimintamalli turvalaitteen antamisesta suojattavalle henkilölle tulisi laajentaa valtakunnalliseksi. Myös tukihenkilötoiminnan kehittäminen ja laajentaminen auttaisi uhreja.
Miten väkivallan tekijän ohjaamista palveluihin voitaisiin kehittää lähestymiskiellon määräämisen/rikkomisen yhteydessä?
Väkivallan tekijän palveluohjaus tulisi toteuttaa kaikissa tilanteissa. Tässä tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten tietoisuutta väkivallan tekijöitä auttavista palveluista tulee parantaa. Tulisi myös tehdä valtakunnalliset ohjeet väkivallan tekijöiden ohjaamiseksi palveluiden piiriin.
Tulisi myös selvittää velvoittavien hoito-ohjelmien toteuttamista, joissa väkivallan tekijä velvoitettaisiin osallistumaan hoito-ohjelmaan.
Arviomuistiossa ei käsitellä sitä, että väkivallan suorana tai epäsuorana uhrina voi olla lapsi (alle 18-vuotias) eikä myöskään sitä, että väkivallan tekijänä voi olla myös alle 18-vuotias henkilö (rikosvastuuikäraja alkaa 15-vuotiaana). Jatkovalmistelussa nämä asiat tulisi ottaa mukaan tarkasteluun, mm. tarvittavien palveluiden osalta.
Aikuisten palveluissa on nykyistä paremmin tunnistettava palvelun käyttäjän lasten tuen tarve. Tätä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, mutta toteutumisessa on parantamisen varaa.
Tärkeä on huolehtia myös lähestymiskiellon valvonnassa tarvittavista resursseista. Poliisin voimavaroja tulee lisätä tähän tarkoitukseen. Jos lähestymiskiellon rikkomiseen ei riittävällä tavalla puututa, kiellon ehkäisevä vaikutus rapautuu.
Jatkovalmistelussa on tärkeä selvittää myös turvalaitteiteiden hankkimista uhreille sekä valvonnan tehostamista teknisin ratkaisuin puhelin-, viesti- ja nettihäirintään.
Iivonen Esa
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry