Alkoholilaissa on huomioitava erityisesti lapset ja nuoret

Lasten hyväksi työtä tekevät järjestöt eivät hyväksy hallituspuolueiden eduskuntaryhmien esitystä alkoholilaiksi. Jos tämä esitys menee lävitse sellaisenaan, Suomi avaa oven kehitykselle, joka lisää alkoholin saatavuutta ja lisää haittoja niin perheissä kuin myös lasten ja nuorten keskuudessa. Lasten hyväksi työtä tekevät järjestöt vaativat, että vastuullisuus näkyy selkeästi uudessa alkoholilaissa.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät esittivät keväällä, että kaupoissa voitaisiin myydä enimmillään 5,5 prosenttia alkoholia sisältäviä tuotteita, kun nykyään myynnissä olevien tuotteiden alkoholiprosentti voi olla enintään 4,7. Kaupasta voisi lain hyväksymisen jälkeen ostaa nelosolutta sekä entistä vahvempia siidereitä ja lonkeroita. Kokonaiskulutus kasvaisi, kun juomia olisi helpommin saatavilla ja ne olisivat entistä väkevämpiä.

Nyt vahvempia kuin 4,7 prosenttia alkoholia sisältäviä juomia saa 350 Alkosta. Lakiesitys muuttaisi tilanteen niin, että 5,5-prosenttisia juomia saisi Alkojen lisäksi myös 5000 myyntipisteestä: kaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta.

– Osana Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) tutkimus- ja vaikuttamisohjelmaa Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa (2013-2017) ilmestyy viikon päästä kirja Sukupolvien sillat ja kasvatuksen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi. Siinä todetaan, että alkoholinkäyttö on viime vuosina enenevässä määrin siirtynyt koteihin osaksi perheiden arkea ja juhlaa. Näin juominen on tullut yhä näkyvämmäksi myös lapsille. Tämä ei ole ongelmatonta, koska samalla humalajuominen on pysynyt sitkeästi alkoholikulttuurimme yhtenä ominaispiirteenä, sanoo ITLAn säätiön asiamies Petra Kouvonen.

Lakiesitys toisi ruokakauppaan myös niin sanotut limuviinat, jotka tutkitusti vetoavat nimenomaan nuoriin. Nykyään kaupat voivat myydä alkoholia, joka on valmistettu käymisteitse. Lakiesitys poistaisi rajoituksen. On mahdollista, että kauppaan tulisi moninkertainen määrä erilaisia alkoholituotteita, myös erilaisia sorbetteja ja mehujäätä muistuttavia tuotteita.

Muissa maissa on runsaasti esimerkkejä pakkaussuunnittelusta, josta on vaikea erottaa sisältääkö tuote alkoholia vai ei. Houkuttelevat pakkaukset ja juomien entistä helpompi saatavuus johtaisi vääjäämättä siihen, että alaikäiset joisivat enemmän. Ostokokeissa on jo huomattu, että alaikäiset saavat ostettua alkoholia helpommin erityisesti kioskeista ja huoltamoilta kuin Alkosta.

Alaikäisten juomisessa on tapahtunut viime aikoina hyvää kehitystä, jonka jatkumisen tämä toimenpide vaarantaisi.

– Alkoholi ei ole ensisijaisesti elinkeinopoliittinen kysymys. Alkoholi on yksi merkittävimmistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttajista lapsiperheissä. Alkoholihaittoja ehkäistään tehokkaimmin ja vaikuttavimmin hintaan, käyttöön ja mainontaan kohdistuvalla sääntelyllä. Kohtuukäyttöä edistävä alkoholipolitiikka vähentää viime kädessä korjaavien toimien tarvetta ja suojaa lapsia alkoholin liikakäytön haittavaikutuksilta, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen.

Hallituspuolueiden nimeämän työryhmän esitys alkoholilaiksi poikkeaa merkittävästi ministeri Rehulan alkuperäisestä esityksestä. Kun alun perin tavoiteltiin tasapainoista kokonaisuutta, jossa huomioidaan sekä kansanterveysnäkökulma että ravintoloiden, kaupan ja teollisuuden toiveet, uusi esitys keskittyy alkoholin saatavuuden kasvattamiseen ja kulutuksen valvonnan vähentämiseen.

–On surullista, että elinkeinopoliittiset tavoitteet menevät tässä sosiaalipoliittisten ja kansanterveydellisten tavoitteiden sekä lasten edun edelle. On ennakoitavissa, että näistä päätöksissä tullaan maksamaan kova hinta päihdehaittoina, syrjäytymisriskeinä ja väkivaltana lähisuhteissa, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta.

Tällä hetkellä alkoholihaitat aiheuttavat Suomelle 5–6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset.

Me allekirjoittaneet haastamme päättäjät ottamaan kantaa siihen, millaisia perjantai-iltoja ja millaista juomiskulttuuria, perheoloja ja terveyttä he haluavat lapsille ja nuorille. Edistääkö lakiesitys suomalaisten hyvinvointia ja suojaako se lapsia ja nuoria alkoholin haitoilta?

Allekirjoittajat:
•Barnavårdsföreningen i Finland r.f.
•Ensi- ja turvakotien liitto
•Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö
•Lastensuojelun Keskusliitto
•Mannerheimin Lastensuojeluliitto
•Music Against Drugs ry
•Pelastakaa Lapset ry
•Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot:
•Petra Kouvonen, säätiön asiamies, Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö, p. 041 455 2280
•Hanna Heinonen, toiminnanjohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto, p. 040 838 4027
•Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto, p. 050 63663