Seuraavana vuonna liitto alkaa kouluttaa sairaanhoitajia ja kätilöitä lastenhoidon saloihin Helsingin Lastenlinnassa. Myöhemmin se laatii koulutusohjelman myös muille kiinnostuneille. Lastenlinnaan avataan vuonna 1922 Suomen ensimmäinen neuvola, joka palvelee erityisesti Kallion ja Sörnäisten äitejä ja lapsia. Siellä järjestetään myös nuorille äideille opetusta vauvanhoidossa. Vauvaperheitä autetaan muuallakin maassa, kun liiton paikallisosastot kokoavat lastenvaatteita ja tarvikkeita sisältäviä kiertokoreja perheiden käyttöön. Vauvanhoidon suurimpia ongelmia ovat huono ruoka ja hygienia. D-vitamiinin puutteesta johtuva riisitauti on yleinen vaiva. 

Ensimmäiset liiton koulusairaanhoitajat aloittavat Helsingissä ja Turussa, ja Suomen ensimmäinen maatalouskerho perustetaan Hausjärvelle. Helsingin Haagassa aloittaa vuonna 1924 Suomen ensimmäinen kouluhammashoitola lahjoituksena saadun hammasklinikkakaluston avulla. Karies riehuu suomalaisten suissa, ja jopa 90 % lapsista kärsii vakavista hammasongelmista. 

MLL järjestää kampanjan lisätäkseen tietoisuutta lipeäkiven vaaroista. Pyykinpesussa käytettyä lipeäkiveä liuotettiin veteen ja säilytettiin esimerkiksi kahvikupissa, ja lapset saattoivat juoda sitä epähuomiossa. Myrkytys johti usein kuolemaan.  

Hammashoitotyö jatkuu, kun liitto aloittaa edullisten lastenhammasharjojen myynnin osastoissaan. Samaan aikaan liiton ylläpitämien seimien ja kansanlastentarhojen määrä kasvaa. Palvelulle on tarvetta erityisesti tehdaspaikkakunnilla, sillä monessa perheessä molemmat vanhemmat käyvät töissä.  

Liitto kampanjoi ilmaisen kouluruokailun puolesta ja käynnistää toimet koululääkäreiden määrän kasvattamiseksi. MLL on huolissaan erityisesti kaupunkilaislasten joutilaisuudesta koulujen lomien aikaan, ja aloittaa lasten ja nuorten kesätoiminnan ohjaajien, kesäkaitsijoiden, kouluttamisen. Kurssin käyneet työllistyvät lasten kesäohjaajiksi eri puolille Suomea, ja järjestävät lapsille retkiä, leikkipäiviä ja muuta ohjelmaa.  

Tuhansista järvistä huolimatta uimaopetus on Suomessa huonoissa kantimissa ja Suomen Meripelastusseuran tukemana MLL aloittaa uimaopettajien kouluttamisen. 

Valtakunnan tasolla liitto pyrkii elvyttämään entisaikaista kummiperinnettä myymällä seurakunnille kastetodistuksia ja kummikirjoja. Tavoitteena on luoda kummeista jokaiselle lapselle oma, henkilökohtainen lastensuojeluliitto.

Lapuan liike ja oikeistoradikalismi aiheuttavat poliittista kuohuntaa, ja monilla paikkakunnilla liiton paikallistoiminta on suurissa vaikeuksissa. Edistystäkin tapahtuu: Helsingin paikallisosasto perustaa Sophie Mannerheim –kodin turvattomille äideille, ja Viipurin osasto puolestaan Tyrisevän parantolan nivel- ja luutuberkuloottisille lapsille.

Liiton laatiman ohjesäännön mukaan toimivia koululääkäreitä jo 350 kunnassa.  Toijalaan ja Kuopioon avataan lastentalot, joissa järjestetään mm. neuvoloita ja äitiysvalistusta. Neuvoloiden määrä jatkaa kasvamistaan, ja vuonna 1934 niitä on jo 70:llä paikkakunnalla. Toisaalta pula-aika saa kunnat kiristämään talouttaan, ja monella paikkakunnalla luovutaan terveyssisartoiminnasta.

MLL:n ja SPR:n yhteinen piirijärjestelmä perustetaan vahvistamaan organisaatiota ja parantamaan tiedonkulkua keskusjärjestön ja paikallistason välillä.

Liiton järjestämät uimakoulut kasvattavat vuosi vuodelta suosiotaan, vuonna 1933 jo yli 8000 lasta saa uimaopetusta vuosittain. MLL on perustamassa Suomen Nuorisohuollon Valtuuskuntaa, joka koordinoi Suomessa tehtävää nuorisotyötä.

Turun osasto perustaa kaupunkiin kasvatusneuvolan oppimisvaikeuksista tai muista ongelmista kärsivien lasten ja nuorten auttamiseksi. Järvenpään kansanopistossa alkaa ensimmäinen kodinhoitajakurssi. Myöhemmin toiminta siirtyy MLL:n kodinhoitajaopistoon Espoon Viherlaaksoon.

Yksityisen lastensuojelun kenttä luopuu viimein keskinäisistä kiistoistaan, ja yhdistyy oman keskusjärjestön, Lastensuojelun Keskusliiton, alaisuuteen. Muutakin järjestäytymistä tapahtuu, ja Mannerheimin lastensuojeluliitto on mukana perustamassa Raha-automaattiyhdistystä, jonka alaisuuteen keskitetään Suomessa pelattavat automaatit. Niiden tuotot suunnataan yhdistykseen kuuluvien järjestöjen työhön.

Yhtenäistymistä on muutenkin ilmassa, kun vuonna 1937 valtaan astuu A. K. Cajanderin punamultahallitus, joka otti sosiaalidemokraatit taas mukaan valtakunnan päätöksentekoon. Maailmanpoliittisen tilanteen kiristyessä suomalaisten rivit tiivistyvät. MLL kouluttaa muiden järjestöjen rinnalla vapaaehtoisia väestönsuojelutehtäviin. Syksyllä 1939 Puolustusvoimien suuri kertausharjoitus vie liiton osastoissa toimineet terveyssisaretkin SPR:n palvelukseen, valmistautumaan edessä väistämättömänä häämöttämään sotaan.

Uuden Lastenlinnan rakennustyöt alkavat Helsingin Töölössä marraskuussa 1939, mutta keskeytyvät alkuunsa, kun Helsinkiä pommitetaan talvisodan ensimmäisinä päivinä. Lastenlinnan pienet potilaat evakuoidaan sodan kynnyksellä Nastolaan, Arrajoen kartanoon.

Karjalan siirtoväen majoittaminen ja tukeminen vie suuren osan MLL:n keskusjärjestön ja osastojen voimavaroista, mutta tavallinenkin toiminta jatkuu: liitto perustaa kodinhoitajaopiston Kauniaisiin, ja Kotkan paikallisosasto perustaa Kotkan pojat -nuorisojärjestön. 700:n jäsenen poikajärjestö huolehtii sodanaikaisista lähetti- ja ilmatorjuntatehtävistä Kotkassa. Oulun osasto perustaa kasvatusneuvolan oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia auttaakseen. Maatalouskerhotoiminta on jälleen suosittua erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa on paljon Karjalan pakolaisia.

Jatkosodan sytyttyä MLL on organisoimassa lastensiirtoja Ruotsiin ja Tanskaan. Kaikkiaan Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan lähetettyjen sotalasten määrä kohosi noin 80 000 lapseen. Belgialaisen paroni Louis Empainin lahjoituksella perustetaan ns. Belgia-koteja, lastenkoteja Vihtiin, Iihin, Sieviin, Kristiinaan, Lempäälään ja Vehmaalle. Kummikuntatoiminta ruotsalaisten ja suomalaisten kuntien välillä alkaa vuonna 1942, ja sen myötä tavara- ja elintarvikeavustuksia virtaa Ruotsista sotaa käyvään Suomeen.

Liiton kunniapuheenjohtaja Gustaf Mannerheim valitaan tasavallan presidentiksi vuonna 1945, ja samana vuonna liitto juhlii näyttävästi 25-vuotista taivaltaan. Sodan jälkeen palataan arkeen, ja iloakin saadaan elämään, kun tauolla ollut Lasten päivän juhlinta jatkuu.

Helsingin uuden Lastenlinnan rakennustyöt pääsevät viimein jatkumaan, ja se vihitään käyttöön vuonna 1948. Rakennusprojekteja on muuallakin: Kuopioon MLL rakennuttaa toisen Lastenlinnan ja käynnistää valtakunnallisen terveystalohankkeen. Sen myötä lähes joka kuntaan nousee terveystalo, terveyskeskusten esiaste. Terveyssisaren ja lääkärin vastaanottojen lisäksi terveystaloissa on koulutustila esimerkiksi äitiysvalmennusta varten ja terveydenhoitohenkilökunnan asuintilat. Ennennäkemättömän rakennusbuumin mahdollistaa hyväntekeväisyystuotteiden, erityisesti sokerin ja kahvin, myynti. Kansa himoitsee pitkään kortilla olleita herkkuja, ja kahvikupillisen hinta nousee hurjaksi. Tämä näkyy hyväntekeväisyysjärjestöjen kassoissa.

Syntyvyys kasvaa vuosikymmenen loppua kohti ennen näkemättömiin lukemiin, ja lainsäädäntö tukee kehitystä äitiys- ja lastenneuvolalain (1944) ja lapsilisälain (1948) myötä. MLL:n tekemä mielenterveystyö ottaa aimo harppauksia eteenpäin: kasvatusneuvoloita on jo neljällä paikkakunnalla ja Helsinkiin avataan Metsäkummun tarkkailukoti. Liiton valistustyö saavuttaa suuret kansanjoukot: ”Lyhyitä lastenhoito-ohjeita” -kirjasta myydään peräti 60 000 kappaletta.

1940-luvun lopun syntyvyysbuumi näkyy lisääntyvänä tiedon tarpeena, ja MLL käynnistää nuorille vanhemmille suunnatut parisuhdekurssit ja kasvatuskerhot. Niissä pariskunnat saavat oppia ja voivat keskustella lastenkasvatukseen liittyvistä kysymyksistä.

Helsingin olympialaiset vuonna 1952 saavat koko Suomen olympiahuumaan, ja kansan iloa lisää viimeisten sotakorvausjunien matka itään samana vuonna. Nyt teollisuuden resurssit voidaan käyttää Suomen talouden hyväksi. Perinteeksi muodostunut lastensuojeluviikko järjestetään ensimmäisen kerran vuonna 1951.

Lastenlinnassa tehdään uraauurtavaa keskostutkimusta, jonka pohjalta kehitetyt keskoskuljetuslaatikot kohentavat pikkukeskosten eloonjäämisprosenttia kautta maan. Liiton järjestämä lasten kesätoiminta on valtavan suosittua: eri leireille ja kursseille osallistuu valtakunnallisesti yli 50 000 lasta. Tärkeä kesätoiminnan muoto on uimakoulut, joissa polskivat tuhannet suomalaislapset vuosittain. Elokuvateattereiden lisääntynyt tarjonta ja sen sopivuus lapsille huolestuttaa, ja liitto perustaa elokuvavaliokunnan arvioimaan elokuvien soveltuvuutta lapsille ja nuorille.

Fiskarin paikallisosasto Uudellamaalla järjestää ensimmäisenä paikkakuntansa lapsille kuulotutkimuksen. Tarpeellinen toimintamuoto leviää laajemmallekin. Näöntarkastusten ohella liitto käynnistää koululaisten kuulotutkimukset kunnissa. Lasten selkäongelmia on hoidettu jo vuodesta 1946 alkaen Helsingin yliopiston yhteydessä toimineella Ryhtiklinikalla, mutta nyt toiminta leviää muuallekin. Ensimmäinen maaseudulla toiminut MLL:n ryhtiklinikka avataan Paimiossa. Näkö- ja kuulohuolto, hammashoito ja ryhtineuvolat ovat liiton näkyvimpiä ja suosituimpia palveluita pitkälle 1960-luvulle saakka.

Olympiahuuman esiintuoma kansainvälistymisen henki innostaa liitossakin, ja se järjestää kansainvälisen kesäkylän. Lapsia saapuu seitsemästä eri maasta.

Yleislakko pysäyttää keväällä 1956 Suomen teollisuuden, kun lähes puoli miljoonaa ihmistä on lakossa kolmen viikon ajan. Se käynnistää työriitojen sovittelujärjestelmän kehittämisen. MLL pyrkii auttamaan lakosta kärsineitä lapsia pyytämällä kouluja lisäämään kouluruuan määrää ja varakkaampia perheitä tarjoamaan kotonaan ruokaa lakkoilevien perheiden lapsille.

Urho Kekkosesta tulee Suomen presidentti, ja hänestä yhdessä puolisonsa Sylvi Kekkosen kanssa MLL:n suojelija. Liiton kurssivalikoima kasvaa ja monipuolistuu, ulottuen vanhemmille suunnatuista kursseista koulukeittäjien ja nuorisotyöntekijöidenkin kurssittamiseen.

MLL perustaa yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan kanssa Suomen ensimmäisen myrkytysensiapukeskuksen, joka tarjoaa ohjeita myrkytystapauksissa. Tarve keskuksen perustamiselle kumpuaa suomalaisten elintason noususta ja kodeissa käytettävien kemikaalien määrän kasvusta.

Liiton osastojen työ monipuolistuu, mukaan tulee lasten liikennekasvatus ja puheterapia. Perhekasvatuskursseille osallistuu jopa 10 000 nuorta aikuista vuosittain. Kursseilla keskustellaan avioliitosta, lastenkasvatuksesta ja muista perhe-elämän kysymyksistä.

Päivähoitoa järjestetään melkein jokaisessa osastossa, sillä tarve on koko maassa suuri. Hyvinvointivaltion kehittymisen myötä naisiakin kaivataan työmarkkinoilla, ja yhä useammassa perheessä molemmat vanhemmat käyvät töissä. Kuntien hoitopaikkoja ei riitä lähestulkoonkaan kaikille. Vanhemmat hakevat lapsilleen hoitajia vaikkapa kauppojen ilmoitustauluilta. Päivähoito-ongelma puhuttaa läpi yhteiskunnan, ja uudistusmieliset nuoret valtaavat poliittisen ja yhteiskunnallisen näyttämön.

Oppikoulunuorison henkinen hyvinvointi puhuttaa, ja MLL käynnistää tutkimuksen koulunuorison henkisen rasituksen kartoittamiseksi. Lisääntyneet opiskelupaineet johtuvat suurten ikäluokkien koosta – kilpailu opiskelupaikoista kovenee ikäluokkien kasvaessa. Samalla liiton nuorisokasvatus lisääntyy, ja sen muotoja halutaan uudistaa vastaamaan paremmin 1960-luvun nuorison tarpeita. Yksi uusi toimintamuoto on nuorisotyöntekijöille järjestetyt jengityön kurssit.

1960-luvun lopussa suomalaista yhteiskuntaa ravistelee ennennäkemättömän suuri muuttoliike, sekä maalta kaupunkeihin että Suomesta Ruotsiin. Suurten kaupunkien reuna-alueet täyttyvät nuorista perheistä ja uusista asuinalueista samalla kun maaseudun pientilat tyhjenevät. Uudessa tilanteessa myös MLL:n sisällä käydään vilkasta keskustelua liiton suunnasta ja tulevaisuudesta. Uudet aatteet, feminismi ja vasemmistoradikalismi, muuttavat yhteiskunnan rakenteita, ja taiteen kentällä vanhoillisia piirejä kohahduttavat Hannut Salaman Juhannustanssit ja Mikko Niskasen Käpy selän alla.

Sosiaali- ja terveysalan työnjako muuttuu, kun MLL luopuu kokonaan terveystaloista niiden siirtyessä kuntien vastuulle. Myös Helsingin Lastenlinna siirtyy laajapohjaisen kuntaliiton omistukseen. Fyysinen terveydenhoitotyö siis vähenee, mutta liiton tekemä koulutus- ja valistustyö sekä koulutusmateriaalien tuotanto lisääntyvät. Lasten Oikeuksien päivää 20.11. juhlitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1969.

Suuren maailman tuulet tuovat muassaan huumeongelman Helsinkiinkin, ja MLL perustaa Suomen ensimmäisen huumeita käyttävän nuorison esihuoltoaseman, Arkadia-klinikan. Päivähoitokysymys kuumentaa koko vuosikymmenen ajan tunteita, ja uudenlaisiakin vaihtoehtoja kehitetään. Monen järjestön tapaan myös MLL aloittaa perhepäivähoitotoiminnan, kun sen ensimmäinen perhepäivähoitopaikka avataan Helsingin Myllypurossa. Varhaisaamiaisen puolesta liitto tempaisee yhteistyössä Vaasan Höyrymyllyn ja Valion kanssa.

Kotimaassakin kehitetään uutta, kun pitkäaikaista kuntoutusta lapsille tarjonnut Lasten Terveyskeskus avataan Helsingin Ruusulankadulla. Vaativa rakennushanke toteutetaan yhteistyössä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön kanssa.

Koko yhteiskuntaan vaikuttanut taloudellinen taantuma, öljykriisi, saa ihmiset teippaamaan asuntojensa ilmanvaihtoräppänät umpeen ja säästämään sähköä. Vaikea taloudellinen tilanne on liitossakin, ja se käynnistää historiansa suurimman organisaatiouudistuksen. Moni joutuu jättämään työnsä, ja MLL:n paikallistason työn pelätään kuihtuvan kokonaan. Näin ei käy, vaan MLL selviää vaikeuksistaan.

Organisaatiouudistus myllertää kuitenkin niin piiriorganisaation kuin perinteiset toimintamallitkin, ja liitto alkaa yhä enemmän painottaa toimintaansa kohti valistus- ja vaikuttamistyötä henkilöstövetoisen hoitotyön sijaan. Se laatii mm. leikkipaikka- ja asumissuunnitelmia nuoria perheitä ja erityisesti pääkaupunkiseudulle nousseita asuinlähiöitä silmällä pitäen. Muuttoliike on tyhjentänyt maaseutua ja pakannut nuoria perheitä kerrostalolähiöihin, ja uudessa yhteiskunnallisessa tilanteessa tarvitaan uudenlaista lastensuojelutyötä. Uusia avauksia ovat muun muassa koulujen sosiaalista toimintaa kehittänyt tukioppilastoiminta ja sairastuneen lapsen hoitorengastyö.

MLL:n kouluttamia tukioppilaita on jo 72:lla paikkakunnalla, ja työn suosio lisääntyy, kun suomalainen koulujärjestelmän läpikäy suuren muutoksen. Koko Suomi tulee peruskoulujärjestelmän piiriin vuoteen 1977 mennessä, kun Lapista kohti etelää kulkenut uudistus saadaan päätökseen. Koulutyön muutos tuo uudenlaisia haasteita, ja liiton Mikkelin piiri laatii valtakunnallisen kartoituksen koululaisten iltapäivätoiminnasta.

MLL laatii suunnitelmia koskien lasten kulttuuritoiminnan edistämistä päiväkodeissa ja kouluissa, ja Hyvinkäällä käynnistyy päiväkotien kulttuurikokeilu. Seuraavan vuosikymmenen kuluessa Hyvinkään opit lasten kulttuurikasvatuksesta laajentuvat ympäri maan. Elintason nousu tuo jälleen aivan uudenlaisia muutoksia maailmaan, kun autojen määrä lisääntyy erityisesti kaupungeissa. Se kiinnittää Mannerheimin lastensuojeluliitonkin huomion lasten liikenneturvan edistämiseen. Nuoria vanhempia koulutetaan vanhemmuuteen lastenneuvoloiden yhteydessä.

YK:n Kansainvälinen lapsen vuosi 1979 kiinnittää huomion lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin lähes kaikkialla maailmassa. MLL järjestää Helsingissä kehitysmaiden lastenlääkäreille suunnatun koulutusjakson. Suosittu kurssi houkuttelee osallistujia erityisesti Afrikasta.

Ruotsista kuuluu hälyttäviä tietoja suomalaisten siirtolaisnuorten henkisestä pahoinvoinnista, ja MLL käynnistää siirtolaisnuoria auttaakseen tukihankkeen Tukholmassa ja Göteborgissa. Suunnitelmissa on myös perustaa Tukholman paikallisosasto, mutta hanke kuivuu kasaan.

Suomalaisten vapaa-ajan määrä lisääntyy elintason noustessa, ja perheet kaipaavat yhteisiä harrastuksia. Ensimmäinen koko perheen yhteinen leikkipäivä, valtakunnallinen Lystisunnuntai, järjestetään vuonna 1982. Leikin ohella myös taide on tärkeää, kun liitto tuottaa taidekasvatusmateriaaleja ja järjestää taidekasvatuskoulutuksia ammattikasvattajille. Ne ovat suosittuja myös siirtolaisperheiden keskuudessa Ruotsissa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton tutkimussäätiö perustetaan tukemaan lapsiin ja perheisiin kohdistuvaa tutkimustyötä. Erityisesti nuorisotutkimuksen määrä kasvaa, ja liitto julkaisee nuorisolle suunnattua valistusmateriaalia koskien seksiä, ihmissuhteita ja päihteidenkäyttöä.

Liiton keskusjärjestössä käynnistetään määrätietoinen työ monipuolisten perheiden tukipalvelujen kehittämiseksi. Avioerojen lisääntyessä esimerkiksi avioeroperheille suunnatut ohjelmat kasvattavat suosiotaan. Liitto julkistaa myös ensimmäisen vammaispoliittisen ohjelmansa.

MLL suunnittelee yhteistyössä VR:n kanssa maan ensimmäisen VR-lastenvaunun, joka saa kiitosta erityisesti lapsiperheiltä.

Liiton koulutustoiminta laajenee, kun valikoimaan tulee muun muassa lyhytterapiakurssit ja neuvolatyön intensiivikurssit. Pienryhmämuotoista vanhempainneuvontaa liitto tekee koko maassa. Uudellamaalla liitto käynnistää elämäntaitokoulutuksen.

Liiton kehitysyhteistyön tueksi perustetaan Lasten Terveysrahasto. Ugandaan perustettu terveysasema onkin menestys, ja siellä on noin 35 000 käyntiä vuosittain. Euroopan rajat rapisevat, kun Neuvostoliiton ote itä-Euroopan maista heikentyy ja Berliinin muuri murtuu vuonna 1989. Rautaesiripun takaa paljastuneet lastensuojelukysymykset, kuten Romanian mittava katulapsiongelma, puhuttavat Mannerheimin lastensuojeluliitossakin.

Rovaniemellä käynnistyy Lapin piirin organisoima MLL:n perhekeskuskokeilu, joka vahvistaa paikallistoimintaa ja hyödyntää liiton runsaita toimintamuotoja rovaniemeläisten perheiden tueksi. Siellä toimii mm. vanhempainryhmiä ja perhekahvila, mutta se järjestää toimintaa myös ikäihmisille. Vuosi 1987 on MLL:n lastenkulttuurin teemavuosi, ja kulttuuritapahtumia järjestetään eri puolilla maata. Vuonna 1989 MLL esittää Lapsen oikeuksien päivää liputuspäiväksi.

Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 luo itä-Eurooppaan uusia valtioita, kuten Viron, jossa toimineen Eesti Lastekaitse Liitin kanssa MLL tekee yhteistyötä.

Vuodesta 1992 alkaen syvä talouslama myllertää suomalaisen yhteiskunnan, kun massatyöttömyys, lainojen korkeat korot ja yleinen näköalattomuus suistavat monia lapsiperheitä taloudelliseen ahdinkoon. MLL tukee lamasta kärsiviä lapsiperheitä Lapsiperheiden selviytymisprojektin avulla, minkä lisäksi sen käynnistämä OMAURA-projekti työllistää ja kouluttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Perhekahvilat nousevat eri paikkakunnilla tärkeiksi vertaistuen paikoiksi huolestuneille lapsiperheiden vanhemmille. Vertaistukea tarjoaa myös Vanhempainpuhelin, josta tulee valtakunnallinen palvelu vuonna 1993. Liitto käynnistää myös ihmissuhde- ja mielenterveysongelmien konsultaatiokeskuksen.

MLL:n kotihoitopalveluita tarjotaan jo yli 200 paikkakunnalla, ja liiton taidekasvatuskokeilun seurauksena kunnat eri puolilla Suomea aloittavat omia taidekasvatushankkeitaan. MLL perustaa Huvituksen kuntoutuskeskuksen Ylänteelle entisen koulukodin tiloihin. Yhdessä viiden muun järjestön kanssa MLL perustaa kansallisen Rikosuhripäivystyksen. Vuonna 1993 MLL ottaa vastuulleen valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan järjestämisen. Väestöliitto on järjestänyt juhlaa vuodesta 1946 alkaen.

MLL avaa kansalaisille puhelinpalvelu Kuuman linjan. Siihen soittamalla voi purkaa tuntojaan erityisesti lapsiperheiden talouteen osuneista leikkauksista, kuten lapsilisien supistamisesta. Suomi liittyy EU:n jäseneksi vuonna 1995, minkä lisää MLL:n kansainvälistä toimintaa – lisääntyneen lapsiperheköyhyyden vuoksi yksi näkyvimmistä toimintamuodoista on EU:n ruoka-avun jakaminen. Hyvä joulumieli -keräys järjestetään ensimmäistä kertaa yhteistyössä Ylen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa.

MLL järjestää lasten iltapäiväkerhotoimintaa, ja tuottaa kotipalveluita lukuisissa kunnissa lapsiperheiden tarpeisiin. Tunti lapselle -kampanja saa yritykset lahjoittamaan vuosituhannen viimeisen työtunnin tuoton lastensuojelutyöhön. Liiton käynnistämä Lapsiperheprojekti tarjoaa lisätukea avun tarpeessa oleville lapsiperheille, minkä rinnalla liitto alkaa järjestää varhaisnuorten iltapäivätoimintaa hillitäkseen koululaisten yksinäisyyden tunteita.

Nuorten päihteidenkäyttö herättää vilkasta yhteiskunnallista keskustelua, ja liiton Lapselle selvä elämä -projektissa ehkäistään päihteidenkäyttöä niin lasten ja nuorten parissa kuin lapsiperheissäkin.

Kiusaamisen vastaista työtä tehdään muun muassa musiikin avulla.

Maailmantilanne mullistuu syksyllä 2001, ja laajasti järkyttänyt New Yorkin terrori-isku 11.9.2001 vaikuttaa MLL:nkin toimintaan. Liitossa innolla odotettu YK:n lasten erikoisistunto joudutaan perumaan. Istunto järjestetään kuitenkin vuonna 2002, ja MLL:n pääsihteeri on suunnitellusti mukana.

Suomalaislasten ylipainon yleistyminen saa MLL:n ja Sydänliiton yhdistämään voimansa ja tuottamaan lasten terveyteen liittyvää valistusaineistoa perheille.

Internetin käyttö yleistyy niin lasten kuin aikuistenkin parissa, ja MLL:n Viisaasti verkossa -ohjeet tulevat osaksi lasten internet-kasvatusta. Uusmediat lapsen arjessa -projekti tukee kasvattajia lasten netinkäyttöön liittyneissä pulmissa. MLL:n oma verkkoviestintä vahvistuu, kun Lasten ja nuorten puhelimen ja Vanhempainpuhelimen rinnalle avataan vastaavat nettipalvelut.

Kotoutuva perhe -projekti lisää liiton monikulttuurista kansalaistoimintaa ja esittelee liiton toimintaa myös maahanmuuttajaperheille. Erityisesti perhekahvilat ja liikuntaryhmät niittävät laajaa suosiota.

MLL:n paikallisyhdistysten tekemä suosittu kylämummi ja -vaaritoiminta rakentaa siltoja sukupolvien välille. Samalla kun toiminta lievittää vanhusten yksinäisyyttä, se ja tuo arjessa läsnä olevan mummun tai vaarin niillekin lapsille, joiden oikeat isovanhemmat asuvat kauempana.

MLL:n toiminta internetissä laajenee, kun liitto avaa Tukea vanhemmille -internetsivut ja nuorille suunnatun Nuortennetti-palvelun. Internet tuo paljon iloa ja hyötyjä, mutta sen turvallisuus erityisesti lapsille ja nuorille huolettaa monella taholla. MLL tekee Euroopan-laajuista yhteistyötä nettiturvallisuuden hyväksi EU:n Safer Internet -hankkeessa, ja tukioppilastoimintaa täydentävät Verkk@rit tarjoavat nuorille vertaistukea kouluympäristön ulkopuolella.

Vuosina 2007 ja 2008 Suomessa tapahtuneet kouluampumiset lisäävät monen sosiaalialan järjestön tekemää kiusaamisen vastaista työtä. MLL ja Folkhälsan käynnistävät vuonna 2009 yhteisen kiusaamisen vastaisen kampanjan. Kriisitilanteissa Lasten ja Nuorten Puhelimen suosio kasvaa, kun se tarjoaa nuorille väylän purkaa tunteitaan.

Vuonna 2008 Suomeenkin levinnyt taloudellinen taantuma kurittaa jälleen lapsiperheiden taloutta ja huolena on, että lapsiperheköyhyys lisääntyy entisestään. MLL ottaa julkisuudessa voimakkaasti kantaa lasten hyvinvoinnin puolesta ja vaatii yhteiskunnalta panostuksia nuorten mielenterveyden tukemiseen.

Internet-kasvatus ulotetaan vauva- ja pikkulapsiperheisiinkin verkkokoulun myötä, ja kaikenikäisten lasten ja nuorten mediakasvatus on korkealla liiton tärkeysjärjestyksessä. Erityisesti nuorten sosiaalinen vuorovaikutus siirtyy yhä enemmän nettiyhteisöön.

Lapsiperheille suunnattu tukihenkilötoiminta käynnistyy neljän piirin alueella, minkä lisäksi MLL kehittää perhekeskustoimintaa yhteistyössä kuntien kanssa. MLL:n perhekummit toimivat eri puolilla Suomea perheiden tukena, ja Vanhempainnetti tarjoaa varaventtiiliin monelle vanhemmalle. MLL käynnistää mentalisaatioon perustuvan Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen ja aloittaa esikoislasten vanhempien vauvaperheryhmät ympäri Suomen. 430 ohjaajaa koulutetaan ryhmien ohjaajiksi.

Uudenmaan piiri käynnistää suositun Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan, joka luo yhteyksiä maahanmuuttaja- ja kantasuomalaisten äitien kanssa. Liiton organisaatiossa kuhisee, kun neljä keskisen Suomen piiriä yhdistyvät uudeksi Järvi-Suomen piiriksi.

Hyvä alku koulutielle -kampanja leviää myös yläkouluihin, kun seitsemäsluokkalaisten vanhemmille suunnattu Hyvä alku yläkouluun -kampanja kiinnittää huomiota jännittävään murroskohtaan koululaisen elämässä. Suomen Kulttuurirahaston suurhanke, MLL:n ja SPR:n toteuttama Koko Suomi Leikkii käynnistyy. Leikkiä ja iloa juhlistavan hankkeen tavoitteena on perustaa sukupolvia yhdistävä Terhokerho joka kuntaan.

Maahanmuuttajaperheille suunnattu työ vahvistuu, kun Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -työtä tehdään jo neljän piirin alueella. Liitto käynnistää myös laajan hankkeen lapsiperheiden kotoutumisen edistämiseksi.

Perhekahvilat ovat levinneet aivan koko maahan, sillä jokaisen kunnan alueella toimii ainakin yksi perhekahvila. Kerhotyö on vilkasta, sillä myös Terhokerhoja on SKR:n suurhankkeen päätyttyä kaikissa Suomen kunnissa. Mentalisaatioon perustuva vanhemmuuden tuki jatkuu: Jututtamo-vertaisryhmät käynnistyvät ja Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmiä kehitetään vastaamaan erityistä tukea tarvitsevien perheiden tarpeisiin. Kiusaamisen vastainen työ jatkuu, kun MLL koordinoi kansainvälistä kiusaamisen vastaista hanketta.

MLL on mukana kansallisen lapsistrategian sekä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman laatimisessa, ja kommentoi ahkerasti vuosikymmenen jälkipuolen poliittista keskustelua hallinnutta sosiaali- ja terveyspalveluiden jättiuudistusta. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi liitto järjestää Suomen lasten itsenäisyyspäiväjuhlan, johon osallistui yli 500 lasta, kaksi jokaisesta Suomen kunnasta. Lasten oikeuksien päivä julistetaan vuonna 2019 viralliseksi liputuspäiväksi. MLL teki asiasta aloitteen jo vuonna 1989.

Malawiin suuntautuneen kehitysaputoimintansa kautta MLL tukee erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä ja edistää lasten oikeuksien toteutumista.