Uusi lukuvuosi alkaa epävarmoissa tunnelmissa

Koulun aloittaminen kuuluu ihmisen elämän suuriin tapahtumiin. Moni muistaa ensimmäisen koulupäivänsä vielä vuosikymmenten päästä. Tänä vuonna noin 60 000 ekaluokkaista aloittaa koulutiensä. Tämä on noin tuhat lasta vähemmän kuin viime vuonna. Alakoulusta yläkouluun siirtyminen on toinen merkittävä siirtymävaihe. Yläkoulun aloittaa nyt hieman alle 62 000 oppilasta, mikä on suunnilleen viime vuotta vastaava määrä.

Koulutyö alkaa tänä vuonna koronavirustilanteen vuoksi epävarmoissa tunnelmissa. Koronavirustartunnat ovat kääntyneet kesän jälkeen kasvuun ja koronaepidemian toisen aallon alku saattaa olla käsillä. Tämä tarkoittaa, että myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseen pitää edelleen kiinnittää erityistä huomiota ja noudattaa viranomaisten antamia ohjeistuksia.

Koronavirusepidemia toi kevään aikana suuria haasteita lasten yhdenvertaiselle oikeudelle opetukseen, kasvatukseen ja hoitoon. Poikkeustilanne on kärjistänyt hyvinvointi- ja oppimiseroja lasten välillä. Keväisen etäkoulun onnistumisessa oli huomattavia koulukohtaisia eroja. Poikkeusolot tekivät myös vanhempien roolin lasten koulunkäynnin tukemisessa hyvin näkyväksi.

Vanhemmilla on erilaiset mahdollisuudet tukea lastensa koulunkäyntiä, joten vanhempien roolin kasvaessa lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet opetukseen heikkenevät. Varhaiskasvatukseen osallistuminen putosi keväällä koronakriisin ensimmäisten viikkojen aikana noin viidennekseen normaalista. Osallistuminen kasvoi vähitellen noin kolmannekseen ennen kuin vahva suositus lasten hoitamisesta kotona purettiin toukokuun puolivälissä.

Koronakriisin myötä lasten yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan tavanomaista tilannetta enemmän yhteiskunnan voimavaroja. Tämä koskee sekä lasten ja nuorten oppimisen että hyvinvoinnin tukea. Myönteistä on, että hallituksen neljännessä lisätalousarviossa on kiinnitetty huomiota voimavarojen tarpeen kasvuun. Esimerkiksi perusopetuksessa etäopetusjakson aikana syntynyttä oppimisvajetta paikataan 70 miljoonan euron määrärahalla. Lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen varhaiskasvatuksessa kohdennetaan 14 miljoonaa euroa.

Erittäin huolestuttavaa on, että monet kunnat ovat syksyn aikana lomauttamassa opettajia ja muita lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Tämänkaltainen ”säästäminen” lasten ja nuorten parissa työskentelevien työpanoksesta tulee hyvin kalliiksi myöhempänä tuen ja palveluiden tarpeen kasvuna. Tästä on kokemusta 1990-luvun laman ajoilta. Koronakriisin myötä opettajien ja muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien työpanosta tarvitaan enemmän kuin tavallisesti. Työpanoksen vähentäminen heikentää entisestään lasten ja nuorten tilannetta.

Myönteistä on, että lapsen subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautettiin elokuun alussa. Oikeus varhaiskasvatukseen ei enää ole riippuvainen lapsen vanhempien työssäkäynnistä, opiskelusta, työttömyydestä tai perhe- ja hoitovapaista. Myös varhaiskasvatusasetusta muutettiin päiväkotien kasvatushenkilökunnan ja lasten suhdeluvun osalta. Nyt lapsia voi olla seitsemän yhtä kasvattajaa kohti, kun suhdeluku oli aiemmin kahdeksan lasta yhtä kasvattajaa kohden.

Nyt toteutetut muutokset korjasivat pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikana varhaiskasvatukseen tehdyt heikennykset. Varhaiskasvatuksen kehittämistä on edelleen jatkettava. Esi- ja perusopetuksessa käytössä oleva kolmiportainen tuki tulee sisällyttää myös varhaiskasvatukseen. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on ulotettava myös varhaiskasvatukseen.

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet