Syrjivien ja rasististen rakenteiden purkaminen vaatii johdonmukaista työtä

Syrjintää ja rasismia esiintyy Suomessa kaikilla elämänalueilla, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnan rakenteissa. Syrjintä ja rasismi syrjäyttävät ihmisiä koulutuksesta ja työelämästä, heikentävät mielenterveyttä ja polarisoivat yhteiskuntaa. Suomi on saanut toistuvasti suosituksia useilta kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä, jotta rasismiin ja syrjintään puututtaisiin.

Syrjintä ja rasismi aiheuttavat paitsi turvattomuuden tunnetta sitä kohtaavalle ja vähentävät osallisuutta, ne myös murentavat luottamusta viranomaisia kohtaan. Luottamus viranomaisiin on toimivan yhteiskunnan ytimessä.

Tuoreet tutkimustiedot osoittavat, että syrjintäkokemuksilla on yli sukupolvien ulottuvia seurauksia. Tiedetään, että vanhempien kokema syrjintä voi vaikuttaa jälkeläisten hyvinvointiin vielä useita vuosikymmeniä myöhemmin. Syrjintää kokevat monissa perheissä sekä lapset että vanhemmat.

Syrjinnän ja rasismin vastustaminen ei ole mielipidekysymys, vaan valtiota sitova ihmisoikeusvelvoite. Perus- ja ihmisoikeuksien, kuten syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden, edistäminen on julkisen vallan velvollisuus. Yhteiskunnan syrjivien ja rasististen rakenteiden purkaminen vaatii pitkäjänteistä, johdonmukaista ja laaja-alaista työtä sekä tuekseen poliittista sitoutumista ja resursseja.

Hallitus antoi elokuussa 2023 tiedonannon, jossa se esittelee 23 toimenpidettä yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämiseksi. Työtä jatketaan siihen liittyvällä toimintaohjelmalla, joka julkaistaneen kevään 2024 aikana. Hallitus on tiedonannollaan ja laadittavalla toimintaohjelmalla sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä tekemään työtä rasismin kitkemiseksi. Hallitus on myös käynnistämässä touko-kesäkuun vaihteessa rasisminvastaista kampanjaa.

Rasismin torjunnan kannalta merkittävän, vuosille 2021–2023 laaditun Yhdenvertainen Suomi -ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuivat rakenteisiin, politiikkaan ja eri ryhmien kokemuksiin. Toimintaohjelman arvioitiin täyttävän EU-komission asettamat kriteerit varsin hyvin. Toimenpiteiden suunnittelussa ja tilannearviossa kuultiin laajasti eri väestöryhmiä ja toimenpiteiden toteuttamiseen varattiin rahoitusta. Valmisteilla olevaan syrjinnän- ja rasisminvastaiseen toimintaohjelmaan tulee sisällyttää vastaavia konkreettisia, suunnitelmallisia sekä riittävästi resursoituja toimenpiteitä, joilla edistetään yhdenvertaisuutta ja vähennetään rasismia kaikilla yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että kaikki päätöksenteko ja toiminta noudattavat perustuslain, EU:n perusoikeusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeuksien julkiselle vallalle asettamia velvoitteita. Arvioinnin avulla voidaan tunnistaa, miten säädökset ja politiikkatoimet konkreettisesti vaikuttavat ihmisten ja ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Vaikutusten arviointi on merkittävä keino myös syrjinnän torjumiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Arvioinnin avulla voidaan tunnistaa muun muassa eriarvoistavia rakenteita ja edistää tehokkaita toimia niiden purkamiseksi.

On myönteistä, että tiedonannossaan hallitus on sitoutunut käsittelemään vuosittain ihmisoikeussopimusten valvontaelinten Suomelle antamat suositukset. Valtioneuvoston lisäksi suosituksia tulee käsitellä myös eduskunnassa. Ihmisoikeussuositusten käsittelylle on syytä luoda pysyvä mekanismi suositusten tehokkaan toimeenpanon turvaamiseksi ja keskustelun avoimuuden varmistamiseksi.

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija, lapsen oikeudet