Syrjintää ja eriarvoisuutta on torjuttava johdonmukaisesti
Hallitus julkaisi elo-syyskuun vaihteessa tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä. On hyvä, että hallitus on laatinut tiedonannon ja että se aikoo jatkaa viime hallituskaudella toteutettua Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelmaa.
Kansallisella lapsistrategialla on tärkeä rooli edistää lasten yhdenvertaisuutta. Yksi lapsistrategian kolmesta pääajatuksesta on, että haavoittuvassa asemassa olevien lasten asema turvataan ja heidän tarpeensa tunnistetaan paremmin. Strategia sisältää useita linjauksia lasten oikeuksien yhdenvertaiseksi toteuttamiseksi.
Tiedonannon ja tulevan toimintaohjelman lisäksi on johdonmukaisesti tarkasteltava, miten hallituksen päätökset vaikuttavat syrjinnälle alttiiden väestöryhmien tilanteeseen. Huolena on, että monet hallitusohjelmaan sisältyvät toimet lisäävät eriarvoisuutta. Hallitusohjelman toimeenpanossa tarvitaan monipuolista ja laadukasta vaikutusten arviointia ennen toimien toteuttamista. Tällä hetkellä se usein jää toteutumatta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää syrjinnän vaarassa ja haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin.
Lapset ja nuoret ovat haavoittuva ryhmä, joka tarvitsee yhteiskunnan erityisiä toimia myös rasismin ja syrjinnän torjunnassa. Monet maahanmuuttotaustaiset tai muihin vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat rasismia ja joutuvat vihapuheen kohteeksi. Rasismia ja syrjintää tulee ehkäistä johdonmukaisesti kaikissa lasten ja nuorten kasvuympäristöissä. Hallituksen tiedonannossa on tärkeitä lupauksia toimista yhdenvertaisuuden edistämiseksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikassa.
Tiedonannossaan hallitus sitoutuu käsittelemään vuosittain kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten Suomelle antamat ratkaisut, päätelmät ja suositukset sekä päättämään tarvittavista toimenpiteistä. Tämä on tärkeä linjaus, jota myös MLL esitti lausunnossaan.
YK:n lapsen oikeuksien komitean uudet päätelmät ja suositukset Suomelle julkaistiin kesäkuussa. Suositukset tulee huomioida hallitusohjelman toimeenpanossa. Suosituksissa on useita yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseen liittyviä toimia, kuten esimerkiksi rasismin, vihapuheen ja viharikosten torjunnan vahvistaminen. Komitea edellyttää, että Suomi edistää oikeuksien yhdenvertaista toteutumista huomioiden haavoittuvassa asemassa olevat ja syrjinnälle alttiit lapsiryhmät. Komitea kehottaa ryhtymään kiireellisiin toimiin suositusten osalta, jotka liittyvät yhdenvertaisuuteen, lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan, perheestään erillään oleviin lapsiin, vammaisiin lapsiin, turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahanmuuttajalapsiin sekä lapsia koskevaan lainkäyttöön.
Monet hallitusohjelman kirjaukset ovat ristiriidassa lapsen oikeuksien komitean suositusten kanssa. Hallitusohjelmassa on esimerkiksi kirjauksia heikennyksistä maahanmuuttajien sosiaaliturvaan ja paperittomien terveydenhuoltopalveluihin, mitkä lisäävät rakenteellista rasismia. Hallitusohjelman useat sosiaaliturvaa koskevat kirjaukset – kuten asumistuen, työttömyysturvan ja toimeentulotuen leikkaukset – lisäävät lapsiperheköyhyyttä ja eriarvoisuutta, vaikka komitea suosittelee pidättäytymään sosiaaliturvaleikkauksista, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.
Hallitusohjelman toimeenpanossa on tärkeä huomioida myös eurooppalainen lapsitakuu. Euroopan komissio hyväksyi keväällä 2021 lasten oikeuksia koskevan EU-strategian ja suositteli jäsenmaille eurooppalaisen lapsitakuun käyttöönottoa. Lapsitakuun tarkoitus on tukea erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja heidän perheitään ja auttaa kohdentamaan investointeja lasten hyvinvointiin. Suomessa lapsitakuuta toteutetaan osana kansallista lapsistrategiatyötä. Suomi raportoi EU:lle lapsitakuun kansallisesta toimeenpanosta ensimmäisen kerran keväällä 2024 ja sen jälkeen kahden vuoden välein vuoteen 2030 saakka.
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet