Syrjimällä ja vihaamalla ei paranneta maailmaa

Vielä alle 100 vuotta sitten Suomessa oli sota ja ihmisiä joutui pakenemaan kotoaan. Silloin suomalaiset tarvitsivat apua aivan kuten nykyajan pakolaiset. Suomi on ollut viimeinen maa Euroopassa, missä on ollut vakava nälänhätä. Ihmisiä kuoli silloin nälkään ja tauteihin, luultavasti myös sinun sukulaisia.

Suomi on kehittynyt lyhyessä ajassa sivistyneeksi, tasa-arvoiseksi ja monessa suhteessa yhdeksi maailman huippumaaksi. Toki myös omine epäkohtineen. Joka tapauksessa meillä on velvollisuus auttaa nyt heitä, jotka eivät itse kykene auttamaan itseään. Heitä, joilla ei ole riittävästi tietotaitoa ja resursseja sitä varten.

Huomaan itsessänikin ajoittain aivan turhia ennakkoluuloja tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan. Se on suorastaan kuvottavaa, vaikka tuskin täysin luonnotonta. Ihmisillä on pahana tapana jaotella kokonaisia ihmisryhmiä ”hyviin” ja ”huonoihin” täysin yksittäistapausten perusteella. Ehkä asioiden luokittelu helpottaa meitä ymmärtämään asioita paremmin. Silti se on väärin!

Ei ole kenenkään oma vika, jos on syntynyt tiettyyn perheeseen missä tietyt tavat ja perinteet, on tietyn värinen ihonväriltään tai vaikka islaminuskoinen. Ne seikat ei yksin tee kenestäkään ihmisestä huonoa tai vähemmän arvokasta. Maailmassa tapahtuu paljon pahaa, kuten väkivaltaa ja terrorismia. En puolusta sellaista toimintaa. Ne ovat aina häikäilemättömiä ja anteeksiantamattomia tekoja.

Mutta syrjimällä ja vihaamalla ei paranneta maailmaa. Vain ja ainoastaan olemalla ihminen ihmiselle.

Katariina

Nuortennetin toimittaja