Sosiaaliturvan leikkauksilla on pitkäkestoiset vaikutukset lapsiin  

Hallitus on lyhyellä valmistelulla tuomassa useita esityksiä sosiaaliturvan leikkauksista, jotka vaikuttavat lapsiperheiden toimeentuloon heikentävästi. Lausuntoajat ovat olleet poikkeuksellisen lyhyitä eikä esitysten yhteisvaikutuksia ole arvioitu. Leikkauksia esitetään muun muassa asumistukeen, työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen. Tämän lisäksi usean etuuden indeksikorotukset aiotaan jäädyttää vuosiksi 2024–2027.  

Leikkaukset vaikuttavat merkittävästi pienituloisiin lapsiperheisiin ja lisäävät lapsiperheköyhyyttä. Esimerkiksi asumistuen ja työttömyysturvan taso laskee huomattavasti. Jos perhe saa kahta tai useampaa etuutta, leikkausten vaikutukset kasaantuvat ja ne voivat muodostua näille perheille täysin kohtuuttomiksi. Lisääntyvät perheiden toimeentulovaikeudet voivat heijastua pitkäaikaisesti lasten elämään ja hyvinvointiin. Tällä on suuret vaikutukset myös julkiseen talouteen.  

Sosiaaliturvan leikkauksia perustellaan paitsi julkisen talouden säästöillä niin myös työhön kannustamisella. Puhutaan kannustinloukkujen purkamisesta. Työllistyminen ei yleensä ole kiinni omasta motivaatiosta vastaanottaa työtä. Syyt liittyvät usein muihin tekijöihin, kuten matalaan koulutustasoon, terveydellisiin ongelmiin tai syihin, jotka eivät ole henkilöstä riippuvaisia. Useat samanaikaiset sosiaaliturvan leikkaukset heikentävät vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien tilannetta entisestään. Kannustinloukkujen purkamisen sijaan luodaankin lannistusloukkuja. Pienituloisten lapsiperheiden pärjääminen heikkenee entisestään, mikä koskee myös työllisiä perheitä. Hallitus esittää pieniä kohdennettuja korotuksia lapsilisään, mikä on kannatettavaa, mutta korotukset kompensoivat vain pieneltä osin tai ei laisinkaan sosiaaliturvaan kaavailtuja leikkauksia. 

Sosiaaliturvan leikkaukset rapauttavat perusturvaa. Leikkauksia koskevissa esityksissä arvioidaan säännönmukaisesti toimeentulotuen tarpeen kasvavan. Suunnitellut leikkaukset pakottavat taloudellisissa vaikeuksissa olevat lapsiperheet turvautumaan pitkäaikaisesti toimeentulotukeen. Lapsuudessa koetulla köyhyydellä on välittömiä ja pidempiaikaisia haitallisia seurauksia. Lapsuuden perheen pitkäaikainen toimeentulotuen saanti yhdistyy suurempaan riskiin jäädä ilman toisen asteen tutkintoa, saada maksuhäiriömerkintä ja jäädä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle. 

Suomi toteuttaa eurooppalaisen lapsitakuun kansallista toimintasuunnitelmaa ja raportoi EU:lle lapsiperheköyhyystilanteesta ja sen muutoksista seuraavan kerran keväällä 2024 ja sen jälkeen kahden vuoden välein vuoteen 2030 saakka. Mikäli suunnitellut sosiaaliturvan leikkaukset toteutetaan, on todennäköistä, että lapsiperheköyhyys lisääntyy merkittävästi raportointijakson aikana. 

YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomea koskevissa päätelmissään juuri suositellut, että Suomi välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin. Samoin se on suositellut, etä Suomi tehostaa edelleen politiikkaansa, jolla pyritään varmistamaan riittävä elintaso kaikille lapsille.  

Komitea on myös lapsibudjetointia koskevassa yleiskommentissaan todennut, että talouskriisien aikana lapsen oikeuksia heikentäviä toimia voidaan harkita ainoastaan silloin, kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu ja varmistettu, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Tätä arviointia ei ole tehty hallitusohjelman valmistelun yhteydessä eikä myöskään nyt käsillä olevien sosiaaliturvan leikkausten valmistelussa. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on pitänyt välttämättömänä, että sosiaaliturvan heikennyksiä koskevissa lakiesityksissä on tehty riittävä vaikutusarviointi ja arvioinnin tulokset on otettu huomioon. Perustuslakivaliokunta on myös todennut, että lapsiperheiden asemaan vaikuttavat uudistukset eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa eri uudistusten yhteisvaikutukset muodostuvat perheille kohtuuttomiksi.  

Onkin välttämättömänä, että suunniteltujen sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin arvioidaan. Laadukkaaseen vaikutusten arviointiin kuuluu asian kriittinen tarkastelu ja eri ratkaisuvaihtoehtojen kartoittaminen ja arvioiminen.  

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija, lapsen oikeudet