Saamelaislasten omankielisiä palveluita vahvistettava

Elokuun 9. päivänä vietetään maailman alkuperäiskansojen päivää. Saamelaiset ovat Euroopan harvoja alkuperäiskansoja, mutta silti alkuperäiskansojen päivä ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota Suomessa. Valtaväestö tietää saamelaisista yllättävän vähän, minkä lisäksi on paljon virheellistä tietoa ja stereotypioita.

Alkuperäiskansana pidetään kansaa, joka polveutuu väestöstä, joka maan valloittamisen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä alueella, johon maa kuuluu. Tämän lisäksi alkuperäiskansan määritelmään kuuluu se, että alkuperäiskansa on oikeudellisesta asemastaan riippumatta säilyttänyt kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa.

Alkuperäiskansojen kielet ovat usein uhanalaisia. Tänä vuonna vietetään kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen kielten vuotta. Uhanalaisuus koskee kaikkia saamelaiskieliä. Usein puhutaan harhaanjohtavasti saamenkielestä yksikössä, vaikka saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän. Näistä pohjoissaamea, koltansaamea ja inarinsaamea puhutaan Suomessa. Koltansaame ja inarinsaame kuuluvat erittäin uhanlaisiin kieliin. Molempia kieliä äidinkielenään puhuu noin 300 ihmistä. Pohjoissaamea puhuu yhteensä vajaat 21 000 ihmistä, Suomessa vajaat 2000. Suomessa on jo pitkään suunniteltu saamen kielten elvytysohjelmaa, mutta sen toimeenpanoon ei ole kohdennettu juurikaan resursseja.

Alkuperäiskansat ovat joutuneet vuosisatojen aikana monenlaisen sorron ja syrjinnän kohteeksi. Sulauttamispyrkimykset valtaväestöön olivat pääsääntönä 1970-luvulle asti. Alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten oikeuksien toteutumisen turvaaminen vaatiikin edelleen erityisiä toimia. Ihmisoikeussopimusten syrjinnän kieltoa koskevien säännösten lisäksi ihmisoikeussopimuksissa edellytetään erityisiä toimia alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten oikeuksien toteuttamiseksi.

Kansainvälinen työjärjestö ILO on hyväksynyt vuonna 1989 alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen (ILO:n sopimus 169). Suomi oli aktiivisesti mukana sopimuksen valmistelussa, mutta ei ole valitettavasti vieläkään saanut sopimusta ratifioitua. Myös yleisesti vähemmistöjen oikeuksia turvaavat ihmisoikeussopimukset ovat tärkeitä alkuperäiskansojen oikeuksien kannalta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on julkaissut yleiskommentin alkuperäiskansaan kuuluvien lasten oikeuksien turvaamisesta. Komitea korostaa, että alkuperäiskansojen lapset tarvitsevat positiivisia toimenpiteitä (niin sanottua positiivista erityiskohtelua), jotta voidaan poistaa syrjintää aiheuttavat olosuhteet ja varmistaa, että nämä lapset voivat nauttia oikeuksistaan tasavertaisesti muiden lasten kanssa. Komitea painottaa, että alkuperäiskansojen lasten oikeuksien nauttimisessa esiintyvien puutteiden ja esteiden tunnistaminen on oleellista, jotta voidaan toteuttaa asianmukaisia positiivisia toimenpiteitä lainsäädännön, voimavarojen kohdistamisen ja ohjelmien avulla.

Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisissa on säädettävä lailla. Lisäksi saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Tarkemmin saamelaisten oikeuksista säädetään saamen kielilaissa ja laissa saamelaiskäräjistä.

Suomessa asuvasta noin 10 000 saamelaisesta noin 22 prosenttia puhuu äidinkielenään saamelaiskieltä. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnassa. Kotiseutualueella asuu noin 3400 saamelaista. Lähes 7000 saamelaista asuu kotiseutualueen ulkopuolella, eniten pääkaupunkiseudulla sekä Rovaniemen ja Oulun alueilla.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman yhteydessä toteutetun kartoituksen mukaan saamelaisten oikeus omankielisiin palveluihin toteutuu huonosti. Saamelaisten kotiseutualueella tilanne on parempi kuin sen ulkopuolella. Heikoin tilanne on koltansaamenkielisillä. Saamelaisten kotiseutualueella parhaiten saamenkielisiä palveluita on tarjolla Utsjoella.

Lasten ja nuorten palveluissa eniten saamenkielisiä palveluja on varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Selvityksen mukaan nuorisotyössä, vapaa-aika-, kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopalveluissa saamenkielillä palveluita on heikosti saatavilla. Utsjoen kuntaa lukuun ottamatta saamenkieliset lapset ja nuoret eivät saa yhteiskunnalta tarvitsemaansa tukea saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Saamenkielisen henkilöstön vähyys ja voimavarojen puute ovat tärkeimpiä omankielisten palvelujen saatavuutta heikentäviä tekijöitä. Ongelmana on, että viranomaisilla ei ole pitkänaikavälin suunnitelmia saamenkielisen palvelutason parantamiseksi eikä saamenkielisen henkilöstön työhön houkuttelemiseksi ole otettu käyttöön kannustimia. Saamelaisjärjestöjen rooli on merkittävä saamen kielten ja kulttuurin ylläpitämisessä erityisesti kotiseutualueen ulkopuolella, jossa saamenkielistä palveluntarjontaa ei juurikaan ole.

Saamelaisen kulttuurin elinvoiman kannalta on olennaista, että saamelaiset lapset ja nuoret voivat käyttää omaa kieltään ja oppia omaa kulttuuriaan. Saamelaislasten ja -nuorten oikeuksien toteutuminen edellyttää nykyistä vahvempaa resursointia saamenkielisiin palveluihin. Saamenkielisen henkilöstön saatavuutta palveluihin tulisi parantaa erityisin toimin, kuten räätälöidyillä koulutuksilla ja erityisinä kannustimina. Saamen kielten elvytysohjelma tulee toteuttaa ja sille on varattava riittävät voimavarat.

Saamelaistietoisuutta tulee vahvistaa myös koko väestölle. On esimerkiksi varmistettava, että kouluissa annetaan riittävät ja oikeat tiedot saamelaisuudesta. Saamelaisuus on tärkeä osa maamme identiteettiä, mistä meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä.

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet