Pylly ei ole ruma sana
”Mut raiskattiin eilen!” itkee nuori tyttö Lasten ja nuorten puhelimessa. Vapaaehtoinen päivystäjä ei kauhistele, vaan kuuntelee tytön tarinan rauhassa ja kehuu, kuinka rohkeasti tyttö asiasta puhuu. Hän ei välitä taustalla kikattavista kavereista, vaan kertoo lempeästi, mitä tytön on nyt tärkeää tehdä. Hän muistuttaa, ettei tyttö ole tehnyt mitään väärää, vaan päinvastoin on toiminut aivan oikein, kun kertoo asiasta.
Tyttö lopettaa puhelun kesken päivystäjän virkkeen, mutta päivystäjä on tyytyväinen. Taas yksi tyttöporukka, joka otti yhteyttä tärkeästä asiasta ja sai kuulla, miten tulee toimia, jos keksitty tilanne onkin joskus totta.
”Mikä on dildo?” ”Mulla on puolimetrinen muna, saanko tulla panemaan sua perseeseen?” huutelee illempana poikaporukka, jolla sanat tuntuvat vielä olevan vähän hakusessa. Kaveriporukassa näyttämisen tarve on sitäkin vahvempi. ”Hienoa!” ajattelee päivystäjä. Jälleen yksi hieno mahdollisuus jutella tietoa janoavien lasten kanssa seksuaalisuuden perusasioista. Siitä, että seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä, josta on tärkeä puhua.
Aina kun poikien mekastus hetkeksi taukoaa ja päivystäjä saa suunvuoron, hän kertoo poikien ikätasoisesti seksuaalioikeuksista, anaaliseksistä ja kehityksestä. Tällöin linjan päässä tulee hiljaista. Kerrankin joku aikuinen, jolta ei tule huutoa. Puhelu loppuu naurunremakkaan, mutta päivystäjää hymyilyttää.
Jos aikuiset miehet odottavat keskimäärin useita vuosia ennen kuin he seksuaalihäiriön ilmaannuttua uskaltautuvat varaamaan ajan lääkäriin, niin toiveissa on, että uusi sukupolvi oppisi, että seksuaalisuudessa ei ole mitään väärää, pahaa tai noloa. Päinvastoin, se on luonnollinen ja arkipäiväinen asia siinä missä muutkin hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat.
Toki seksuaalisuus on myös jotain erityistä ja siitäkin puhutaan Lasten ja nuorten puhelimessa: Kuinka se on hyvin intiimiä ja siksi erityisen haavoittuva osa meitä jokaista. Siksi päivystäjät opettavat lapsia myös suojaamaan tätä osaa itsestään ottamalla puheeksi seksuaalioikeudet aina seksuaalisuudesta puhuttaessa.
Lapsille kerrotaan, että jokaisella on oikeus toteuttaa seksuaalisuuttaan haluamallaan tavalla, mutta niin ettei loukkaa muiden seksuaalioikeuksia tai lakia. Eikä mihinkään pidä suostua, mitä ei itse halua tehdä. Ja aina, kun jotain hämmentävää tapahtuu, on tärkeää kertoa siitä luotettavalle aikuiselle. Jos nuoret eivät tiedä omia rajojaan, he eivät myöskään tiedä, kun näitä rajoja rikotaan.
Vaikka kouluissa annetaan jonkin verran seksuaalikasvatusta, pitäisi seksuaalikasvatuksen olla jatkuvaa – eli mukana lapsen jokapäiväisessä elämässä. Tietoa pitäisi antaa lapselle joka kehitysvaiheessa lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden.
Olisi hienoa, jos jokaisessa kodissa olisi ilmapiiri, jossa seksuaalisuutta pidettäisiin normaalina asiana niin, että siitä voitaisiin puhua siinä missä muistakin asioista. Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on, että lapsi osaa tulevaisuudessa tehdä ihmissuhteissaan tietoon perustuvia, ennalta harkittuja päätöksiä.
Jos seksuaalisuudesta puhuminen kotona tuntuu aluksi hankalalta, sen voi limittää arkipuheeseen vähitellen. Kehottamalla pikkulasta pesemään myös pimppi ja häpyhuulten välit. Sanomalla pikkupojalle, että pippeliä saa kosketella ja siihen onkin tärkeä tutustua, mutta omassa rauhassa, ei ruokapöydässä. Kysymällä vielä alakoulua käyvältä tytöltä, miten reagoisi, jos joku pyytäisi häneltä somessa alastonkuvia. Kommentoimalla jotain uutista ääneen ja kysymällä nuorelta, mitä mieltä hän siitä on. Tai kysymällä tiskihommien lomassa murrosikäiseltä pojalta, mitä hän tekisi, jos tyttöystävä tulisi raskaaksi.
Arkipäiväinen seksuaalikasvatus ei ole luentojen pitämistä tai viisaana olemista (eikä varsinkaan omien asioiden jakamista tai lapsen intiimien asioiden utelua), vaan yhteistä, nuorta ja elämän moninaisuutta arvostavaa pohdintaa. Lapset ja nuoret ovat valtavan ajattelevaisia ja viisaita, kun heille annetaan lupa pohtia, kysyä ja oppia.
Siinä samalla tulee opettaneeksi kehon osiin, tunteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvää neutraalia sanastoa. Pylly ei ole ruma sana, vaan kehon osan nimi siinä missä korvannipukkakin.
Pauliina Lyttinen
Auttavien puhelinten päivystystyön koordinaattori