Pieniä askeleita oikeaan suuntaan
Hallitus kokoontui alkuviikosta odotettuun puoliväliriiheensä. Vaikka yleisesti riihen tuloksia pidettiin vaatimattomina, lapsiperheiden kannalta riihessä tehtiin muutamia hyviä päätöksiä, jotka ansaitsevat huomiota. Lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat aiemmin olleet hallituksen suurten leikkausten kohteina. Varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta ja opintotuesta on leikattu rajulla kädellä. Nyt näitä leikkauksia osin korjataan uusilla panostuksilla. Suunta on hyvä, vaikka eteneminen on vielä vaatimatonta.
Hallitus on aiemmin leikannut varhaiskasvatuksesta rajoittamalla kokopäiväistä varhaiskasvatusoikeutta ja suurentamalla kolme vuotta täyttäneiden lasten ryhmäkokoja päiväkodeissa. Vielä viime vuonna hallitus valmisteli rajuja korotuksia varhaiskasvatusmaksuihin. Kritiikin johdosta hallitus veti budjettiriihessä maksukorotusesityksen pois ja teki pieniä maksualennuksia yksinhuoltajien osalta.
Nyt puoliväliriihessä hallitus päätti alentaa varhaiskasvatusmaksuja pieni‐ ja keskituloisilta. Alennus tehdään muuttamalla maksujen perusteena olevien tulojen määräytymisperusteita. Toisesta lapsesta perittävää maksua myös alennetaan. Hallituksen tarkoituksena on kannustaa äitejä palaamaan nykyistä aiemmin työmarkkinoille, sillä hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta on karkaamassa kauas tavoittamattomiin. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen nähdään keinona nostaa työllisyysastetta. Hallituksen tavoitteena on nostaa varhaiskasvatukseen osallistumisastetta kohti muiden Pohjoismaiden tasoa. Varhaiskasvatuslain uudistamista on tarkoitus myös jatkaa.
Perhevapaiden uudistamisesta hallitus ei päässyt yhteisymmärrykseen. Asiaa jää siten seuraavalle hallitukselle. Merkittävä avaus sen sijaan on selvitystyön aloittaminen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Selvityksen on määrä valmistua helmikuussa 2019. Sote-uudistuksen jälkeen on siis tulossa sotu-uudistus.
Opintotuki on ollut hallituksen leikkausten kohteena. Leikkaukset vaikuttavat elokuussa voimaan tullessaan merkittävästi opiskelijaperheiden arkeen. Pienituloinen perheellinen opiskelija saa ensi syksynä lähes 90 euroa vähemmän opintorahaa kuukaudessa kuin tällä hetkellä. Asumistuki pienenee keskimäärin 10–20 eurolla kuukaudessa. Opintotuessa oli aiemmin huoltajakorotus, jolla tuettiin perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa ja mahdollisuuksia yhdistää opiskelu ja perhe-elämä. Huoltajakorotus poistettiin opintotuesta 1990-luvun alussa. Onkin hieno asia, että puoliväliriihessä hallitus päätti palauttaa huoltajakorotuksen opintotukeen. Opintotukeen tulee 75 euron suuruinen kuukausittainen huoltajakorotus. Se on tärkeä askel lapsiperheiden köyhyyden torjunnassa. Opiskelu muodostaa merkittävän köyhyysriskin. Korkeakouluopiskelijoista joka kuudennella on lapsi tai lapsia.
Hallitus on aiemmin päättänyt suurista ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksista. Leikkaukset vähentävät ammattioppilaitoksissa entisestään opetuksen määrää, jota on jo aiemmin vähennetty. Leikkausten takia monen ammatillisten oppilaitoksen toimipisteen ovet sulkeutuvat lopullisesti. Leikkaukset uhkaavat lisätä nuorten jäämistä vaille koulutusta ja sitä kautta syrjäytymistä. On myönteistä, että puoliväliriihessä päätettiin panostuksista ammatilliseen koulutukseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Panostukset ovat kuitenkin kovin vaatimattomia ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksiin nähden.
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet