Opiskeluhuollon laatua seurattava ja kehitettävä hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueet tuovat muutoksen opiskeluhuoltopalveluihin. Hyvinvointialue vastaa jatkossa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Koulukuraattorit ja -psykologit siirtyvät kuntien opetustoimesta hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöiksi.

Muutos on suuri, sillä aiemmin suurin osa kuraattoreista ja psykologeista on työskennellyt osana opetustoimea. Hyvinvointialueiden johdolla ja luottamushenkilöillä onkin suuri vastuu siitä, että kuraattorit ja psykologit ovat edelleen kiinteä osa koulujen arkea. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa todetaan, että psykologi- ja kuraattoripalvelujen pitää olla helposti saavutettavissa ja ne on järjestettävä ensisijaisesti oppilaitoksen tiloissa.

Opiskeluhuoltopalvelujen kynnyksettömyyden lisäksi on tärkeä varmistaa, että opiskeluhuollon ammattilaiset ovat vahvasti mukana yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisessä. Julkisessa puheessa opiskeluhuolto kapeutuu helposti lasten ja nuorten mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja avun saamiseen. Keskustelussa unohtuu, että opiskeluhuoltoon kuuluu yksilökohtaisen tuen lisäksi yhteisöllinen opiskeluhuolto.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto edistää oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä yhteisön hyvää vuorovaikutusta ja osallisuutta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto kuuluu kaikille koulun työntekijöille ja siitä vastaa rehtori yhdessä yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kanssa. Opiskeluhuollon ammattilaiset – koulukuraattorit, -psykologit, -terveydenhoitajat ja -lääkärit tuovat opiskeluhuoltoryhmään oman asiantuntemuksensa. Myös oppilailla ja vanhemmilla tulee olla ryhmässä edustus.

Koulu on perheen jälkeen lapsen ja nuoren tärkein kehitysyhteisö, jossa hän viettää suuren osan päivästään. Koulu tavoittaa koko ikäluokan ja siksi sillä on suuri mahdollisuus tehdä lasten ja nuorten ongelmia ehkäisevää ja voimavaroja vahvistavaa työtä. Onkin varmistettava, että koulukuraattoreille ja -psykologeille varataan riittävästi työaikaa yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön, joka on lähtökohtaisesti ehkäisevää työtä.

Koulutuksen järjestäjällä on lakisääteinen velvollisuus arvioida opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä kunnan opetustoimen ja hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Erityisen tärkeää on kerätä oppilaiden kokemukset ja näkemykset opiskeluhuollon laadusta ja saatavuudesta.

Lapsen ja nuoren kannalta tärkeintä on kouluyhteisön turvallisuus: Se että kokee olevansa yhteisön tärkeä jäsen ja on kavereita, joiden kanssa jutella. Ja kun lapsella tai nuorella on huolia, olennaisinta ei ole työntekijän titteli tai taustaorganisaatio vaan se, että lähellä on tuttu aikuinen, jolle uskaltaa puhua ja joka varmistaa, että lapsi saa apua ja hänen tarpeisiinsa vastataan.

Marie Rautava

Ohjelmajohtaja