Onko järjestöjen avustuksista varaa leikata?

Valtiovarainministeriö julkaisi elokuun puolivälissä budjettiesityksensä, joka sai järjestöihmisten hymyt hyytymään. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin ehdotetaan 33 prosentin leikkausta verrattuna tähän vuoteen.

Tiedossa on ollut, että eri syistä Veikkauksen pelituotot supistuvat ja STEA-avustukset laskevat. On osattu odottaa, että avustustaso alkaa laskea jo ensi vuonna, mutta sen verran maltillisesti, että sote-järjestöt ehtivät sopeuttaa toimintaansa ja löytää uusia tapoja auttaa.

Kokeileminen ja uusiutuminen ovat järjestötyön peruspiirteitä, joten ratkaisuja varmasti löytyy, mutta hetkessä se ei onnistu. Järjestöissä varaudutaan jo muutoksiin, mutta samalla odotetaan valtiovallan tekevän oman osuutensa: etsivän keinoja pelituottojen kompensointiin, jotta kansalaistoiminnan jatkuvuus voidaan turvata.

Vahva ja vapaa kansalaistoiminta on suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteitä. Se on rakentanut luottamusta, vahvistanut demokratiaa ja luonut hyvinvointia. Siksi sitä kannattaa vaalia ja vahvistaa.
Oleellinen osa kansalaisyhteiskuntaa ovat auttamisen ketjut: on vapaaehtoinen, joka haluaa auttaa, järjestö, joka auttaa auttamaan eli luo rakenteita, neuvoo ja ohjaa sekä julkinen hallinto, joka auttaa järjestöjä toimimaan. Järjestöissä on ollut luja luottamus siihen, että ketju pitää; kansalaistoimintaa arvostetaan ja sen toimintaedellytykset turvataan.

Jos VM:n ehdotus toteutuu, se tarkoittaa järjestöjen auttamistyön rankkaa ja nopeaa supistamista. Osalle järjestöistä se aiheuttaisi niin kovaa karsimista, että usko toiminnan uudelleen elpymiseen on koetuksella.

On erikoista, että järjestöjen toimintaedellytyksiin ehdotetaan rajua leikkausta juuri nyt, kun pandemia koettelee koko yhteiskuntaa ja yhteisvastuuta tarvitaan enemmän kuin ehkä kertaakaan sotien jälkeen. Järjestöt ovat reagoineet myös koronatilanteessa nopeasti ja organisoineet apua esimerkiksi vähävaraisille lapsiperheille ja yksinäisille vanhuksille, millä on ollut tärkeä merkitys kansalaisten jaksamiseen.
Valtion kirstun vartijoille vapaaehtoistyön merkitys näyttää jääneen vieraaksi, eikä järjestötyöhön kohdistuvien leikkausten kokonaisvaikutuksiakaan ole ilmeisesti ehditty arvioida.

Kun järjestöt supistavat toimintaansa, ennaltaehkäisevä työ vähenee. Se lisää korjaavien palvelujen tarvetta, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Tämä nähtiin selvästi 1990-laman jälkeen. Julkinen sektori ei pysty korvaamaan järjestöjen ennaltaehkäisevää työtä. Juuri nyt julkisissa palveluissa ei etsitä mahdollisuuksia laajentaa työsarkaa vaan keinoja säästää ja supistaa.

Tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä on ihmisten keskinäinen auttaminen, joka lisää sekä auttajan että avun vastaanottajan hyvinvointia. Yksinäisyys on nimetty vakavaksi kansantaudiksi, joten kaikkia keinoja, jotka vähentävät sitä, pitäisi tukea. Vapaaehtoisena koettu mahdollisuus osallistua, tuntea itsensä tärkeäksi osaksi ryhmää ja pystyä auttamaan muita vähentävät yksinäisyyttä ja tuovat mielekkyyttä elämään. Lisäksi vapaaehtoistyössä kertyy työelämässäkin tarvittavia taitoja, joten sillä on myös työllistymistä tukevaa vaikutusta. Onko järjestöjen auttamistyöstä todella varaa leikata?

Täytyy muistaa, että kyseessä on vasta esitys. Päätösvalta on poliitikoilla, jotka budjettiriihessä käyttävät omaa harkintaansa. Heille muistutukseksi:

• Aktiivinen kansalaistoiminta lisää hyvinvointia ja luottamusta ja vahvistaa demokratiaa.
• Vapaaehtoiset paitsi auttavat muita, kokevat myös oman hyvinvointinsa kasvavan. Hyvinvointihyöty on siis kaksinkertainen.
• Useimmat vapaaehtoiset tarvitsevat paikkoja, joissa toimia ja ihmisiä, jotka neuvovat ja tukevat. Järjestöt ovat tärkeitä vapaaehtoisuuden mahdollistajia.
• Järjestöt tarvitsevat jäsenmaksutuottojen ja lahjoitusten lisäksi julkista tukea vapaaehtoistyön mahdollistamiseen ja kehittämiseen.
• Vapaaehtoisten tekemä auttamistyö vähentää oleellisesti palvelujen tarvetta.
• Järjestötyön kutistaminen aiheuttaa painetta palveluihin. Säästö ennaltaehkäisevän järjestötyön rahoituksessa voi tarkoittaa moninkertaisia kustannuksia toisaalla, erityisesti korjaavissa palveluissa.

Liisa Partio

Entinen viestintä- ja varainhankintajohtaja