Olla näkyvä, iloittu ja rakastettu

Tällä viikolla vietetään vuosittaista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja näkyvyyttä edistävää Helsinki Pride -tapahtumaa. Priden eniten näkyvyyttä saava osa on kulkue, joka on viime vuosina kerännyt kymmeniä tuhansia osallistujia. Kulkueessa näkyy sateenkaarilipun kuvastama moninaisuuden kirjo. Siinä on iloa, riemua ja avoimuutta. Mutta myös bannereita, joissa nostetaan esille epäkohtia, jotka korjaamalla Suomi olisi kaikille tasa-arvoinen, ihmisoikeuksia kunnioittava maa.

Kulkueessa näkyvä tunteiden ja kokemusten monimuotoisuus kuuluu myös Lasten ja nuorten puhelimeen tulevien nuorten yhteydenotoissa. Yhä useampi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva lapsi tai nuori kasvaa kodissa, jossa heillä on läheisten aikuisten varaukseton tuki. Kodeissa, joissa vanhemmat iloitsevat lapsesta, hänen sukupuolestaan ja hänen kumppanistaan sekä tukevat omaksi itseksi kasvamisessa lasta arvostaen ja kunnioittaen. Tämä toivottavasti koskettaa tulevaisuudessa yhä useampia lapsia ja nuoria. Jokaisella tulee olla turvallinen ympäristö, jossa kasvaa omanlaisekseen ihmiseksi ja saada tukea läheisiltä aikuisilta.

Lasten ja nuorten puhelimen yhteydenotoissa valitettavasti kuuluu, että näin ei vielä ole kaikkien lasten kohdalla. On lapsia, jotka eivät ole kertoneet vanhemmilleen tai läheisille aikuisille seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuolen kokemuksestaan. He pelkäävät, että heitä ei rakasteta sellaisena kuin he ovat tai heitä painostetaan olemaan jotain mitä he eivät ole. Painostus on henkistä kaltoinkohtelua, jota moni sateenkaarinuori yhä kokee kertoessaan läheisilleen kokemuksestaan. Osa lapsista ja nuorista pelkää myös henkistä tai fyysistä kaltoinkohtelua tai kotinsa menettämistä. Osalle nämä huolet ovat myös muuttuneet todellisuudeksi läheisille kertomisen jälkeen.

Asenteiden lisäksi muutosta vaatii myös lainsäädäntö. Suomen translakiin sisältyy edelleen vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä juridisen sukupuolen muuttamisen ehtona. Tämän päivän translapset joutuvat isoksi kasvaessaan miettimään, haluavatko tulevaisuudessa mahdollisuuden elää omassa sukupuolessaan, jos sen hintana on luopuminen mahdollisuudesta saada omia lapsia. Lisäksi monet transnuoret, jotka haluaisivat korjata kehoaan, joutuvat yhä käymään läpi väärän murrosiän muutokset. He joutuvat odottamaan pahimmillaan vuosia ennen kuin heillä on mahdollisuutta saada lääketieteellisiä hoitoja Suomessa.

Jokainen aikuinen voi omalta osaltaan auttaa luomaan maailmaa, jossa jokainen on arvostettu, rakastettu ja iloittu omana itsenään. Maailmaa, jossa voi tehdä itsensä näkyväksi ilman pelkoa painostuksesta, läheisten rakkauden menetyksestä tai kaltoinkohtelusta. Tämä voi aikuisten elämässä näkyä arjen toimintana. He voivat esimerkiksi puuttua homo- tai transfobiseen puheeseen, välttää oletuksia toisen seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta sekä luoda ilmapiiriä, jossa kenenkään ei tarvitse jännittää kertoa omista tunteistaan ja ajatuksistaan kertomista.

Jonain päivänä Pride on toivottavasti vain ilon juhla, tai historian tunnille kuuluva muisto ajalta, jolloin oli tarpeellista edistää tasavertaisuutta isojen tapahtumien kautta. Juuri nyt on vielä paljon tehtävänä ennen kuin se hetki on saavutettu. Kiitos kaikille vapaaehtoisille ja työntekijöille, jotka panoksellaan ovat luoneet vuosittain tämän upean tapahtuman.

Hyvää Helsinki Pride -viikkoa kaikille!

Blogikirjoitus on alunperin julkaistu kesäkuussa 2017.

Heidi Holappa

Suunnittelija, auttavat puhelimet ja digitaaliset palvelut (opintovapaalla)