Oikein epätäydellistä äitienpäivää!
Rakkauden luonteeseen kuuluu, että rakastaa lasta haavoittuvana, tarvitsevana ja epätäydellisenä. Voi kuinka juuri ne ihanat hörökorvat tai aamulla pörröisinä sojottavat hiukset lisäävät hellyyden ja rakkauden tunnetta ja saavat sydämen suorastaan pakahtumaan!
Äidinrakkaus ei vaadi lapselta täydellisyyttä tai virheettömyyttä tai varhain itsenäistyvää, omillaan pärjäävää lasta, vaikka niin voisi täydellisyyttä havittelemassa maailmassa helposti ajatella. Rakastettu lapsi ei ole täydellinen mutta lapsi, jota katsotaan rakkaudella, on ihana ja kaunis. Ja toisaalta, jos lapselta puuttuu rakkaus, häneltä puuttuu kaikki.
Myöskään äideiltä ei vaadita täydellisyyttä, mutta äiti voi helposti kokea riittämättömyyttä ja ristiriitaisia vaatimuksia. Pitäisi olla kotona lapsen kanssa, pitäisi osata jakaa vanhemmuutta tasapuolisesti, pitäisi kiiruhtaa takaisin työelämään ja ehtiä jossain välissä hehkuttaa äidin onnea täydellisen kauniissa kodissa otetulla selfiellä.
Ei muuten tarvitse. Totuus on, että nykyinen kulttuurimme ei riittävästi tue arkielämän vanhemmuutta, ei auta vanhempia ymmärtämään omaa tärkeyttään lapsen elämässä, eikä tue sellaisia valintoja jotka asettavat lapsen ja perheen tarpeita työelämän vaatimusten edelle.
Kun perhevapaita uudistetaan, on siis hyvä palauttaa mieleen minkä takia nämä vapaat ovat olemassa. Ne ovat olemassa, jotta vanhemmat voivat hoitaa lastaan kotona niin, että lapsen hyvinvoinnin kannalta elintärkeät kiintymyssuhteet suojataan. Perhevapaat ovat olemassa, jotta molempien vanhempien vanhemmuus voi rakentua turvalliseksi. Perhevapaat ovat olemassa, jotta perheen toimeentulo olisi turvattu edes lapsen vauva- ja taaperovaiheessa.
Kun vanhempi pohtii omaa elämäänsä ja sitä koskevia valintoja, uskallan antaa vain yhden vinkin, eikä sekään ole minun omani vaan lainattu kirjasta Pikku-Prinssi: ”ainoastaan sydämellään näkee hyvin”.
Oikein hyvää, iloista ja epätäydellistä äitienpäivää!
Mirjam Kalland
MLL:n puheenjohtaja, varhaiskasvatuksen professori