Nolo vanhempi on ihan tavoiteltava tila

Missään muussa elämänvaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja laajaa kehitystä kuin nuoruudessa. Kun tähän yhdistetään siirtyminen yläkouluun, on sympatiat uusia seiskaluokkalaisia kohtaan korkealla. Kouluun mennään oppimaan, mutta murrosikäiselle se tärkein oppimisympäristö on muualla. Kun aikuiset ajattelevat matikkaa, köksää ja enkkua, nuoren mielessä pyörii:

• Miten meen mukaan porukkaan?
• Pitäskö mun olla ”jotain”?
• Oon ruma!
• Kaikilla muilla on varmaan jo kokemuksia.
• Apua mitä mä sanoin, tää on niin noloo…
• Miten olisin enemmän, kun noi…
• Miten peitän tän epävarmuuden.

Yläkoulun aloitus on yksi lapsen elämän merkittävimpiä muutoksia. Kun kuuluminen porukkaan on nuoren mielessä isompi asia kuin arvosanat, voi oppimiseen keskittyminen olla hankalaa. Jos valmistautuu reagoimaan uhkaan, mikään selviytymisen kannalta toissijainen oppi ei tartu päähän. Koska murrosikäisen aivot ovat herkistyneet sosiaalisille vihjeille ja niistä oppimiselle, tulee kavereista ympäristö, jossa identiteettiä rakennetaan.

Onko välitunneilla myönteinen ilmapiiri ja koulussa mukava ja turvallinen olo, on kiinni myös meistä vanhemmista. Millaisin eväin nuoret välitunnille menevät, on meidän kaikkien asia. Porukkaan kuuluminen on elintärkeää. Tätä ei pidä ottaa kevyesti, sillä kyse on yhdestä nuoruusiän tärkeimmistä kehitystehtävistä.

Toistuvasti porukan ulkopuolelle jäänyt ja torjutuksi tullut nuori, voi kokea vaikeuksia luottaa toisiin ihmisiin ja myönteiset kokemukset ryhmistä olla vähäisiä. Tällä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Koulun ilmapiiri ja muiden nuorten asenteet ratkaisevat paljon ja näihin myös me vanhemmat voimme vaikuttaa.

Nuorella on oikeus yksityisyyteen, mutta aikuisen tulee olla lämpimän kiinnostunut hänen kuulumisistaan. Vaikka saisit vastaukseksi vain murahtelua, ole silti sinnikkään kiinnostunut nuoren kuulumisista. Nuoren ajatus kulkee sekä ihastuttavan että välillä tuskastuttavan eri lailla kuin omamme.

Kerro lisää antaa ikään kuin aikalisän ajatuksesta kiinni saamiseksi. Kun pyydät nuorta kertomaan lisää, osoitat arvostusta pyrkimällä ymmärtämään juuri hänen näkökulmaansa. Nuori saa kokemuksen siitä, että hän on arvokas ja tärkeä, hänen ajatuksiaan kuullaan. Kuittaus ”ymmärrät sitten kun oot aikuinen” tai “toi nyt on tuollaista murrosikään kuuluvaa kiukuttelua” sivuuttaa toisen ainutlaatuisen kokemuksen asiasta. Aikuinenkaan tuskin haluaisi kuulla, että kaikki omaan käytökseen liittyvä negatiivinen olisi selitettävissä iän tuomilla muutoksilla esimerkiksi vaihdevuosilla.

Joskus vilpitön hyvä pyrkimys keskusteluun, törmää seinään ja pahimmillaan muuttuu riidaksi. Kun nuori on läsnä ja saat mahdollisuuden, älä jätä sitä käyttämättä. Joskus paras paikka on autossa matkalla treeneihin, saunassa, ruokapöydässä, yhteisen kivan tekemisen lomassa, joku taas käy somessa parhaat keskustelut. Tartu hetkeen, kun se tulee.

Vanhemman tehtävä ei ole olla kaveri. Vanhemman tärkein tehtävä on olla nuorelle turvallinen vanhempi, joka pystyy ottamaan vastaan kaikenlaiset tunteet, murheet ja huolet. Nuoren kaverisuhteilla on eri tarkoitus. Seuraa ja kysele, millaiset kaverisuhteet lapsellasi on koulussa, harrastuksissa ja netissä. Tutustu kavereihin ja pidä kodin ovet avoinna kavereille.

Joskus nuori tarvitsee apua vertaissuhteiden vahvistamisessa, kun toinen taas voi tarvita apua matematiikan kanssa. Jos nuori viettää kaiken aikansa yksin tai kokee olonsa yksinäiseksi, on vanhemman hyvä ottaa asia puheeksi ja pohtia yhdessä, mikä neuvoksi. Kavereita ei vanhempi voi nuorelle hankkia, mutta yhdessä voidaan miettiä, mistä ja miten kavereita voisi saada. Sosiaalisia taitoja ja tilanteita voidaan harjoitella yhdessä.

Keskustele kiusaamisesta, vaikka tuntuisi, ettei asia kosketa perhettänne. Kannusta huomiomaan yksin jäävät, koska pienikin huomio toiselta nuorelta voi olla korvaamaton apu yksinäiselle tai kiusaamista kokevalle nuorelle. Ota nuoren mahdollinen kertomus kiusaamisesta vakavasti, oli hänen roolinsa siinä mikä tahansa. Mieti, miten olisit parhaiten lapsesi tukena tilanteen selvittämisessä ja millaisia asenteita itse välität lapselle. Pidä yhteyttä kavereiden vanhempiin ja kouluun. Jos jotakin sattuu, tuttujen vanhempien ja opettajien kanssa asioiden selvittäminen on helpompaa.

Kysymme tämän kysymyksen vanhempainilloissa ja saamme usein vastaukseksi ihastusta oman lapsen luonteenpiirteisiin. Jotkut piirteet ovat vahvistuneet entisestään, toiset hiipuneet vähemmälle. Nuoruudessa moni asia muuttuu, kun nuori kasvaa, kehittyy ja alkaa levitellä siipiään kohti itsenäisyyttä ja aikuisuutta. Nuoruus muuttaa myös vanhemmuutta, mutta vanhemman on uskallettava olla oma itsensä, vaikka olisikin nuoren mielestä nolo. Nolous on myös ihan tavoiteltava tila vanhemmuudessa. Se kuuluu normaaliin kasvuun. Kanna noloutesi ylpeydellä ja muista, että esimerkiksi vanhempainillassa meitä noloja vanhempia istuu siellä monta vieri vieressä.

Suvi Myllärniemi

kiusaamisen vastaisen työn asiantuntija