Mörkö nimeltä tulevaisuus

Aikuinen voi tuntea olonsa vaivaantuneeksi tulevaisuuteen liittyvien kysymysten ja keskustelujen äärellä. On vaikeaa löytää sanoja lapsen esittämiin suuriin kysymyksiin ilmastosta, luonnosta, teknologiasta, ravinnosta tai kuluttamisesta.

Tätä kuvaa hyvin Sitran vuoden 2023 Tulevaisuusbarometri, jonka mukaan nuoret ovat aikuisia innokkaampia tulevaisuuden suhteen. Sen sijaan ilmastokriisi selvästi huolestuttaa ja nuorten kokemus vaikuttaa ympäristön tilaan on vähentynyt.

Vaikka tulevaisuus on avoin, ei se saisi näyttäytyä pelottavana mörkönä. Aikuisena voimme olla tukena tulevaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyssä ja ottamalla vakavasti lapsilta ja nuorilta saamamme viestit.

Miten käsitellä tulevaisuutta todenmukaisesti? Viheliäs haaste, jota voidaan lähteä selättämään tulevaisuusajattelulla.

Tulevaisuusajattelulla ei ratkaista ilmastokriisiä tai pysäytetä sotaa, mutta sitä harjoittelemalla lujitetaan jokaisen kykyä kestää tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta. Epävarmuus ja epäonnistumiset ovat kautta aikojen toimineet suurten keksintöjen innoittajina ja muutosvetureina.

Tulevaisuustutkimuksen uranuurtaja Anita Rubin kannustaa tulevaisuudessa vaadittavien kykylistojen sijaan harjoittamaan lasten ja nuorten kanssa uimataitoa ajanvirrassa. Emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo, mutta tarvitsemme luottamusta siihen, että osaamme uida ajan virrassa – resilienssiä pinnalla pysymiseen ja taitoa sopeutua muutokseen.

Lapselle on tärkeää saada kertoa toiveistaan ja oppia toimimaan itselle tärkeiden asioiden puolesta. Luottamus tulevaisuuteen ja itseluottamus vahvistuvat, kun koemme, että omaan ja muiden tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

Kriisit, kuten Ukrainan sota on osoittanut, että ihmisellä on kyky sopeutua vaikeina hetkinä. Tätä kykyä voi tehdä näkyväksi keskustelemalla, että miksi sota tuntui aluksi lamaannuttavalta ja pohtimalla, minkälaiset asiat ovat auttaneet ihmisiä palaamaan arkisten asioiden pariin sodasta huolimatta.

Kysymyksen “Rosvoavatko robotit kaikki ihmisten työpaikat?” voi muuttaa uhkakuvien tarkastelusta pohdinnaksi siitä, miten työ muuttaa muotoaan. Ilmastoahdistusta ja ympäristösurua voi käsitellä auttamalla lasta sanoittamaan tunteitaan, etsimällä tietoa ja vaikuttamiskeinoja.

Yksi väline saada lapsi innostumaan tulevaisuudesta on se, että aikuinen on itse innostunut. Leikki on tähän tärkeä väline, sillä ihmisen kyky leikitellä ja kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia synnyttää suuria oivalluksia.

Elämme nyt monenlaisen epävarmuuden aikaa. Kouluissa luottamusta omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen voidaan vahvistaa 3.–4.-luokkalaisille suunnatuissa Aikaseikkailu-kerhoissa.

Kotona tulevaisuutta voi käsitellä etsimällä yhdessä lapsen kanssa hänen vahvuuksiaan, rohkaisemalla kyselemiseen ja kannustamalla leikkiin sekä tekemään hyviä tekoja.

Ideoita aikaseikkailuun:

1. Virittäytykää tulevaisuustaajuudelle Kuuran ja Aikaseikkailukapteeni POMin tarinoita kuunnellen.
2. Seikkailkaa ajassa verkkotehtäviä yhdessä tehden.
3. Askarrelkaa omat Aikaseikkailija-hahmot ja keksikää, mitä tässä ajassa hullunkurisilta vaikuttavia asioita hahmot voivat tehdä.
4. Toteuttakaa aikahyppy Tivoli Utopia Junior -lautapelin avulla ja keksikää hattaranmakuisia ratkaisuja tivolin muuttamiseksi entistäkin paremmaksi. Peli on tulostettavissa.

Ps. Muistathan, että leikki lisää tulevaisuudenuskoa ja leikkiä kannattaa myös aikuisena. Ehkä aikaseikkailun jälkeen tulevaisuuden mörkökään ei tunnu pelottavalta, vaan mahdollisuudelta.

Aikaseikkailu-kerhot ovat MLL:n 100-vuotisjuhlavuoden lahja lapsille. Pelilliset ja hauskat kerhot on suunnattu 3.- ja 4.-luokkalaisille ja niitä ohjaavat koulun aikuiset. Kerhotoiminnalla edistetään lasten ryhmään kuulumista, vahvistetaan omien vahvuuksien tunnistamista ja luottamusta tulevaisuuteen sekä tarjotaan tekemistä yksinäisiin iltapäiviin.

Lisätietoa Aikaseikkailu-kerhosta

Erja Anttonen

Hankekoordinaattori, MLL100/Kerhotoiminta