MLL:n kohtaamispaikka tukee perheitä monella tapaa
Kohtaamispaikka: ”ei maksua, ei jonoa, ei lähetettä”
Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoite lapsiystävällisestä Suomesta näkyy kohtaamispaikkatoiminnassa. MLL:n kohtaamispaikassa lapsi tulee huomatuksi ja kohdatuksi. Lapsen huomioiminen niin, että häntä pysähdytään kuuntelemaan ja hänet otetaan osalliseksi kohtaamispaikan toimintaan, saa lapsen kokemaan itsensä merkitykselliseksi. Kohtaamispaikan työntekijän esimerkki lapsen äärelle pysähtymisestä herkistää myös vanhempia lapsen viestien kuulemiselle.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa osallistua kohtaamispaikan toimintaan, vaan lapsi voi olla aktiivinen osallistuja tai ottaa tarkkailijan roolin. Tekemiselle tarjotaan mahdollisuus. Pelikonsolien sijaan MLL:n kohtaamispaikoissa panostetaan yhdessä tekemiseen, kuten erilaisiin lautapeleihin sekä monipuolisiin leluihin. Tällä tavoin kävijöitä kannustetaan olemaan läsnä ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
Kohtaamispaikkatoiminnalla on monia positiivisia vaikutuksia lapsiin. Vauvaperheissä korostuu muilta perheiltä saatavan vertaistuen merkitys. Toimintaa on suunniteltu niin, että se vahvistaa lapsen ja vanhemman sekä perheiden välistä yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta. Parhaimmillaan kohtaamispaikassa opittua tai koettua jatketaan vielä kotonakin.
Rutiinit ja arjen rytmi ovat tärkeitä lapsille. Kohtaamispaikassa harjoitellaan viikko- ja päivärytmiä, joka auttaa lasta myöhemmin elämässä esimerkiksi päivähoitoon siirtyessä. Kouluikäisille kohtaamispaikka toimii turvallisena kokoontumispaikkana koulun jälkeen. Sieltä voi saada välipalaa ja siellä turvalliset aikuiset kysyvät lapselta päivän kuulumiset ja tukevat läksyjen teossa.
Ei riitä, että on kohtaamispaikkatoimintaa, vaan sen tulee olla laadukasta kohtaamispaikkatoimintaa
MLL:n kohtaamispaikasta perheet saavat tietoa lapsiperheille suunnatusta tuesta ja palveluista. Lisäksi kohtaamispaikoissa järjestetään erilaisia ryhmiä, joihin perheet saavat halutessaan osallistua. Myös vapaalla leikillä on lapsiin monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Lasten sosiaaliset taidot kehittyvät leikin lomassa: kaveritaidot ja niiden kehittyminen ovat tärkeitä taitoja, jotka osaltaan kehittävät kouluvalmiuksia. Lapset oppivat, kuinka yhteisistä pelisäännöistä pidetään kiinni. Lisäksi uusien kavereiden kanssa harjoitellaan lelujen jakamista ja yhteisleikkiä. Kohtaamispaikoissa sekä aikuiset että lapset oppivat toisiltaan.
Kohtaamispaikkojen suunnittelussa ja arvioinnissa tulee huomioida lasten ääni. Palautetta kerätään lapsen ikätaso huomioiden muun muassa lasta havainnoimalla. MLL Varsinais-Suomen piirin kehittämä Huomaa minut! -osallisuustyökalu on havainnointiin perustuva menetelmä, jolla saadaan palautetta aivan pieneltäkin lapselta.
Lasten osallisuuden varmistaminen on kohtaamispaikoissa toimivien aikuisten velvollisuus. MLL:ssä tämä työ otetaan tosissaan.
MLL on kehittänyt ja koonnut muitakin lasten kuulemiseen tarkoitettuja menetelmiä. Piirtäminen on keino, joka menetelmänä sopii monen ikäisille. Piirretystä kuvasta keskustelu, kuvien tulkinta ja kirjaus ovat oleellista, jotta kokemus voidaan nähdä lapsen silmin. Myös videokuvaus ja valokuvaus ovat keinoja, joiden kautta voimme saada tietoa lasten kokemuksista. Tehtävänantona voi olla esimerkiksi mukavien tai pelottavien paikkojen kuvaaminen.
MLL:n kohtaamispaikkojen kehittämisessä lasten kuuleminen on vakiintunut osa toimintaa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on vahva kohtaamispaikkatoiminnan osaaja ja valtakunnallinen edelläkävijä siinä, kuinka lasten ääni kuuluu kohtaamispaikkatoiminnassa.
Juulia Jantunen
kohtaamispaikkatoiminnan suunnittelija