MLL kiittää uutta hallitusohjelmaa: Lapsistrategia toteutuu
Antti Rinteen hallituksen ohjelma sisältää paljon Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja muiden lapsi- ja perhejärjestöjen ajamia asioita. Tiivistäen voi sanoa hallitusohjelman näyttävän lasten oikeuksien ja lapsi- ja perhepolitiikan näkökulmasta hyvältä.
Erityisen ilahduttavaa on, että hallitus sitoutuu toteuttamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan lapsistrategian, jonka valmistelu aloitettiin viime hallituskaudella. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea laatimaan lapsistrategian ja lapsi- ja perhejärjestöt ovat sitä vahvasti ajaneet.
Lapsenoikeusperustaisella strategialla voidaan vahvistaa lapsi- ja perhepolitiikkaan kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Hallitus sitoutuu myös arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia, edistämään lapsibudjetointia, lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista sekä lasten ja nuorten osallisuutta. Nämä kaikki ovat edellytyksiä lapsia ja nuoria koskevalle hyvälle päätöksenteolle.
Hallitus jatkaa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Tämä on tärkeää, koska myös sote-uudistus siirtyi nyt aloittavalle hallitukselle. Näin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovitus voidaan turvata uudistuvissa palvelurakenteissa. Perhekeskustoimintamallia luvataan levittää. Perhekeskus yhteensovittaa lapsi- ja perhelähtöisellä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatuksen ja koulun sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnot.
Hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita. Tämä on tärkeää, sillä varsin hyvästä lainsäädännöstä huolimatta palvelut jäävät usein saamatta voimavarojen niukkuuden vuoksi. Hyvin tärkeä kirjaus on myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saamisen kynnyksen madaltaminen ja palveluiden saatavuuden parantaminen osana peruspalveluja.
Odotusten mukaisesti perhevapaauudistus sisältyy hallitusohjelmaan. Näyttää siltä, että uudistus on perheille parannus toisin kuin viime hallituskaudella suunniteltu uudistus, joka olisi ollut leikkaus 2/3:lle osaa perheistä. Nyt uudistus toteutetaan siten, että perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Perheiden monimuotoisuus luvataan huomioida uudistuksessa.
Uudistus toteutetaan niin, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä vanhempainvapaan kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi on vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti. On myös hyvä, että kotihoidon tuki säilytetään.
Lapsiperheköyhyys on kasvanut vuoden 2015 jälkeen, joten on perusteltua, että hallitus lupaa toimia johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Tässä vaiheessa konkreettisia toimia ovat muun muassa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen niin, että lapsilisän korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Myös neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä korotetaan. Elatustukea nostetaan ja opintorahan huoltajakorotusta korotetaan. Perusturvaa korotetaan, muun muassa vähimmäismääräisiä vanhempainpäivärahoja.
Tärkeä ja odotettu uudistus on varhaiskasvatukseen kohdistettujen leikkausten peruminen. Subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan ja henkilökunnan mitoituksessa palataan yksi kasvattaja seitsemää kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden -suhdelukuun. Hallitus myös toteuttaa toimenpideohjelman varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi. Tärkeä uudistus on myös kolmiportaisen tuen mallin kehittäminen varhaiskasvatukseen.
Hallitus korottaa oppivelvollisuusiän 18 vuoteen. Nuorten koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisemiseksi tämä toimi ei yksin riitä, vaan tarvitaan oppimisen ja hyvinvoinnin tukea varhaiskasvatuksesta alkaen koko koulupolun ajan. Hieno asia on, että oppivelvollisuusiän korotuksen myötä toisen asteen koulutus tulee maksuttomaksi.
Tärkeää on, että oppivelvollisuuden pidentämisen yhteydessä luvataan vahvistaa erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin, esimerkiksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus ja valmentavat koulutukset.
Hyvin tarpeellinen asia on myös oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla, kuten myös opintojen ohjauksen ja opiskelun tuen vahvistaminen. Näin peruskoulu pystyy tarjoamaan kaikille nuorille riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta.
Oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä oppilaiden ja opiskelijoiden roolia ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisöissä luvataan vahvistaa, kuten myös kiusaamiseen puuttumista ja ehkäisyä. Kiusaamiseen puuttumiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi laaditaan toimenpideohjelma.
Koulua kehitetään entistä enemmän lasten ja nuorten harrastusten areenaksi. Jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa ja sen laatua, kerhotoimintaa sekä yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä luvataan vahvistaa. Lisäksi käynnistetään valmistelu, jonka tavoitteena on edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä.
Lasten ja nuorten osallisuutta tuetaan eri keinoin, muun muassa nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja. Esimerkiksi tukioppilaiden kannalta hyvä kirjaus on vapaaehtoistyössä tehdyn työpanoksen ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vahvistimen. Järjestöjen ja koulujen välistä yhteistyötä edistetään. Koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta vahvistetaan.
Rinteen hallituksen ohjelma on poikkeuksellisen laaja ja perusteellinen, joten yhdessä blogikirjoituksissa on mahdollista käydä läpi vain osa lasten, nuorten ja perheiden kannalta tärkeistä kirjauksista. Kaiken kaikkiaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden näkökulmasta hallitusohjelma luo runsaasti toiveita ja odotuksia. Toivottavasti nämä odotukset ja toiveet toteutuvat myös käytännössä.
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet