Mitä kysyisin omalta ehdokkaaltani

Lapsuus on ainutkertaista. Sen voi elää vain kerran, ja se vaikuttaa koko myöhempään elämään. Lapsuuden tukeminen on arvovalinta, joka voidaan tehdä, jos niin halutaan. Edistyksellinen yhteiskunta tukee ja arvostaa lapsuutta.

Lasten asiat ovat päättäjille yleensä niin sanottuja hyviä asioita, joita kukaan ei vastusta. Vaalikeskusteluissa ehdokkaat ovat usein vilpittömin mielin tukemassa hyvää ja yhdenvertaista lapsuutta. Vaalien jälkeen hallitusneuvottelut kuitenkin ratkaisevat, millaisia asioita tulevalla hallituskaudella lähdetään ajamaan.

Hyvä tahto tai tavoitteetkaan eivät riitä, ellei ole resursseja niiden toteuttamiseen. Isot talouslinjaukset tehdään yleensä eri pöydissä, missä lasten hyvinvointia, kasvatusta ja koulutusta koskevista tavoitteista keskustellaan.

Lapsi- ja perhepolitiikassa ongelmana on ollut lyhytjänteinen ja usein ristiriitainen päätöksenteko. Esimerkkejä siitä ovat varhaiskasvatus- ja koulutusleikkaukset, lapsiperheiden etuuksien heikentäminen ja palveluissa tehdyt leikkaukset. Lapsiperheköyhyys on kääntynyt kasvuun, vaikka eriarvoistumisen ongelma tunnistetaan laajasti niin hallinnon kuin päättäjien keskuudessa.

Pitkäjänteistä lapsi- ja perhepolitiikkaa on tämän hallituskauden lopulla lähdetty luomaan valmistelemalla pohjaa kansalliseksi lapsistrategiaksi. Se on lapsen oikeuksiin perustuva, yli vaalikausien ulottuva linjaus, jossa edistetään lapsen edun toteutumista lapsia koskevissa asioissa. Se luo pohjan tavoitteelliselle ja johdonmukaiselle päätöksenteolle.

Ehdolle asettuminen vaaleissa on arvostettava asia. Hyvä päättäjä ottaa selville asioita, kuulee asiantuntijoita ja perustaa päätöksentekonsa tietoon. Perehtyminen alkaa jo vaalityön aikana. Siksi nyt on aika puhuttaa ehdokkaita asioilla, joita seuraavalla vaalikaudella täytyisi erityisesti kehittää.

Minä kysyisin omalta ehdokkaaltani ainakin seuraavat kysymykset:

• Tuletko edistämään kansallisen, vaalikaudet ylittävän lapsistrategian valmistelua ja varmistamaan, että se sisältää jo tulevalla vaalikaudella lasten yhdenvertaisuutta edistäviä tavoitteita kuten lapsiköyhyyden vähentäminen, oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuus?
• Kun päätät lapsia koskevista asioista, varmistatko, että päätettävästä asiasta on saatavilla lapsivaikutusten arviointi, joka osoittaa ratkaisun vaikutukset erilaisiin lapsiryhmiin?
• Tällä hetkellä valtion talousarvion menoja tarkastellaan hallinnonalakohtaisesti. Jos niitä tarkasteltaisiin väestölähtöisesti (esim 0–18-v.), nähtäisiin budjetin kokonaisvaikutukset lapsiin paremmin (ns. lapsibudjetointi) ja voitaisiin tehokkaammin kohdentaa voimavaroja esimerkiksi eriarvoistumisen vähentämiseen. Tuletko kansanedustajana edistämään tämäntapaista budjetin väestölähtöistä tarkastelua?
• Lasten syntyvyys on kymmenessä vuodessa laskenut voimakkaasti ja laskee edelleen. Vuonna 2010 lapsia syntyi vielä lähes 61 000, vuonna 2018 enää vähän yli 47 000. Työn ja perheen yhteensovittaminen on yksi keskeinen haaste nuorille perheille. Edistätkö perhevapaauudistusta, joka pidentää ansiosidonnaisen perhevapaan siihen saakka, kun lapsi on 18 kuukauden ikäinen?
• Yleisintä köyhyys perheen elämänkaaressa on pikkulapsivaiheessa ja yksinhuoltajilla on erityisen suuri köyhyysriski. Lapsuudessa koettu köyhyys on erityisen haavoittavaa. Tuletko varmistamaan, että tulevalla vaalikaudella aloitettava sosiaaliturvauudistus tähtää lapsiperheköyhyyden vähentämiseen?

Milla Kalliomaa

Pääsihteeri